Ilmastotyön etenemistä seurataan 45 indikaattorin avulla, joista valittuja ns. lippulaivaindikaattoreita seurataan tiekartan painopisteiden yhteydessä verkkosivuilla. Vuosittain laaditaan lisäksi laajempi seurantaraportti, joka löytyy materiaalipankista. Ilmastotyön kehitystä ja tiekartan seurantatietoja esitellään viidessä artikkelissa tiekartan painopisteiden mukaan. Tässä artikkelissa esitellään Yhteistyöllä ilmastoturvallisuutta ja luonnon monimuotoisuutta -painopisteen seurantatietoja.
Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan kasvi- ja eläinlajien kirjoa, lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua sekä erilaisten elinympäristöjen moninaisuutta. Monimuotoinen luonto tuottaa meille kaikille elintärkeitä palveluja, joita kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Luonnon köyhtymisen myötä sen kyky tuottaa ekosysteemipalveluita heikkenee ja voi paikoin romahtaa kokonaan. Monimuotoisuus auttaa luontoa sietämään muuttuvaa ilmastoa sekä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia luontoriskejä.
Lippulaivaindikaattorit: Yhteistyöllä ilmastoturvallisuutta ja luonnon monimuotoisuutta
 |  |
| Luontoarvoiltaan arvokkaat maatalousalueet | Lahopuun määrä talousmetsissä |
| Indikaattori kertoo luontoarvoiltaan arvokkaiden maatalousalueiden pinta-alan. Laskennassa huomioidaan luonnonlaitumien ja -niittyjen, pysyvien laitumien sekä maatalouden ympäristötukien erityistukien kattama pinta-ala. | Indikaattori ilmentää metsien monimuotoisuuden edellytyksiä. Indikaattori ilmaisee kuolleen puuston keskitilavuutta metsämaalla. Luku on keskiarvo mainittujen vuosien ajalta. |
| 16 356 ha | 5,9 m3/ha (2017-2021) |
| -3 % (2021-2022) | +64 % (verrattuna vuosiin 2009-2013) |
Painopisteen toimenpiteiden etenemistä ja tavoitteiden kehittymistä seurataan myös alla olevien indikaattorien avulla.
Painopisteen muut indikaattorit
| Indikaattori | 2013 | 2016 | 2019 | 2022 | muutos |
|---|---|---|---|---|---|
| Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus kokonaispinta-alasta (%) | – | 2,0 | 2,2 | 2,4 | +18 % |
| Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta (%) | – | 1,9 | 2,0 | 2,2 | +17 % |
| Pintavesien ekologinen tila (vähintään hyvässä ekologisessa tilassa olevien vesistöjen suhteellinen osuus kaikista järvistä ja joista) (%) | 77 | – | 75 | – | +3 % |
| Ennallistettujen soiden pinta-ala (ha) | 163 | 41 | 25 | 221 | |
| Hoidon piirissä olevien perinnebiotooppien pinta-ala (ha) | – | – | – | 2591 |
– = Tietoa ei ole muodostettu tai inventoitu.
Esimerkkejä toteutuksesta
Varkauden Ämmäkosken kalojen vaellusyhteyden vapauttaminen
Ämmänkosken luonnon ennallistamishankkeen ansiosta uhanalaisten Saimaan järvilohen ja järvitaimenen käyttöön on palautunut yli 750 neliökilometriä yli 100 vuotta suljettuna olleita vesistöjä. Hanke on toteutettu yhteistyössä eri organisaatioiden, yhdistysten, yritysten ja kaupunkilaisten kanssa.
Ämmäkoski sijaitsee Vuoksen vesistössä Pohjois-Savossa keskellä Varkauden kaupunkia Saimaan Haukiveden ja Unnukan vesistöjen välissä. Ämmäkosken säännöstelypadon viereen rakennettuun ohitusuomaan on ohjattu 5 m3/s virtaama. Myös Ämmäkosken 3,5 hehtaarin koskialueelle on muodostunut merkittävä 10 m3/s ympäristövirtaama.
Ämmäkosken hanke on osa vaelluskalojen luontaista elinkiertoa edistävää maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmaa, jossa parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja palautetaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. NOUSU-ohjelmassa on meneillään ja saatu päätökseen kymmeniä hankkeita, joista Ämmäkosken hanke on vaikuttavuudeltaan yksi suurimmista. Rakennettu ohitusuoma on jopa Euroopan mittakaavassa merkittävä.
Toteutettavat ilmastotiekartan toimenpiteet
Kunnostus- ja ennallistamistoimia Helmi-ohjelman avulla
Pohjois-Savon ELY-keskus on toteuttanut Helmi-elinympäristöohjelman avulla 2021 alkaen kunnostus- ja ennallistamistoimia lähteillä (Keitele-Pielavesi) ja paahdeympäristöissä (Vieremä, Suonenjoki), lintuvesillä (Kuopion Riistaveden Likolammella), hiekkarannoilla (Pielavesi, Kuopion Hietasalo ja Iivarinsalo) ja perinnebiotoopeilla. Helmi-ohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja.
Toteutettavat ilmastotiekartan toimenpiteet
Ilmastotyön seuranta-aineistot
Ilmastotiekartan laaja seurantaraportti koostetaan aina keväisin. Seurantaraporteissa nostetaan esille toteutettuja hyviä ilmasto- ja kiertotaloustyötä edistäviä hankkeita ja käytännön tekoja. Tutustu seurantaraportteihin materiaalipankissa (hiilineutraalipohjoissavo.fi).
Ilmastotiekartan toimenpiteiden etenemistä voi seurata ilmastotiekartan sivulla (hiilineutraalipohjoissavo.fi).
Aikaisemmin julkaistut seuranta-artikkelit
Pohjois-Savon ilmastotyön seuranta osa 1: Vahva ilmastokulttuuri
Pohjois-Savon ilmastotyön seuranta osa 2: Kiertotaloudella kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä
Pohjois-Savon ilmastotyön seuranta osa 3: Puhdasta energiaa reilusti
Pohjois-Savon ilmastotyön seuranta osa 4: Kasvavat hiilinielut ja -varastot
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmastotyön kehitys: Pohjois-Savon ilmastotyö etenee oikeaan suuntaan – Kiertotaloutta, hiilinieluja ja luontokadon ehkäisyä vahvistettava
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmastotyön kehitys: Pohjois-Savon ilmastotyö etenee oikeaan suuntaan – Kiertotaloutta, hiilinieluja ja luontokadon ehkäisyä vahvistettava (hiilineut
Lähteet
| Indikaattori | Lähde |
|---|---|
| Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus kokonaispinta-alasta ja maa-alasta | Luonnonvarakeskus 2023; Tilastotietokanta (Metsien suojelu) |
| Luontoarvoiltaan arvokkaat maatalousalueet | Luonnonvarakeskus 2023; Tilastotietokanta (Maaseutuohjelman indikaattorit) |
| Lahopuun määrä talousmetsissä | Luonnonvarakeskus 2023; Tilastotietokanta (Metsätilastot: Metsävarat) |
| Pintavesien ekologinen tila | Suomen ympäristökeskus ja Pohjois-Savon ELY-keskus 2022 |
| Ennallistettujen soiden pinta-ala | Metsähallitus, Metsäkeskus, Tornator Oyj 2023 |
| Hoidon piirissä olevien perinnebiotooppien pinta-ala | Pohjois-Savon ELY-keskus 2023 |
Jaa julkaisu
