Luontotyö kuntien elinvoiman vahvistajana -webinaarissa syvennyttiin luontotyön äärelle

Luontotyö kuntien elinvoiman vahvistajana -webinaarissa 25.8.2026 reilu 60 osallistujaa kokoontui linjoille kuulemaan ajankohtaisia asioita Pohjois-Savon luonnon tilasta ja sen vahvistamisesta. Webinaari keskittyi luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä kestävään aluekehitykseen. Näitä ajankohtaisia teemoja tarkasteltiin erityisesti Pohjois-Savon maakunnan ja kuntien näkökulmasta, mutta mukana oli myös terveisiä Lahden kaupungin luontotyöstä.

Tilaisuudessa kuultiin mielenkiintoisia käytännön esimerkkejä kuntien luontotyöstä, luonnon monimuotoisuuden edistämisestä maakuntatasolla sekä toimintamalleista ja rahoituksesta luonnon huomioimiseksi osana alueiden kehittämistä.

Tilaisuuden avasi Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtaja Timo Ollila, joka tiivisti viestin, johon kaikki voimme yhtyä:

”Me olemme luonnossa kiinni, alkutuotannossa, maa- ja metsätaloudessa, vesissä. Meidän elinvoimamme tulee luonnosta, ihan euroinakin. Sen voi nähdä ja tuntea joka puolella maakuntaa. Elämme luonnon kanssa yhdessä ja siitä on syytä pitää huolta.”

Lahti suunnannäyttäjänä

Webinaari alussa tutustuttiin Lahden kaupungin luontopositiivisuustiekarttaan, jota esitteli projektipäällikkö Heli Huuskonen. Luontopositiivisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy, eikä heikkene. Lahden tavoitteena on olla luontopositiivinen vuoteen 2030 mennessä. Tiekartta sisältää 38 kaupungin toimenpidettä, joihin on sitoutettu mukaan myös sidosryhmiä kaupunkiorganisaation ulkopuolelta. Teemoina tiekartassa ovat muun muassa maankäyttö ja luonnonympäristö, tieto, koulutus ja osaaminen sekä globaalit luontovaikutukset. Mittareita on toimenpiteiden seurantaan on valittuna 10 ja näiden etenemistä seurataan ilmastotyön vuosiraportoinnin yhteydessä. Luontopositiivisuustiekartta on kokonaisuudessaan kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen. Lahti toimii tässä suunnannäyttäjänä muille suurille kaupungeille.

Lahden esimerkillisen luontotyön esittelyn jälkeen tilaisuudessa jatkettiin katsauksella Pohjois-Savon luonnon monimuotoisuuden nykytilaan sekä Suomen suurimpaan luonnonsuojeluhankkeeseen, Priodiversity LIFE:iin ja Pohjois-Savon LUMO-ohjelman laadintaan. Aiheita esitteli hankkeen Pohjois-Savon aluekoordinaattori Sanna-Kaisa Rautio Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta. Pohjois-Savon LUMO-ohjelma tavoittelee luonnon monimuotoisuuden heikentymisen pysäyttämistä ja kehityssuunnan kääntämistä positiiviseksi. Se perustuu vapaaehtoisuuteen ja kokoaa yhteen maakunnan luontotietoa sekä osoittaa luonnon monimuotoisuudelle merkittäviä monimuotoisuuskeskittymiä ja myöhemmin monimuotoisuusverkostoja. LUMO-ohjelma on tällä hetkellä luonnosvaiheessa. Lopullinen ohjelma valmistuu vuoden 2027 lopussa.

Mitä luontotyö kunnissa voi konkreettisesti olla?

Käytännön esimerkkeinä tehdyistä luontotoimista kuultiin terveisiä Kurikasta ja Vieremältä luonnon ennallistamisen projekteista Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin projektipäällikkö Emma Mähösen tuomina. Kurikassa kaupunki kunnostaa entistä turvetuotantoaluetta kosteikoiksi omalla maallaan, Vieremällä taas Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri toteuttaa kunnostuksen yksityisen maanomistajan mailla. Kaksi erilaista polkua, molemmat toimivat. Hankkeita voikin viedä eteenpäin yksin tai yhteistyössä. Ilmasto-, vesistö- ja luontohyötyjen lisäksi työ ja raha jäävät alueelle, kun suunnittelu, kaivinkonetyöt ja materiaalit ostetaan paikallisilta yrittäjiltä.

