hiilitase maankäyttösektori metsät

Uutta tietoa Pohjois-Savon metsistä, niiden käytöstä, hiilensidonnasta, suojelusta ja luonnon monimuotoisuudesta

Kirjoittajat: Tapio Kettunen(1), Saara Karkulahti(2) ja Miika Kajanus(3)
(1) johtava ilmastoasiantuntija, Pohjois-Savon ELY-Keskus
(2) projektipäällikkö, Pohjois-Savon ELY-Keskus
(3) tki-asiamies, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kohtaavatko mielikuvamme ja tutkimustulokset Pohjois-Savon metsien tilasta? Pohjois-Savon metsien käytöstä, hiilensidonnasta, suojelusta ja luonnon monimuotoisuudesta on julkaistu uusia tutkimustuloksia. Tulokset osoittavat, että metsien hiilinielut ovat viime vuosina vähentyneet, johtuen erityisesti korkeista hakkuutasoista ja puun kysynnän kasvusta. Jatkossa tulee kiinnittää huomioita metsien käyttöön erityisesti turvemailla. Artikkeliin on koottu keskeisimmät ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tulokset ja tiedot Pohjois-Savon metsiä koskevista uusista tutkimuksista.

Pohjois-Savon metsien hakkuutaso on korkea ja suojeluaste alhainen

Suomen ympäristökeskus Syken koordinoimassa IBC-Carbon -hankkeessa (ibc-carbon.fi) tuotettiin alueellista tietoa metsien käytöstä ja hiilensidonnasta. Lisääntyvillä metsänhakkuilla voi olla negatiivisia vaikutuksia metsälajistolle ja ilmastonmuutosta hidastavien hiilinielujen kertymiselle. Hiilinielu on prosessi, joka poistaa hiiltä ilmakehästä, pienentää ilmakehän CO2-pitoisuutta ja siten viilentää ilmastoa. Luonnon monimuotoisuuden ja erilaisten ekosysteemipalvelujen turvaamisen sekä metsien kestävän käytön yhteensovittaminen on näin ollen yhä tärkeämpää.

IBC-Carbon -hankkeen keskeisimmät tulokset tiivistettynä:

  • Alueelliset arviot eri maankäyttömuotojen kasvihuonekaasutaseista ovat oleellinen lähtötieto alueellisissa maankäyttö- ja ilmastosuunnitelmissa.
  • On epätodennäköistä, että nykyisillä hakkuumäärillä saavutetaan hiilineutraalius Suomessa ja Pohjois-Savossa v. 2035 mennessä.
  • Pohjois-Savon hakkuutaso on korkea ja suojeluaste alhainen. Metsät tulee nähdä myös merkittävinä hiilinieluina.
  • Nykyiset ja uudet potentiaaliset suojelualueet ovat merkittäviä hiilivarastoja ja -nieluja.
  • Puuston kasvu ja hiilensidonta jatkuvat myös vanhemmissa metsissä.
  • Monimuotoisuus- ja ilmastokysymysten tarkastelu yhdessä mahdollistaa kustannustehokkaita ratkaisuja. Metsätuhot ovat pienempiä monimuotoisilla suojelualueilla kuin yksipuolisissa kuusimetsissä.
  • Pohjois-Savossa arvokkaiden suojelemattomien kohteiden etsintä tehostuu priorisoinnilla.

Pohjois-Savon metsien hakkuukertymä on noussut viimeisen kymmenen vuoden ajan (kuva 1). Syitä hakkuukertymän nousuun on useita; puun kysyntä on kasvanut tasaisesti ja viime vuosina puun tuonti Venäjältä on vähentynyt voimakkaasti. Puun kysyntään osaltaan on vaikuttanut fossiilisten polttoaineiden käytön vähentymien energiantuotannossa; puuperäisillä polttoaineilla on korvattu fossiilisia polttoaineita erityisesti lämmöntuotannossa.

Pohjois-Savon hakkuukertymä ja energiapuukertymä 1991-2022
Kuva 1. Hakkuukertymän ja energiapuukertymän muutokset Pohjois-Savossa 1991 – 2022.
Lähde: Luonnonvarakeskus, Hakkuukertymä, energiapuukertymä ja puuston poistuma.

