Pohjois-Savon ilmasto-, kiertotalous- ja biotalousryhmä kokoontui kesäkuussa Kuopiossa, Rauhalahden Jätkänkämpällä keskustelemaan ajankohtaisista teemoista, joissa korostuivat luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja luontopositiivinen talous. Kokouksessa kuultiin myös jäsenten omia ilmastokuulumisia ja katsaus Pohjois-Savon ilmastotiekartan seurantaan. Kokouksessa nousi esiin tarve sovittaa yhteen vihreän siirtymän investoinnit, luonnonsuojelu ja taloudellinen kehitys.
Luontokadon pysäyttäminen vaatii konkreettisia toimia
Kokouksen keskeiseksi teemaksi nousi luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja sen pysäyttäminen. Aiheesta oli puhumassa Itä-Suomen elinvoimakeskuksen Priodiversity LIFE -hankkeen aluekoordinaattori Sanna-Kaisa Rautio, joka esitteli hanketta ja sen ajankohtaisia asioita. Suomessa luontokato etenee edelleen, ja tavoitteena on pysäyttää se vuoteen 2035 mennessä. Tilanne on huolestuttava: jopa puolet Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia ja lähes 12 prosenttia lajeista on uhanalaisia. Pohjois-Savossa erityisesti soiden kuivattaminen – yli 80 prosenttia suopinta-alasta – on vaikuttanut merkittävästi ekosysteemeihin.
Tilanteeseen pyritään vastaamaan muun muassa Priodiversity LIFE -hankkeella, joka on mittava, kahdeksanvuotinen hanke luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Pohjois-Savossa hankkeeseen kohdistuu noin 3,3 miljoonaa euroa, ja sen keskeisenä työkaluna toimii maakunnallinen LUMO-ohjelma. LUMO-ohjelmaa varten on määritelty 13 Pohjois-Savossa sijaitsevaa, valtakunnallisesti tärkeää monimuotoisuuskeskittymää, joihin pyritään suuntamaan mm. maanomistajille vapaa-ehtoisia ennallistamistoimia. Hankkeen yksi iso päätavoite on saada luonnon monimuotoisuus mukaan eri ohjelmiin ja strategioihin.
Hankkeen käytännön toimet ovat jo käynnistyneet esimerkiksi Tiilikan alueella, jossa ensimmäisiä ennallistamiskohteita kunnostetaan. Työssä korostuu vapaaehtoisuus: maanomistajille tarjotaan maksuttomia palveluja ennallistamiseen.
Luontopositiivinen talous haastaa ajattelua
Kokouksessa tarkasteltiin myös luontopositiivisen talouden mahdollisuuksia. Savonia-amk:n TKI-asiantuntija ja EU:n ilmastolähettiläs Jyri Wuorisalo välitti terveiset viime viikolla järjestetystä EU Green Week -tapahtumasta, jossa Savonia, Itä-Suomen elinvoimakeskus ja Itä-Suomen yliopisto järjestivät kumppanuustapahtuman. Euroopan unionissa ympäristönsuojelun näkökulma on laajentunut, ja tavoitteena on yhdistää luonnon hyvinvointi entistä tiiviimmin taloudelliseen kehitykseen.
Itä-Suomessa aihetta edistetään muun muassa tutkimus- ja kehittämistyön sekä yhteistyöfoorumien kautta. Suunnitteilla on esimerkiksi Savilahteen järjestettävä luontopositiivisen talouden foorumi sekä tiekarttatyö, jonka tarkoituksena on luoda konkreettinen etenemissuunnitelma alueelle.
Keskusteluissa nousi kuitenkin esiin keskeinen haaste: miten taloudellinen toiminta ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen voidaan aidosti sovittaa yhteen. Yhteisen näkemyksen mukaan tarvitaan uusia toimintamalleja, vahvempaa vuoropuhelua sekä laajempaa yhteistyötä yritysten ja luontotoimijoiden välillä.
Ilmastotyö etenee – seuranta kaipaa kehittämistä
Kokouksessa käsiteltiin myös Pohjois-Savon ilmastotiekartan seurantaraporttia vuodelta 2025. Seuranta on toteutettu HIPOVA-hankkeessa, joka päättyy vuoden lopussa. Pohjois-Savon päästöt laskivat 2023-2024 2 %, mikä oli hieman alle maan keskiarvon. Pohjois-Savon ilmastotiekartan seuranta sisältää 45 indikaattoria, joiden uusimpia tietoja käytiin läpi. Samalla nousi esiin tarve kehittää mittaristoa ja tiedonkeruuta.
Keskustelussa toivottiin, että eri ohjelmien – kuten ilmastotiekartan ja kiertotalouden Green Dealin – mittarit saataisiin paremmin yhteensopiviksi. Lisäksi esiin nousivat muun muassa energiatehokkuus, tyhjien kiinteistöjen hyödyntäminen sekä hukkalämpöjen parempi huomioiminen. Myös maatalouden päästövähennystoimien näkyvyydessä nähtiin kehittämistarpeita.