Kuopion kaupungin luonnonsuojelusuunnittelija Kalle Ruokolainen kertoi esityksessään Pilpan perinneympäristön kunnostushankkeesta ja valotti lajitiedon tärkeyttä sekä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Itä-Suomen elinvoimakeskuksen HIPOVA -hankkeen ilmastoasiantuntija Anna Peltosaari esitteli tuoreesta Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta erityisesti luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia toimenpiteitä ja muistutti Ilmatieteen laitokselta keväällä tilatuista aineistoista, kuvista ja kartoista, jotka esittävät ilmastonmuutoksen etenemistä maakunnassa.

Rahaa ja verkostotukea tarjolla

Webinaarin lopussa saatiin myös rahoituskatsaus Itä-Suomen elinvoimakeskuksen yritysasiantuntija Sari Marttilalta sekä Pohjois-Savon liiton ohjelmapäällikkö Soile Juutilta. Esityksissä kuultiin muun muassa JTF-rahoituksesta sekä tutustuttiin muihin ajankohtaisiin ja tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin, joita on tarjolla Pohjois-Savon luonnon, ilmaston ja kestävän kehittämisen hankkeille.

Viimeisenä puheenvuorona Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, kehittämispäällikkö Minna Pekkonen esitteli Luontokunnat- ja Luontoviisaat kunnat -verkostoja, jotka tukevat kuntia luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa osana päätöksentekoa ja strategista kehittämistä. Luontokunnat-verkostossa on mukana yli 350 henkilöä 115 kunnasta. Verkostoon liitytään henkilöjäsenenä, eikä siihen kuuluminen edellytä toimenpiteitä tai sitoumuksia kunnalta. Verkoston tavoitteina on hyvien käytäntöjen jakamisen ja verkostoitumisen helpottaminen, sekä ajankohtaisen tiedon ja koulutusten tarjoaminen. Luontoviisaat kunnat -verkostossa mukaan liittyy kunta. Verkostolle on haettu mallia Hinku-verkostosta. Verkostoon liittyvä kunta sitoutuu kriteereihin ja kuntastrategiassa tai muussa strategisessa asiakirjassa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Kunta mm. laatii luonnon monimuotoisuuden turvaamisen LUMO-toimintaohjelman tai -strategian ja kartoittaa omistamiensa maa- ja vesialueiden arvokkaat luontokohteet. Kuntia on tällä hetkellä verkostossa mukana 16.

Kunnilla keskeinen rooli luontokadon pysäyttämisessä

Pohjois-Savo on luonnoltaan erittäin arvokas maakunta, jossa on monipuolisia metsiä, soita, järviä, lehtoja, perinneympäristöjä ja merkittäviä lintuvesiä. Kuten aluekehitysjohtaja Timo Ollila puheenvuorossaan lausui, maakunnan elämä, elinvoima ja talous perustuu luontoon. Maakunnan luonnon tila on heikentynyt ihmistoiminnan seurauksena: metsät ovat muuttuneet yksipuolisemmiksi, soista valtaosa on ojitettu, pienvesien tila on heikentynyt ja suojeltujen metsien määrä on vähäinen. Monet lajit ja luontotyypit ovat uhanalaisia. Luonnon monimuotoisuus heikkenee edelleen, metsätalous, ojitukset, maankäytön muutokset, rakentaminen, rehevöityminen, vieraslajit sekä kasvavassa määrin ilmastonmuutos köyhdyttävät luontoa.

Kunnilla on keskeinen rooli luontokadon pysäyttämisessä. Luontobarometri 2025 -kyselytutkimuksen mukaan 89 % suomalaisista odottaa kunnilta aktiivisia toimia luonnon monimuotoisuuden ja terveyshyötyjen huomioimiseksi. Kunnat voivat edistää luonnon monimuotoisuutta monin tavoin, kuten huomioimalla sen maankäytössä ja kaavoituksessa, laatimalla kunnalle LUMO-ohjelman, perustamalla suojelualueita ja niitä tukevia OECM-alueita, hyödyntämällä ekologista kompensaatiota sekä lisäämällä luontotietoa ja luonnon arvostusta. Luontokatoon vaikutetaan ennen kaikkea paikallisilla teoilla, pohjoissavolaista luontoa voi suojella vain Pohjois-Savossa.