Uutta tietoa alueellisista metsien hiilitaseista

IBC-Carbon-hankkeessa arvioitiin metsäekosysteemien hiilitaseen* muutoksia lievällä, voimakkaalla ja vakavalla ilmastonmuutosskenaariolla. Pohjois-Savon metsien (puusto ja maaperä) nettohiilitase** on hyvin riippuvainen vuosittaisista hakkuutasoista. Jotta Pohjois-Savon metsät olisivat jatkossa nettonieluja***, hakkuutasoa olisi pienennettävä viime vuosista. Tutkimuksen mukaan hakkuutasojen tulisi olla jopa 30–40 % pienemmät, jotta metsät säilyisivät hiilinieluna. Jo nykyisellä hakkuutasolla on hyvin todennäköistä, että metsien hiilitase on positiivinen ja metsät päästölähteitä tulevina vuosikymmeninä. Edes ilmaston lämpeneminen ja sen myötä kasvava hiilensidonta eivät takaa metsien säilymistä nettohiilinieluina (kuva 2).

*Hiilitaseella tarkoitetaan hiilivaraston kokoa, eli siihen sitoutuvan ja vapautuvan hiilen summaa.
**Nettohiilitase
***Nettonielu tarkoittaa prosessia, toimintaa tai mekanismia, johon kuuluu sekä päästölähteitä että nieluja, ja jossa päästöt ovat pienemmät kuin poistumat.

Metsäekosysteemin (maaperä ja kasvillisuus) nettohiilitase erilaisilla hakkuutasoilla
Kuva 2. Metsäekosysteemin (maaperä ja kasvillisuus) nettohiilitase erilaisilla hakkuutasoilla. Lähde: Junttila ym. 2023.

Uudet Luonnonvarakeskuksen tutkimustulokset vastaavat IBC-Carbon -hankkeen tuloksia. Metsien muutos, hiilinielut ja metsien käytön muutoksesta johtuvat aluetalousvaikutukset IP-maakunnissa (MEMU) -raportin (Kärkkäinen et al. 2023) mukaan Pohjois-Savon puuston ja maaperän yhteisnielu pieneni merkittävästi vuosina 2015–2021 (kuva 4). Tämä johtui puuston nielun pienenemisestä hakkuiden seurauksena ja turvemaaperien päästöjen kasvusta. Tämä vastaa valtakunnallista trendiä, joka on havaittu myös kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa. Syitä turvemaiden päästöjen kasvun taustalla ovat erityisesti lisääntyneet hakkuut ja kasvaneet keskilämpötilat.

Luonnonvarakeskuksen kokeellinen tilasto, joka siltää myös maakunnallista aineistoa, löytyy Luonnonvarakeskuksen sivuilta: Metsien maakunnittainen hiilidioksidin nettonielu (Luke.fi, 18.12.2023) Tämä kokeellinen tilasto sisältää metsien maakunnittaisia hiilitaseita koskevia arvioita, jotka on laskettu Luken vuonna 2023 toteutetussa selvityksessä ’Metsien ja metsäsektorin muutos, hiilitase ja hakkuumahdollisuudet – Maakunnittaiset tarkastelut: Itä ja Pohjois-Suomen maakunnat sekä Etelä-Karjala.

Pohjois-Savon metsien nettonielut
Kuva 3. Pohjois-Savon metsien nettonielut. Hiilinieluissa positiiviset luvut ovat päästöjä ja negatiiviset luvut ovat nieluja. Laskenta sisältää metsä- ja kitumaan puuston ja maaperän hiilinielut. Laskennan yksikkönä on hiilidioksidiekvivalenttitonni (Mt CO2-ekv.). Lähde: Luonnonvarakeskus kokeellinen aineisto.

Pohjois-Savon hiilitase eli alueen kasvihuonekaasupäästöt ja maankäyttösektorin hiilinielut ja -varastot on laskettu vuonna 2020, vuoden 2018 tiedoilla. Luonnonvarakeskuksen ja Benviroc Oy:n laatimassa selvityksessä tarkasteltiin hiilitaseita kunta- ja maakuntatasolla. Selvityksen tulokset ovat saatavilla osoitteesta foresavo.fi.

Tuoreimmat IBC-Carbon -hankkeen tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempaan hiilitaselaskentaan erilaisesta laskentamenetelmästä ja rajauksista johtuen.

