Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt

2007
2022
2035
2007
2022
2035

Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt 2021

Kasvihuonekaasut, kuten vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2) ja metaani (CH4) voimistavat ilmastonmuutosta. Mikäli päästöt kasvavat nykytahtia, kasvihuoneilmiön voimistuminen nostaa maapallon keskilämpötilaa vuosisadan loppuun mennessä vajaasta kahdesta kuuteen astetta. Ilmaston lämpenemisen rajoittamisen vuoksi kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää merkittävästi ja lisätä hiilinieluja. Hiilinieluilla tarkoitetaan mitä tahansa prosessia, joka poistaa hiiltä ilmakehästä, pienentää ilmakehän CO2-pitoisuutta ja siten viilentää ilmastoa.

Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt 2021

SYKE:n HINKU-laskennan mukaan Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2021 yhteensä 1818 kt CO2-ekv*. HINKU-laskenta on alueiden kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli. Se ei sisällä päästöhyvityksiä, päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.

HINKU-laskennan mukaan Pohjois-Savon suurimmat päästösektorit vuonna 2021 olivat maatalous  (34 %), tieliikenne (23 %) ja lämmitys (20 %).

*kt CO2-ekv eli kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Yksikkö on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta.

Lisätietoa:
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt 2021
Ilmastosanasto (materiaalipankki)

Kuva: Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöjen kehitys 2005-2021, HINKU-laskenta*. Lähde: Suomen ympäristökeskus 2023.

Pohjois-Savon hiilitase 2018

Tuorein tieto Pohjois-Savon hiilitaseesta eli päästöjen ja hiilinielujen erotuksesta on vuodelta 2018. Tuolloin kokonaispäästöt olivat 2192 kt CO2-ekv* ja maankäyttösektori 736 kt CO2-ekv* suuruinen nielu.

Koska vuonna 2018 maakunnan päästöt olivat suuremmat kuin nielut, hiilitase oli positiivinen ja maakunta oli 1456 kt CO2-ekv päästö. Kun hiilitase on nolla, puhutaan hiilineutraaliudesta.

Hiilinielujen kannalta metsien merkitys on suurin verrattuna muihin maankäyttömuotoihin. Pohjois-Savon puuston hiilivarasto vuonna 2015 oli noin 66 000 kt hiiltä. Hiiltä on lisäksi sitoutunut runsaasti soihin, turvemaihin ja järvisedimentteihin. Hiilivarastojen ylläpito ja kasvattaminen on ilmaston kannalta erityisen tärkeää.

*kt CO2-ekv eli kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Yksikkö on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta.

Lisätietoa:
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt ja hiilitase,
Benviroc Oy ja Luonnonvarakeskus 2020
(foresavo.fi)
Ilmastosanasto (materiaalipankki)

Pääastöt ja nielut_Ilmastotietoa_iso

Millainen on Pohjois-Savon ilmasto ja miten se muuttuu?

Tietoa Pohjois-Savon ilmastosta ja sen muuttumisesta tällä vuosisadalla on koottu Ilmasto-opas.fi-sivuille. Aineisto perustuu vuonna 2021 julkaistuun Ilmastopaneelin SUOMI-raporttiin, johon koottiin ensimmäistä kertaa laajasti alueellista ilmastotietoa Suomesta. SUOMI-raportista kertovaan artikkeli löytyy tästä.

Yleistä Pohjois-Savon ilmastosta

  • Vuoden keskilämpötila +2 …+4
  • Vuotuinen sademäärä keskimäärin 550-650 mm, korkeilla Karjalanselän seuduilla enemmän, jopa yli 700 mm. Karjalanseläksi kutsutaan vaaroja Koillis-Savosta aina Joensuuhun saakka.
  • Kallaveden laakso lämmittää ilmastoa. Laajat vesistöt nostavat yölämpötiloja kesäisin ja syksyisin sekä pidentävät kasvukautta.
  • Ilmastolliset erot ovat melko suuria maakunnan koillisosan ja lounaisosan välillä.
  • Hellepäiviä on Pohjois-Savossa keskimäärin 10-13 kesässä.
  • Vesistöt vähentävät hallapäivien määrää.
  • Koillis- ja pohjoisosissa lumipeite tulee keskimäärin 1,5 viikkoa aiemmin kuin lounaisosaan.
  • Kasvukauden pituus on 5-6 kk. Lounaisosassa kasvukausi on pidempi kuin koillisosassa. Sateisin kuukausi on heinäkuu, joka keskimääräinen sademäärä on 90 mm. Koko kasvukauden sademäärä keskimäärin 350 mm, vaihteluväli n. 200-500 mm.