Energiasektori jatkaa päästövähennyksiä
Ryhmän jäsenten ajankohtaiskatsauksissa kuultiin viimeaikaisista ilmastoteoista. Savon Voima ja Kuopion Energia kertoivat vähentäneensä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ja turpeesta ollaan luopumassa. Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm kertoi Kuopion Energian viimeisen turvekuorman saapuneen keväällä. Turvetta tulleen tulevaisuudessa varastoimaan huoltovarmuutta varten. Samalla kun turpeesta luovutaan, investointeja tehdään uusiin ratkaisuihin, kuten sähkökattiloihin ja lämpöpumppuihin. Viime viikolla Haapaniemellä otettiin kaupalliseen käyttöön sähkökattila, joka tulee tuottamaan 0 -15 % kaukolämmön vuosituotannosta.
Savon Voiman toimitusjohtaja Juha Räsänen kertoi, että sähköverkon kapasiteettia vahvistetaan tulevien investointien mahdollistamiseksi. Energia-alan toimijat näkivät lähivuodet potentiaalisena investointikautena, jossa ratkaistaan monia keskeisiä energiajärjestelmän kysymyksiä.
Kuntien ilmastotyö etenee ja uusia hankkeita on alkanut
Tutkimus- ja kehityspäällikkö Harri Auvinen ja Jyri Wuorisalo kertoivat, että Savonia-amk:n ensimmäinen kestävyysraportti julkaistiin toukokuussa. Savonialla tehdään hiilijalanjäljen laskentaa ja seurataan Hanselin hankintapulssin avulla hankintojen päästöjä. Savonialle myönnettiin keväällä myös Ekokompassi -sertifikaatti.
Kehitysyhtiö SavoGrown elinvoimapäällikkö Sanna Kauvosaari kertoi ilmastotyön etenevän SavoGrown kunnissa eri tavoin. Osa kunnista on kokeillut ilmastobudjetointia, ja uusia ilmastosuunnitelmia on valmistunut. Rautalammilla ja Suonenjoella otettiin käyttöön ilmastovahti. SISU -hankkeen loppuminen on iso haaste, mutta alueellinen ilmastotyöryhmä ja vasta alkanut Green Savo -hanke pyrkivät jatkamaan työtä.
Jätekukon vastuullisuuspäällikkö Kati Försi kertoi, että Kiertotalouden puolella käynnistyy uusia avauksia, kuten elokuussa avautuva Matkus Luuppi -kokonaisuus ja Kajastus-hanke, jonka keskiössä on kaatopaikkakaasujen hyödyntäminen.
MTK:n kuulumisia toivat kenttäpäälliköt Sirpa Lintunen ja Seppo Niskanen. Tietä vihreälle kasvulle -hanke on saanut EAKR rahoituksen. Hankkeessa lasketaan konkreettisesti mm. mitä tarkoittaa päästöjen kannalta, kun käytetään kiertoteitä esim. siltojen painorajoitusten takia tai mikä on hakkuun menetys, jos tiet ovat siinä kunnossa, ettei niitä pysty käyttämään kuljetuksiin. MTK keskusliitolla käynnistellään puolestaan luonnonarvomarkkinoita, joihin kaivattaisiin lisää ostajia mukaan.
Ilmastotutkimus kuumimmillaan
Tutkimuslaitoksista kuulumisia kuultiin Ilmatieteen laitokselta ja Luonnonvarakeskukselta. Ilmatieteen laitoksen kuulumisia jakoi kokouksessa erikoistutkija, kenttäpäällikkö Tero Mielonen. Ilmatieteen laitos työskentelee parhaillaan alueellistetun ilmastotiedon jalkauttamisen kanssa. Jalkauttamista tehdään mm. Itämeren alueen liikennetoimijoiden käyttöön. Syksyllä aiheesta julkaistaan nettisivu. Kuopiossa uutuutena mukaan työhön ovat tulleet kaupalliset hankkeet, joista esimerkkinä Mielonen mainitsi HIPOVA -hankkeelle tuotetun aineiston.
LUKE Suonenjoella ilmastonmuutostutkimus on juuri nyt kuumimmillaan, kertoi erikoistutkija Johanna Riikonen. Tutkimuksen kohteena ovat metsäpuun taimet ja mansikat, joille testataan uusia turvetta korvaavia kasvualustoja.
Miten Pohjois-Savon ilmastotyö jatkuu?
Kokouksen lopussa sivuttiin vielä maakunnallisen ilmastotyön tulevaisuutta. Keskeinen kysymys on, miten alueellinen ilmastotyö jatkuu HIPOVA-hankkeen päättyessä vuoden lopussa. Vuodesta 2020 alkanut koordinoitu kehittämistyö on luonut vahvan perustan, mutta sen jatkolle kaivataan uusia ratkaisuja.
Kokouksessa nähtiin tärkeänä, että verkoston yhteistyötä jatketaan ja että ilmastotyöhön kytketään entistä tiiviimmin myös luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Tarve yhteiselle keskustelulle ja uusille toimintamalleille tunnistettiin laajasti.
Jaa julkaisu