Suojelulla myönteisiä vaikutuksia hiilinielujen lisäämiseen ja hiilivarastojen kasvattamiseen

Nykyiset ja uudet potentiaaliset suojelualueet ovat merkittäviä hiilivarastoja/-nieluja, koska puuston kasvu ja hiilensidonta jatkuvat myös vanhemmissa metsissä. Näin kertovat IBC-Carbon -hankkeen tulokset. Maaperän hiilivarasto jatkaa kasvuaan, vaikka puuston kasvu hidastuukin. Näin ollen monimuotoisuus- ja ilmastokysymysten tarkastelu yhdessä mahdollistaa kustannustehokkaita ratkaisuja, kun suojelualueiden lisääminen kasvattaa samalla myös hiilensidontaa ja hiilivarastoja. Joutomaa-alueiden metsittäminen lisää osaltaan hiilensidontaa.

Yksityismailla metsien vapaaehtoinen Metso-suojelu on jo saavuttanut määrälliset, vuoteen 2025 päättyvän kauden tavoitteet, kolmantena maakuntana Suomessa. Valtion suojelurahoitus ohjataan Etelä-Suomeen, vaikka maanomistajat tarjoavat maakunnassa kohteita yhä enemmän suojeluun kuin voidaan rahoittaa. Metsosta huolimatta Luonnonvarakeskuksen vertailun mukaan Pohjois-Savossa metsien suojeltu pinta-ala on vähäisempi kuin missään naapurimaakunnassa.

IBC-Carbon -hankkeessa tehtiin skenaariotarkastelua ja mallinnusta suojelupinta-alan tavoitteista. Kansallinen luontopaneeli on esittänyt, että paras luonnonsuojelullinen hyöty saadaan kohdentamalla metsien lisäsuojelu alueellisesti tasaisesti siten, että 10 prosentin tiukan suojelun minimitavoite saavutetaan jokaisessa maakunnassa. Myös IBC-Carbon -hankkeen tulokset kertovat, että tällä voitaisiin luontohyötyjen lisäksi saada merkittäviä ilmastohyötyjä. 10 prosentin suojelutavoite ylittyy vain Lapissa. Pohjois-Savossa olemassa olevia suojelualueita on 5. vähiten kaikista maakunnista.

Metsien lisäsuojelun tarve eri maakunnissa suhteessa Luontopaneelin ehdottamaan suojelutavoitteeseen 10 % pinta-alasta.
Kuva 4. Metsien lisäsuojelun tarve eri maakunnissa suhteessa Luontopaneelin ehdottamaan suojelutavoitteeseen 10 % pinta-alasta. Vihreä alue: metsien lisäsuojelun tarve eri maakunnissa, sininen alue: jo suojellut alueet.Lähde: Forsius et al. 2023, Suomen ympäristökeskus.

Maanviljelijät ja maanomistajat ovat valmiita edistämään ilmastotoimia

Pohjois-Savon maa- ja metsätilallisille tehdyn kyselyn (Sivonen et al. 2023) perusteella maanviljelijät ja metsänomistajat ovat valmiita edistämään ilmastotoimia. Korvaukset, taloudelliset kannustimet ja omaisuuden suoja ovat keskeisiä oikeudenmukaisuuden takaamiseksi. Kuten alla olevista kuvista havaitaan, niin maanviljelijät kuin metsänomistajatkin ovat jo toteuttaneet ilmastotoimenpiteitä. Eniten toimenpiteitä maatiloilla on toteutettu talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämisellä ja monipuolisella viljelykierrolla.

 Maatilallisten arviot todennäköisyydestä ottaa käyttöön ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä tilallaan
Kuva 5. Maatilallisten arviot todennäköisyydestä ottaa käyttöön ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä tilallaan (vastaajina maatilalliset, N=71).  Lähde: Sivonen et al 2023.

Metsätiloilla eniten toimenpiteitä on toteutettu sekametsien edistämisessä sekä lehtipuuston määrän kasvattamisessa etenkin rehevillä mailla.

Metsätilallisten arviot todennäköisyydestä ottaa käyttöön ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä tilallaan
Kuva 6. Metsätilallisten arviot todennäköisyydestä ottaa käyttöön ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä tilallaan (vastaajina metsätilalliset, N=367). Lähde: Sivonen et al 2023.

