Kartta-aineistoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista

Tältä sivulta löydät Ilmatieteen laitoksen laatimia kuvaajia ja karttakuvia lämpötilojen ja sademäärien sekä niihin pohjautuvien olosuhteiden muutoksista Pohjois-Savossa vuosiin 2050 ja 2100 mennessä.

Arviot tulevaisuuden olosuhteista perustuvat nk. alueellistettuihin ilmastomalliaineistoihin. Niiden taustalla on yleisesti ilmastotutkimuksessa käytettyjä globaaleja ilmastomalleja, joiden alueellista tarkkuutta on parannettu havaintojen, hienohilaisten mallien ja erilaisten tilastollisten menetelmien avulla.

Analyysissä käytettyjen aineistojen alueellinen tarkkuus on 3 km tai 25 km.

Kunkin suureen osalta on käytetty Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden luotettavimmaksi arvioitua aineistoa. Arviot esitetään 20 tai 30 vuoden yli laskettuina keskiarvoina: esim. vuosisadan puolivälin arviot ovat keskiarvo aikaväliltä 2041-2060 tai 2041-2070.

Päästökehityspolut

Kuvien pohjana käytetyt skenaariot kuvaavat kasvihuonekaasupäästöjen erilaisia tulevaisuuden kehityspolkuja. SSP-polut (Shared Socio-economic Pathways) sisältävät erilaisia oletuksia tulevaisuuden taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja teknologisesta kehityksestä.

SSP1 – kestävä kehitys: maailma panostaa yhteistyöhön, vähäpäästöiseen energiaan ja resurssitehokkuuteen → laskevat päästöt

SSP2 – keskiväylä: kehitys jatkuu suunnilleen nykyisten trendien mukaisesti → kohtalaiset päästöt

SSP3 – alueellinen kilpailu: heikko kansainvälinen yhteistyö, fossiilien polttoaineiden käyttäminen → korkeat päästöt

SSP5 – fossiilisiin polttoaineisiin nojaava kasvu: nopea talouskasvu, suuri energiankulutus, fossiilisten polttoaineiden käyttäminen → erittäin korkeat päästöt.

Skenaarioiden lopussa oleva luku (esim. 4.5, 8.5) kuvaa kyseisen skenaarion aiheuttamaa säteilypakotetta (W/m2) tämän vuosisadan lopulla. Säteilypakote tarkoittaa päästöjen aiheuttamaa säteily-epätasapainoa, eli kuinka paljon ylimääräistä energiaa jää maapallon ilmastojärjestelmään. Kuvien analyyseissä on käytetty kahta skenaariota: SSP2-4.5 (tai sitä vastaava RCP4.5) ja SSP5-8.5 (tai sitä vastaava RCP8.5)

Lue lisää kuvien taustalla käytetyistä ilmastomalliaineistoista alla olevasta tiedostosta.

Aineistot ja analysoidut suureet

Pohjois_Savo_Ilmastonmuutos Lataa

Lämpötila

Lämpötilaan muutokseen liittyvien kuvien tulkinta:

Pohjois-Savon keskilämpötila nousee vuosisadan loppuun mennessä kummassakin tarkastellussa päästöskenaariossa. Noin 2050 astilämpenemisen ennustetaan tapahtuvan melko samaa vauhtia päästöjen kasvunopeudesta riippumatta.

Eri päästökehityspolkujen erot korostuvat vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla: SSP2-4.5 –skenaariossa Pohjois-Savon lämpeneminenvuonna 2100 on noin 3°C vuodesta 2020, ja SSP5-8.5 -skenaariossa noin 6°C.

Lämpeneminen on voimakkainta talvikuukausina.

Kylmien (alle -10°C) päivien osuus vähenee voimakkaasti ja erittäin lämpimien päivien osuus lisääntyy merkittävästi vuoteen 2050 mennessä.

Lämpötilan muutokseen liittyvät aineistot

Keskimääräisen lämpötilan muutos Lataa

Sateisuus

Sateisuuden muutoksiin liittyvien kuvien tulkinta:

Pohjois-Savon sateisuuden ennakoidaan lisääntyvän merkittävästi ympäri vuoden, lukuun ottamatta elokuuta ja syyskuun alkua, jolloin sademäärän arvioidaan vähentyvän.

Sateisuus lisääntyy tasaisesti koko maakunnan alueella.

Vuotuisen sadekertymän suhteellinen muutos on suurinta maakunnan eteläosassa 2050 mennessä, kun taas vuosisadan loppuunmennessä sadekertymä kasvaa suhteellisesti eniten maakunnan pohjoisosissa.

Alueelliset erot sadekertymässä eivät juurikaan muutu. Sadepäivien sademäärä kasvaa suurimmassa osassa maakuntaa 10-15%vertailujaksoon (1986-2005) nähden.

Rankkasadepäivien lukumäärä lisääntyy koko maakunnan alueella 20-40% vertailujakson (1986-2005) rankkasadepäiviin nähden.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät voimakkaimmin kaikkein rankimmissa sateissa, joita esiintyy tyypillisesti kesäisin.