Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma julkaistiin 21.5. järjestetyssä tilaisuudessa, jossa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja, esiteltiin konkreettisia ratkaisuja ja keskusteltiin tulevaisuudesta – myös nuorten näkökulmasta. Suunnitelma kokoaa yhteen keskeiset ilmastoriskit ja käytännön toimenpiteet, joilla maakunta varautuu muuttuvaan ilmastoon.
.
.
Kohti ilmastokestävää Pohjois-Savoa
Julkaistu sopeutumissuunnitelma luo suuntaa Pohjois-Savon aluekehitykselle vuoteen 2050. Se tunnistaa ilmastonmuutoksen keskeiset vaikutukset sekä kokoaa yhteen käytännön toimenpiteitä, joilla riskeihin voidaan varautua eri sektoreilla.
Suunnitelmassa on:
- tunnistettu 8 ilmastonmuutoksen keskeistä ilmiötä
- kartoitettu 37 ilmastoriskiä
- määritelty 127 toimenpidettä 16 eri sektorille
- nimetty toimenpiteille vastuutahot ja keskeiset hyötyjät
Kyse ei ole pelkästä strategiasta, vaan konkreettisesta työkalusta, joka tukee käytännön päätöksentekoa ja arjen ratkaisuja.
Ilmastonmuutos näkyy jo Pohjois-Savossa
Kuopion matkustajasatamassa pidetyssä suunnitelman julkistamistilaisuudessa kuultiin Ilmatieteen laitoksen katsaus Pohjois-Savon ilmastoskenaarioihin. Muutokset eivät ole enää kaukaista tulevaisuutta, vaan pilkahduksia niistä voi nähdä jo nyt.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Anton Laakson mukaan muutokset näkyvät erityisesti sään ääri-ilmiöissä: ”Rankkasateiden määrä kasvaa merkittävästi, ja niiden määrä voi lisääntyä jopa 50 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä.”
Laakso tiivisti, että Pohjois-Savossa ilmastonmuutos näkyy ennen kaikkea korkeampina lämpötiloina, voimakkaampina sateina sekä lyhyempinä ja vähälumisempina talvina. HIPOVA-hankkeen tilaama karttapohjainen kokonaisuus skenaarioista julkaistaan tänne verkkosivuille viimeistään kesäkuussa.
Suunnitelma syntyi laajassa yhteistyössä
Sopeutumissuunnitelma on valmisteltu vuosien 2025–2026 aikana tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Työhön on osallistettu kuntia, asiantuntijoita ja sidosryhmiä kyselyjen, kokousten, työpajojen ja erilaisten kommentointikierrosten kautta.
Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä muistutti tilaisuudessa, että sopeutuminen vaatii jatkuvaa työtä: ”Sopeutuminen on muutakin kuin pidempi lämmin kesä. Ilmastonmuutos aiheuttaa hetkellisesti suuriakin kriisejä, mutta etenee hitaasti. Jatkuvasti on syytä olla varuillaan ja ennakoida järkevästi.”
Ilmastonmuutos etenee usein hitaasti, mutta sen vaikutukset kasautuvat – siksi ennakoiva varautuminen on keskeistä.
Konkreettisia ratkaisuja arkeen
Tilaisuudessa esiteltiin HIPOVA-hankkeen hankkimia Sopeudu kympillä -kokeiluja, joissa on kehitetty käytännön ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Pohjois-Savossa.
Kokeiluissa korostui tekemisen ja yhteistyön merkitys. Kuopion Tilapalveluiden Simo Hiltusen mukaan työn tulokset olivat rohkaisevia: ”Loppujen lopuksi melko pienellä saatiin meille paljonkin työkaluja lisää.”
Yhteistyön voimaa kuvattiin myös talvimatkailun muutokseen liittyvässä kokeilussa. Tahkon Kehitys Oy:n Kari Heiskanen totesi, että: ”Jos jokainen miettii omassa nurkassaan, ei päästä juuri pitemmälle – mutta yhdessä kun näitä katsotaan, syntyy motivaatiota ja laajempaa ymmärrystä.”
Kokeiluissa syntyy konkreettisia ratkaisuja:
- Granlund Oy kehitti rakennusten kunnossapitoon mallin, jossa yhdistetään ilmastoriskit, tekninen kunto ja kestävyys,
- Kuopion Tilapalvelut lisää Nilsiän alakoulun pihaan vihreyttä, varjoa ja vettä läpäiseviä pintoja – lasten toiveiden mukaisesti,
- Sitowise Oy kehitti yhdessä Tahkon alueen yritysten kanssa työkalun, joka auttaa yrityksiä varautumaan muuttuviin talviolosuhteisiin,
- Partanen & Lamusuo Oy suunnittelee taloyhtiöiden piha-alueista ekologisia ja sosiaalisia – yhdessä asukkaiden kanssa sekä
- Tyrsky-Consulting Oy luo sopeutumisen pikastartin kuntiin, jonka avulla Vieremän kuntaan syntyy strategiaan liitettävä sopeutumissuunnitelma.
Nuorten ääni: toivoa ja huolta tulevaisuudesta
Julkistustilaisuudessa käytiin myös kansallinen dialogi ”Nuorten huominen” -teemalla. Dialogissa nousi vahvasti esiin toive tulevaisuudesta, jossa myös seuraavilla sukupolvilla olisi mahdollisuus samanlaiseen hyvään ja turvalliseen lapsuuteen kuin nykyisillä.
Nuoret puhuivat luonnon merkityksestä hyvinvoinnille – luonnossa liikkuminen, rauhoittuminen ja lähiluonto ovat heille tärkeitä. Samalla he tunnistivat jo havaittavia muutoksia arjessa: talvet ovat epävakaampia, lunta tulee vähemmän ja se sulaa aiemmin, kesät lämpenevät ja esimerkiksi talviharrastukset vaikeutuvat. Nuoret ovat havainneet myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä sekä vieraslajien lisääntymistä.
Nuorten viesti oli toiveikas: heillä on sopivan arkisia unelmia hyvästä, tasapainoisesta elämästä ja uskoa siihen, että asioita voidaan vielä muuttaa. Keskustelussa nousi esille, että tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto.
Tulevaisuus tehdään yhdessä
Tilaisuudessa käsiteltiin tulevaisuutta monesta näkökulmasta, mutta viesti oli yhteinen: ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii yhteistyötä, ennakointia ja konkreettisia tekoja.
Sopeutumistyö koskee kaikkia – kuntia, yrityksiä, eri organisaatioita, yhteisöjä ja asukkaita.
Tutustu suunnitelmaan
Pohjois-Savon sopeutumissuunnitelma tarjoaa konkreettisen tiekartan siihen, miten voimme yhdessä varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja rakentaa kestävää tulevaisuutta.
Tutustu suunnitelmaan ja toimenpiteisiin: https://hiilineutraalipohjoissavo.fi/sopeutumissuunnitelma/
Jaa julkaisu