Miten ilmasto muuttuu Pohjois-Savossa? Luvut ovat vertailutietoja vuosiin 1981-2010.

  • Ilmasto lämpenee vuosisadan loppuun mennessä 1,9-5,5 °C. Lämpeneminen riippuu siitä, miten globaalit kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät (kuva alla).
  • Ilmasto on jo lämmennyt 1991-2020 n. 0,6 °C vertailukauteen 1981-2010 verrattuna.
  • Vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan vuosisadan loppuun mennessä 6-16 %.
  • Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa.

Kuva 1. Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pohjois-Savon maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjenkehityskulkujen mukaan vuosina 1990-2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin. Kuva: Ilmatieteen laitos

Lisää ilmastonmuutoksesta, hillinnästä ja sopeutumisesta voi lukea Ilmasto-oppaasta (Ilmasto-opas.fi).

Energia

Pohjois-Savossa käytettiin primäärienergiaa vuonna 2018 yhteensä 14 453 GWh. Tästä uusiutuvan energian osuus oli 50,2 %. Energian omavaraisuusaste vuonna 2018 oli 45 %.

Pohjois-Savon suurimmat energialähteet energian tuotannossa ovat puuperäiset polttoaineet ja turve. Pohjois-Savossa puuenergian käyttö on vuodesta 2008 vuoteen 2018 lisääntynyt kolmanneksella. Samalla ajanjaksolla turpeen käyttö on lähes puolittunut. Suurin suhteellinen muutos on tapahtunut lämpöpumppujen tuottaman energian käytössä, joka on kymmenessä vuodessa yli kolminkertaistunut.

Pohjois-Savossa on kolme tuulivoimalaa. Leppävirralla sijaitsevat tuulivoimalat tuottivat vuonna 2018 sähköä 28 GWh. Savon Voima Oyj:llä on yhdeksän vesivoimalaa Pohjois-Savossa. Nämä voimalat tuottavat vuosittain sähköä noin 70-80 GWh. Sähköverkkoon kytkettyjen aurinkovoimaloiden määrä on tilastoitu ensimmäisen kerran vuonna 2019 Pohjois-Savon energianeuvonta –hankkeessa. Toukokuussa 2019 verkkoon kytkettyjen voimaloiden määrä oli 969 ja niiden yhteenlaskettu teho 7,74 MW. Kaikkia aurinkovoimaloita ei liitetä verkkoon, joten kokonaismäärä on tilastoitua suurempi.

Lisätietoa:
Itä-Suomen energiatilasto 2018.
Pohjois-Savon primäärienergian käyttö 2018, iso kuva

P_S_primaarienergia2

Liikenne

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Pohjois-Savon liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2018 ilman lentoliikennettä olivat noin 568 kt C02-ekv. eli noin 27 % kaikista alueella syntyvistä päästöistä. Tieliikenteestä syntyy suurin osa liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä alueella, vuonna 2018 562 kt CO2-ekv. Tästä henkilöliikenteen osuus vuonna 2018 oli 62 %, 348 kt CO2-ekv.

Rautatieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2018 olivat 5,8 kt CO2-ekv, eli noin 1 % Pohjois-Savon liikenteen päästöistä.

Liikenteen käyttövoimat

Liikenteen energian kulutuksesta suurin osa muodostuu tieliikenteestä, jossa uusiutuvat käyttövoimat ovat yleistymässä. Raideliikenteessä sähkö on pääasiallinen käyttövoima, mutta dieselvetureita käytetään edelleen paljon tavaraliikenteessä. Vesiliikenteessä ja lentoliikenteessä vaihtoehtoiset käyttövoimat eivät ole yleistyneet voimakkaasti.

Pohjois-Savoon on rakennettu viimeisen viiden vuoden aikana runsaastiuusia julkisia latauspisteitä sähköautoille. Taloyhtiöissä latauspisteiden rakentaminen on ollut hitaampaa.

Pohjois-Savossa oli vuoden 2019 lopussa yksi kaasutankkauspiste henkilöajoneuvoille ja raskaalle liikenteelle. Tankkauspiste sijaitsee Kuopion Pitkälahdessa, Pienen Neulamäen yritysalueella. Etanolia Pohjois-Savossa on ollut saatavilla vuoden 2019 lopussa vain yhdeltä tankkauspisteeltä Kuopiossa.

Lisätietoa:
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt ja hiilitase,
Benviroc Oy ja Luonnonvarakeskus 2020
(foresavo.fi)
Väylä 2020 (julkaisut.vayla.fi)

Lisätietoa liikenteen päästöjä vähentävien toimien vaikuttavuudesta (LVM.fi)

P_S_tieliikenne

Kuntakohtaiset kasvihuonekaasutaseet