Kyselytutkimuksen perusteella taloudelliset tuet vaikuttavat ohjauskeinoista voimakkaimmin maanomistajien toimintaan. Myös omaisuudensuojan turvaaminen korostui. Ilmastotoimenpiteitä ei pääosin vastusteta, mutta muut huolenaiheet vievät huomiota pois niistä. Tilallisten luottamus päätöksentekijöihin on heikkoa, ja sitä tulee vahvistaa. Vain toteutetut toimenpiteillä on vaikutusta, siksi toimenpiteiden hyväksyttävyys on ratkaisevaa. Tutkimus suosittaakin ilmastotoimenpiteiden suunnitteluun ja rahoitukseen toimenpiteitä, joilla on taloudellisia hyötyjä maanomistajille ja myönteisiä paikallisia vaikutuksia esimerkiksi vesistöjen tilaan.

Tutkimuksissa havaittiin, että maanomistajat ovat kiinnostuneita edistämään ilmastotoimia, mutta eivät hinnalla millä hyvänsä. Toimenpiteiden mielekkyyttä arvioidaan ensisijaisesti niiden tuomien taloudellisten hyötyjen näkökulmasta. Tämä korostuu erityisesti monilla tiloilla ajankohtaisten talousvaikeuksien takia. Maaomistajien valinnanvapaus ja omaisuudensuoja sekä mahdollisuus huomioida paikalliset olosuhteet korostuivat hyväksyttävyyttä lisäävänä tekijänä. Esimerkiksi kiertoajan jatkaminen (katso tietokortit) on maanomistajalle hyvä keino vahvistaa hiilinieluja.

Pohjois-Savossa metsien tilaa seurataan osana ilmastotyön kehittämistä

Pohjois-Savossa ilmastotyön etenemistä seurataan 45 indikaattorin avulla, joista keskeisimmät lippulaivaindikaattorit ovat esillä Pohjois-Savon ilmastotiekartan painopisteiden yhteydessä. Pohjois-Savon ELY-keskuksen koordinoima Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeessa on koottu seurantatiedot sekä esimerkkejä toteutuksesta vuodesta 2022 alkaen.

Seurantatiedot osoittavat, että Pohjois-Savossa puuston vuotuinen kasvu on pitkään ollut metsien hakkuupoistumaa suurempi. Aivan viime vuosina kasvun ja poistuman välinen erotus on selvästi pienentynyt.

Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Pohjois-Savossa 1990–2017
Kuva 7. Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Pohjois-Savossa 1990–2017. Indikaattori kertoo kasvun ja poistuman (milj. m3/vuosi) metsä- ja kitumaalla. Puuston poistuma sisältää hakatun runkopuun lisäksi metsään jäävän luontaisesti kuolleen ja hakkuutähteen runkopuun vuosittaisen määrän (m3/v). Lähde: Pohjois-Savon ilmastotiekartan seurantaraportti 2023.

Lahopuun määrä on merkittävä metsän monimuotoisuutta kuvaava indikaattori. Noin viidesosa metsälajien kokonaismäärästä on riippuvaisia lahopuusta ja sen tarjoamista elinympäristöistä, minkä lisäksi jotkut lajit ovat välillisesti riippuvaisia suojasta ja ravinnosta, joita lahoava puuaines tarjoaa. Pohjois-Savossa mitattu lahopuun määrä on kasvanut tasaisesti tarkastelujaksolla 2009–2021.

Lahopuun määrä talousmetsissä Pohjois-Savossa 2009–2021
Kuva 8. Lahopuun määrä talousmetsissä Pohjois-Savossa 2009–2021. Indikaattori ilmentää metsien monimuotoisuuden edellytyksiä. Indikaattori ilmaisee kuolleen puuston keskitilavuutta metsämaalla. Luku on keskiarvo mainittujen vuosien ajalta. Lähde: Pohjois-Savon ilmastotiekartan seurantaraportti 2023.

Puuston keskitilavuudella kuvataan tilavuuden (milj. m3) kehittymistä metsä- ja kitumaalla Pohjois-Savossa (Kuva 10). Mitä suurempi puuston tilavuus on, sitä suurempi on niiden sisältämä hiilinielupotentiaali eli mahdollisuus sitoa hiiltä. Seurantatiedot kootaan eri puulajien osalta, Pohjois-Savon metsät ovat mänty- ja kuusivaltaisia.

Puuston keskitilavuus metsämaalla Pohjois-Savossa vuonna 2021
Kuva 9. Puuston keskitilavuus metsämaalla Pohjois-Savossa vuonna 2021. Lähde: Pohjois-Savon ilmastotiekartan seurantaraportti 2023.

Joutoalueiden metsityksen edistämiseksi valmisteltiin vuonna 2020 uusi tukijärjestelmä, jonka tavoitteena oli edistää mm. maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä poistuneiden turvetuonta-alueiden metsittämistä. Metsitystuen haku avautui Metsäkeskuksessa maaliskuussa 2021. Metsitystuen hakeminen päättyi vuoden 2023 loppuun. Tuki oli tarkoitettu yksityisten maanomistajien metsänhoidon tukemiseen. Pohjois-Savon metsänomistajista 68 prosenttia on yksityisiä. Pohjois-Savon alueelliseen metsäohjelmaan 2021–2025 on asetettu tavoite metsittää joutoalueita 300 hehtaaria vuodessa. Metsitystuen ansiosta Pohjois-Savossa päästiin lähes 150 hehtaarin määrään vuonna 2022.

Metsitettyjen joutoalueiden määrä Pohjois-Savossa vuosina 2021–2022
Kuva 10. Metsitettyjen joutoalueiden määrä Pohjois-Savossa vuosina 2021–2022. Luvut perustuvat Metsäkeskuksen toteutusilmoituksiin metsitysten suoritteista. Lähde: Pohjois-Savon ilmastotiekartan seurantaraportti 2023.

Millä toimenpiteillä vahvistetaan metsien hiilensidontaa ja lisätään monimuotoisuutta?

Parhaimmat toimenpiteet metsien hiilensidonnan vahvistamiseksi ja monimuotoisuuden lisäämiseksi vaihtelevat alueittain. Pohjois-Savon ilmastotiekartassa tunnistettuja toimenpiteitä on listattu taulukkoon 1.

ToimenpideMerkitys
Joutoalueiden metsitysJoutoalueiden metsityksellä tavoitellaan maaperäpäästöjen vähentämistä, metsäpinta-alan lisäämistä ja sitä kautta hiilinielujen ja -varastojen kasvattamista. Metsittämisen lisäksi samanaikaisesti tavoitteena on metsäkadon vähentäminen.
Lahopuun määrän kasvattaminenLahopuun määrän kasvattaminen parantaa monien uhanalaisten ja vaateliaiden metsälajien elinoloja.
Huolehditaan metsien kasvukunnostaOikein ajoitettu metsänhoito, metsätuhojen ennaltaehkäisy, vesien hallinnan hyvät käytännöt (ks. Tietokortit) edistävät hiilivarastojen kasvattamista ja luonnon monimuotoisuutta.
Seurataan metsien hiilitaseen kehitystäIlmastotiekartan seuranta ja resurssien suuntaaminen vaikuttaviin toimenpiteisiin.
Käytetään puuperäisiä polttoaineita ilmastokestävästiKestämättömällä käytöllä vaarannetaan hiilinielut ja -varastot ja aiheutetaan merkittäviä ilmastopäästöjä.
Otetaan käyttöön polttoon perustumatonta energiateknologiaaTuuli- ja aurinkoenergia, lämpöpumput, pienydinvoimalat ja muut polttoon perustumattomat energialähteet vähentävät ilmastopäästöjä polttoon perustuviin ratkaisuihin verrattuna.
Edistetään jalostettujen puutuotteiden tuotantoketjujen syntymistäPitkään hiiltä sitovien tuotteiden kehittäminen
Varmistetaan metsien ekologiset yhteydet maakunnallisestiSuojelukäytävien ja yhtenäisten suojelualueiden varmistaminen
Lisätään sekä vahvistetaan puisto- ja viheralueita sekä taajamametsiäHiilensidonta vahvistuu, ilman laatu paranee
Sekametsien osuuden kasvattaminenParantaa metsien ilmastokestävyyttä
Seurataan ja ehkäistään uusien tuholaislajien ja kasvitautien leviämistäVaraudutaan lisääntyviin tuhoihin ja mahdollistetaan ennaltaehkäisevät ja tuhoja lieventävät toimenpiteet
Taulukko 1. Pohjois-Savon ilmastotiekartassa tunnistettuja toimenpiteitä metsien hiilensidonnan vahvistamiseksi ja monimuotoisuuden vahvistamiseksi.

SysteemiHiili-hankkeen mukaan metsät ovat ainoa merkittävä hiilen sitoja. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttäisi hakkuiden vähentämistä nykytasosta. Edellä mainittu pidennetty kiertoaika eli hakkuiden lykkääminen myöhemmäksi on hyvä esimerkki keinosta toteuttaa tavoite, katso tarkemmin alla olevan linkin tietokorteista. SysteemiHiili-hankkeessa koottiin yhteensä 18 kpl maa- ja metsätalouden toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia kuvaavaa tietokorttia ja toimenpiteiden vertailutaulukot. Kortit löytyvät vesi.fi-aineistopankista. Tietokorttien metsätaloustoimenpiteitä ovat jatkuva kasvatus, metsätuhojen ennaltaehkäisy, oikein ajoitettu metsänhoito, pidennetty kiertoaika ja vesienhallinnan hyvät käytännöt. Turvemaametsissä avainasemassa ovat ojitusten tarveharkinta, matalammat ojitussyvyydet sekä avohakkuiden välttäminen, jotta turpeeseen aikaisempina vuosikymmeninä sitoutunut hiili saadaan edelleen pidettyä siellä kiinni.

Pohjois-Savossa on vahva tukkipuuta käyttävä vientiin perustuva puutuoteteollisuus, esimerkiksi vuonna 2021 miltei 10 % koko Suomen puutuoteteollisuustuotannosta tapahtui Pohjois-Savossa (Valonen ja Horne 2021). Puutuotteet sitovat hiiltä jopa vuosikymmeniksi eteenpäin, tosin siinäkin käytetystä puusta saadaan talteen vain noin puolet. Tukkipuun osuutta puunkäytöstä olisi mahdollista nostaa samoin kuin pitkään hiiltä sitovien tuotteiden osuutta tuotannosta. Olisiko Pohjois-Savolla edellytykset panostaa tähän tulevaisuudessa ja rakentaa siitä kilpailuetu?

Lähteet

Junttila, V., Minunno, F., Peltoniemi, M., Forsius, M., Akujärvi, A., Ojanen P., Mäkelä, A. 2023. Quantification of forest carbon flux and stock uncertainties under climate change and their use in regionally explicit decision making: Case study in Finland. Saatavilla: https://link.springer.com/article/10.1007/s13280-023-01906-4

Kärkkäinen, L., Eyvindson, K., Haakana, M., Hirvelä, H., Kniivilä, M., Korhonen, K.T., Lintunen, J., Mutanen, A., Myllykangas, J.-P., Räty, M., Torvelainen, J. & Viitanen, J. 2023. Metsien ja metsäsektorin muutos, hiilitase ja hakkuumahdollisuudet : Maakunnittaiset tarkastelut: Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat sekä Etelä-Karjala. 2. painos. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 124/2023 Luonnonvarakeskus. Helsinki. 69 s. Saatavilla: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/554274/luke-luobio_124_2023.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Matti Valonen Paula Horne. 2021. Puutuote- ja huonekaluteollisuuden vaikutukset Suomessa ja PohjoisSavossa vuonna 2021 Saatavilla: https://puutuoteteollisuus.fi/images/pdf/aluetalouden-tiedostot/10%20-%20Pohjois-Savo.pdf

Matias Sivonen, Eerika Albrecht, Johanna Leino & Lasse Peltonen 2023. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen maanomistajien näkökulmasta – kyselytutkimus Pohjois-Savon maa- ja metsätilanomistajille: Raportti Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2023 Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences andBusiness Studies; 19

Tapio Oy. 2023. Metsäbiotalouden arvoketjut maakunnissa: Pohjois-Savon metsäbiotalous. Saatavilla: https://tapio.fi/wp-content/uploads/2024/03/Maakuntapohja_Pohjois-Savo_2023-valmis-1.pdf

Tuloksia avoimena datana

IBC-Carbon -hankkeen tuottamaa aineistoa on saatavilla seuraavista lähteistä:

SysteemiHiili-hankkeessa koottiin yhteensä 18 kpl maa- ja metsätalouden toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia kuvaavaa tietokorttia ja toimenpiteiden vertailutaulukot. Kortit löytyvät vesi.fi-aineistopankista: https://vesi.fi/aineistopankki/tietokortit-kestavan-maa-ja-metsatalouden-toimenpiteista-vesien-suojelemiseksi/.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen tuottama aineisto:


Jaa julkaisu

Lisää kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *