alueellinen toimintamalli ilmastonmuutokseen sopeutuminen pohjois-savo

Pohjois-Savon alueellinen toimintamalli ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Pohjois-Savon alueellinen toimintamalli kokoaa yhteen ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmastoriskien hallinnan rakenteet, tiedon, toimijat ja tekemisen. Se yhdistää maakunnan strategisen ilmastotyön käytännön varautumiseen ja auttaa eri toimijoita löytämään oman roolinsa yhteisessä työssä.

Tulevaisuuden aluekehityksessä ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luontopositiivinen talous ja yhteiskunnallinen turvallisuus vahvistavat toisiaan. Muuttuva ilmasto vaikuttaa alueen ihmisiin, luontoon, elinkeinoihin ja yhteiskunnan toimivuuteen. Samalla luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö tukevat alueen resilienssiä, elinvoimaa ja turvallisuutta.

Pohjois-Savossa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastoriskien hallintaa tehdään osana maakunnan yhteistä ilmastotyötä. Tätä työtä kokoaa alueellinen toimintamalli, jota kehitetään yhdessä alueen toimijoiden kanssa.

Toimintamallin taustalla on Pohjois-Savon ilmastotiekartta, joka määrittää maakunnallisen ilmastotyön tavoitteet, painopisteet ja keskeiset toimenpiteet. Tiekartan viidennessä painopisteessä Yhteistyöllä ilmastoturvallisuutta ja luonnon monimuotoisuutta korostuvat ilmastonmuutokseen sopeutuminen, varautuminen, ilmastoturvallisuus ja luonnon monimuotoisuus.

Kuva 1: Pohjois-Savon alueellinen toimintamalli ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastoriskien hallintaan 2026. Laatikoissa on otsikot: johtaminen ja päätöksenteko, verkostotyö, kuntien sopeutumistyö, yritysten ilmastoriskien hallinta, kestävyysviestintä, tietopohja, osaamisen vahvistaminen, rahoituksen hyödyntäminen, raportointi ja seuranta sekä ohjelmatyö.

Ilmastoriskien tunnistaminen on sopeutumistyön ytimessä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen alkaa siitä, että tunnistetaan, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa Pohjois-Savoon, millaisia riskejä muutoksesta syntyy ja miten niihin voidaan ennakoivasti vastata.

Pohjois-Savossa tätä tietopohjaa on vahvistettu ilmastonmuutoksen riskianalyyseillä ja kuntakohtaisilla riskikorteilla. Työtä syventää vuonna 2026 valmistunut Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma, joka kokoaa ensimmäistä kertaa maakunnan keskeiset ilmastoriskit ja niihin liittyvät toimenpiteet yhteen. Suunnitelma toimii yhteisenä viitekehyksenä kunnille, viranomaisille, yrityksille ja muille toimijoille käytännön työssä ja päätöksenteossa.

Sopeutumissuunnitelma ei siten muodosta erillistä kokonaisuutta toimintamallin rinnalle, vaan syventää ja konkretisoi sen ydintä: ilmastoriskien tunnistamista ja niihin vastaamista.

Toimintamalli kokoaa työn yhteen

Alueellinen toimintamalli havainnollistaa, miten sopeutumisen ja ilmastoriskien hallinnan työ rakentuu Pohjois-Savossa. Siihen liittyvät muun muassa ohjelmatyö, seuranta, tieto ja tiedolla johtaminen, rahoitus, osaamisen vahvistaminen, verkostotyö, kuntien varautuminen, yritysten ilmastoriskityö ja viestintä.

Kokonaisuus kytkeytyy maakunnan ilmastotyön rakenteisiin ja Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmaan 2040 ja maakuntaohjelmaan 2026–2029. Maakuntaohjelmassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen on osa alueen pitkän aikavälin kestävää kehittämistä, ja alueellinen sopeutumismalli on nostettu osaksi tätä kokonaisuutta.

Mallia rakennetaan yhdessä

Alueellinen toimintamalli on päivittyvä kokonaisuus, ei valmis tai muuttumaton rakenne. Sen tavoitteena on tehdä näkyväksi Pohjois-Savossa jo tehtävää työtä, vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja auttaa tunnistamaan oman työn paikka osana laajempaa kokonaisuutta.

Työtä tukee Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumisen neuvonantajaryhmä (POSIS), joka kokoaa yhteen alueen keskeisiä toimijoita ja tukee sopeutumissuunnitelman toimeenpanoa.

Seuraavassa vaiheessa toimintamallia vahvistetaan entisestään siten, että eri toimijat voivat tunnistaa oman roolinsa kokonaisuudessa ja kytkeä oman sopeutumis-, varautumis- ja ilmastoriskien hallinnan työn osaksi yhteistä mallia.

Tavoitteena on, että toimintamalli toimii ennen kaikkea yhteisen tekemisen alustana: se auttaa tunnistamaan, mitä Pohjois-Savossa tehdään, missä tarvitaan lisää yhteistyötä ja miten eri toimijoiden työ vahvistaa toisiaan.

Alueellinen toimintamalli osana laajempaa aluekehityksen ajattelua

Pohjois-Savossa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole irrallinen ympäristöpolitiikan kokonaisuus, vaan osa laajempaa näkemystä alueen tulevaisuudesta. Aluekehityksessä ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luontopositiivinen talous ja yhteiskunnallinen turvallisuus vahvistavat toisiaan. Luontopositiivinen talous voi vahvistaa alueen kilpailukykyä ja resilienssiä, samalla kun ilmastonmuutokseen varautuminen ja luonnon toimintakyvyn turvaaminen vahvistavat yhteiskunnan turvallisuutta.

Tätä kokonaisuutta Pohjois-Savo on vienyt myös eurooppalaiseen keskusteluun. EU Green Week -kumppanitapahtumassa Brysselissä kesäkuussa 2026 esiteltiin Itä-Suomen näkökulmaa siihen, miten luontopositiivinen talous voi rakentaa kilpailukykyä, resilienssiä ja turvallisuutta. Samassa yhteydessä esillä oli myös Pohjois-Savossa rakennettu alueellinen toimintamalli ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastoriskien hallintaan. EU Green Weekin kumppanitapahtuman tiedotteen voit lukea tästä linkistä (sttinfo.fi).

Toimintamalli tuo tämän ajattelun käytännön tasolle: miten ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja riskejä tunnistetaan, miten niihin varaudutaan ja miten eri toimijoiden työ voidaan kytkeä yhteen.

Saara Karkulahti seisoo kädet levällään ison ruudun vierellä.
Itä-Suomen elinvoimakeskuksen HIPOVA-hankkeen projektipäällikkö Saara Karkulahti Brysselissä EU Green Weekillä kesäkuussa 2026 esittelemässä alueellista toimintamallia kansainväliselle yleisölle.

Tutustu lisää


Jaa julkaisu