ilmastotiekartta ilmastotyö indikaattorit

Pohjois-Savon ilmastotyön seuranta osa 3: Kasvavat hiilinielut ja varastot

Ilmastotyön etenemistä seurataan 45 indikaattorin avulla, joista osa on kerrottu tiekartan painopisteiden yhteydessä verkkosivuilla. Vuosittain laaditaan lisäksi laajempi seurantaraportti, joka löytyy materiaalipankista. Ilmastotyön kehitystä ja tiekartan seurantatietoja esitellään viidessä artikkelissa tiekartan painopisteiden mukaan. Tässä artikkelissa esitellään Kasvavat hiilinielut ja varastot -painopisteen seurantatietoja.

Hiilen sidonta eli hiilinielujen ja -varastojen kasvattaminen sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä hiilitaseiden parantamiseksi. Tärkeimpiä hiilivarastoja Suomessa ovat metsät ja eloperäiset maat, kuten suot.

Lippulaivaindikaattorit: Kasvavat hiilinielut ja varastot

kuvituskuva: puita ja keskellä C eli hiilivarastoa kuvaava symbolikuvituskuva: metsää
Puuston hiilivarastojen kokoPuuston vuotuisen kasvun ja poistuman erotus
Indikaattori kertoo puuston hiilivaraston eli puustoon sitoutuneen hiilimäärän koko maakunnan alueella.Indikaattori kertoo puuston vuotuisen kasvun ja poistuman erotuksen metsä- ja kitumaalla.
65,97 milj.t C (2015)16,3 milj. m3/vuosi (2017)
-17 % (2016-2017)

Painopisteen toimenpiteiden etenemistä ja tavoitteiden kehittymistä seurataan myös alla olevien indikaattorien avulla.

Hiilivarastojen kasvattaminen vaatii hiilinielujen vahvistamista. Pohjois-Savossa hiilinieluihin vaikuttaa merkittävissä määrin vuosittaiset metsien hakkuutasot ja puuston kasvun muutokset. Puuston kasvun ja poistuman suhde on kaventunut viime vuosina huolestuttavasti. Sama kehityssuunta on ollut Suomen metsissä valtakunnallisesti. Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma -indikaattori kertoo kasvun ja poistuman (milj.m3/vuosi) metsä- ja kitumaalla. Puuston poistuma sisältää hakatun runkopuun lisäksi myös metsään jäävän luontaisesti kuolleen ja hakkuutähteen runkopuun vuosittaisen määrän (m3/v).

Kuva: Pohjois-Savon puuston vuotuinen kasvu ja poistuma. Lähde: Luonnonvarakeskus 2023.

Puuston keskitilavuus -indikaattori kuvaa puuston tilavuuden (milj.m3) kehittymistä metsä- ja kitumaalla koko maakunnan tasolla. Metsien hiilinielut ovat keskeinen osa ilmaston lämpenemisen hillintää. Mitä suurempi puuston tilavuus on, sitä suurempi on niiden sisältämä hiilinielupotentiaali eli mahdollisuus sitoa hiiltä.

Kuva: Puuston keskitilavuus metsämaalla vuonna 2021 oli 149 milj.m3. Lähde: Luonnonvarakeskus 2023, Tilastotietokanta, Metsätilasto; Metsävarat
Kuva: Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämä rahoitus (milj.€/vuosi) maatilojen uusiutuvan energian investointeihin. Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus 2023

Joutoalueiden metsityksellä tavoitellaan metsäpinta-alan lisäämistä ja sitä kautta hiilinielujen ja -varastojen kasvattamista. Indikaattorin tiedot perustuvat Metsäkeskuksen toteutusilmoituksiin (metsitysten suoritteet Pohjois-Savossa). Metsätalouden tuet on tarkoitettu yksityisten maanomistajien metsänhoidon tukemiseen. Yksityisiä metsänomistajia maakunnassa on noin 68 %. Pohjois-Savon alueellisessa metsäohjelmassa 2021-2025 tavoitteena on metsittää joutoalueita 300 hehtaaria vuodessa.

Kuva: Metsitettyjen joutoalueiden määrä hehtaareina Pohjois-Savossa vuosina 2021-2022. Lähde: Metsäkeskus 2023, Toteutusilmoituksiin perustuvat metsitysten suoritteet Pohjois-Savossa

Painopisteen muut indikaattorit

Indikaattori2011201720212022Muutos
Metsämaan päästöjen ja nielujen summa eli hiilitase (kt CO2 e) (2018)– 1 380
Puuston keskitilavuus metsämaalla
(milj.m3/ha)
136143149*+10 %
Puuston vuotuinen kasvu (milj. m3/vuosi)107104**-3 %
Puuston vuotuinen poistuma (milj. m3/vuosi)73,887,291,6*+24 %
Turvepeltojen osuus viljellystä peltopinta-alasta (%)10,1 ***
Metsitettyjen joutoalueiden määrä (ha)**8,4 148+1664 %
Uusiutuvan energian investointeihin myönnetty rahoitus (milj.€)*0,20 1,13 1,12+466 %
Muutos kertoo kehityksestä vuodesta 2011 uusimpaan saatavilla olevaan vuoteen, paitsi metsitettyjen joutoalueiden osalta vertailuvuosi on 2021 ja uusiutuvan energian investointituissa vertailuvuosi on 2017.
*Tieto ei ole vielä saatavilla.

Esimerkkejä toteutuksesta

Kestävää metsätaloutta muuttuvassa ilmastossa -hanke

Metsäkeskuksen Kestävää metsätaloutta muuttuvassa ilmastossa -hankkeen (2021-2023) tavoitteena oli parantaa talousmetsien hiilensidontaa ja sopeutumista ilmastonmuutokseen Pohjois-Savossa sekä lisätä digitaalisen metsävaratiedon hyödyntämistä.

aurinko paistaa metsässä puiden välistä

Hankkeessa välitettiin metsänomistajille ja muille metsätalouden toimijoille tietoa ilmastonmuutoksen alueellisista vaikutuksista ja käytännön keinoista uusiin olosuhteisiin sopeutumiseksi. Hanke järjesti metsäalan toimijoille suunnattuja infopäiviä, seminaareja ja retkiä. Hankkeen aikana on julkaistu infomateriaalia.

Toteutettavat ilmastotiekartan toimenpiteet
Hoidetaan ja käytetään metsiä ilmastokestävästi. Huolehditaan metsien kasvukunnosta ja seurataan metsien hiilitaseiden kehittymistä.

SysteemiHiili – Systeemianalyysillä kohti hiilineutraalia maankäyttöä

Savonia ammattikorkeakoulu toteutti 2021-2023 Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla – Systeemianalyysillä kohti hiilineutraalia maankäyttöä (SysteemiHiili) –hankkeen osakokonaisuutta (TP7). Hankkeessa tutkittiin, kuinka Pohjois-Savon alueen maa- ja metsätaloutta sekä muuta maankäyttöä saataisiin ilmastokestävämmäksi.

Savonian koordinoimassa hankekokonaisuudessa maanomistajat olivat mukana kehittämässä ja pilotoimassa toimintatapoja, jotka mahdollistavat ilmastokestävän maankäytön maa- ja metsätaloudessa kuten viljelyssä ja ruuantuotannossa. Hankkeen avulla pyrittiin löytämään toimenpiteitä, joiden avulla maanomistajat voivat sekä hillitä ilmastonmuutosta että sopeutua siihen. Maanomistajat pääsivät itse pohtimaan, millaiset toimintatavat olisivat heille sopivia päästöt ja talous huomioiden.

SysteemiHiili-hanke oli osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.

Toteutettavat ilmastotiekartan toimenpiteet

Ilmastotyön seuranta-aineistot

Ilmastotiekartan laaja seurantaraportti koostetaan aina keväisin. Seurantaraporteissa nostetaan esille toteutettuja hyviä ilmasto- ja kiertotaloustyötä edistäviä hankkeita ja käytännön tekoja. Tutustu seurantaraportteihin materiaalipankissa (hiilineutraalipohjoissavo.fi).

Ilmastotiekartan toimenpiteiden etenemistä voi seurata ilmastotiekartan sivulla (hiilineutraalipohjoissavo.fi).

Aikaisemmin julkaistut seuranta-artikkelit

Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmastotyön kehitys: Pohjois-Savon ilmastotyö etenee oikeaan suuntaan – Kiertotaloutta, hiilinieluja ja luontokadon ehkäisyä vahvistettava (hiilineutraalipohjoissavo.fi).

Lähteet

IndikaattoriLähde
Metsämaan päästöjen ja nielujen summa eli hiilitase (kt CO2 e) (2018)Benviroc Oy ja Luonnonvarakeskus 2020, Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt ja hiilitase 
Puuston hiilivarastoBenviroc Oy ja Luonnonvarakeskus 2020, Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt ja hiilitase 
Puuston keskitilavuus metsämaallaLuonnonvarakeskus 2023, Tilastotietokanta, Metsätilastot
Puuston vuotuinen kasvu, poistuma ja niiden erotusLuonnonvarakeskus 2023, Tilastotietokanta, Metsätilastot
Turvepeltojen osuus viljellystä peltopinta-alastaLuonnovarakeskuksen Taloustohtorin Maannostieto-verkkopalvelu
Metsitettyjen joutoalueiden määräMetsäkeskus 2023, Toteutusilmoituksiin perustuvat metsitysten suoritteet Pohjois-Savossa
Maatilojen uusiutuvan energian investointeihin myönnetty rahoitusPohjois-Savon ELY-keskus 2023

Jaa julkaisu

Lisää kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *