ekoteot ilmastotyö itä-suomen yliopisto uef

Itä-Suomen yliopisto keräsi arjen pieniä ekotekoja – Tiina Ynnilän blogi

Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppisen keskus ideoi Arjen pienet ekoteot -haastekampanjan, jonka tarkoituksena on lisätä yliopistolaisten kestävän kehityksen osaamista ja innostaa arjen pieniin ekotekoihin. Blogi-kirjoitus on julkaistu aiemmin Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilla.



Hanke toteuttaa Pohjois-Savon ilmastotiekartan toimenpiteitä:

Loppuvuonna 2022 toteutimme pilotoivan kyselyn Jatkuvan oppimisen keskuksen henkilökunnalle. Jaottelimme vastaukset Sitran elämäntapatestin (Sitra.fi) mukaan asumiseen, liikkumiseen, matkailuun, ruokaan sekä tavaroiden ja palveluiden hankintoihin liittyviin ekotekoihin. Kampanja jatkui haastamalla yliopiston farmasian sekä ympäristö- ja biotieteiden laitosten henkilöstöt mukaan. Sen jälkeen kysely avattiin koko Itä-Suomen yliopistolle, niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin.

Yli 400 vastaajaa, joiden hiilijalanjäljen keskiarvo 6 913 kg CO₂e vastaa suomalaisten keskitasoa

Kaikkiaan kyselyyn vastasi 410 henkilöä, joista 68 oli opiskelijoilta. Vastaajista valtaosa oli naisia (77 %). Vastauksia saatiin kaikilta laitoksilta/yksiköiltä. Eniten vastauksia tuli yliopistopalveluista (105), farmasian laitokselta (100), ympäristö- ja bioteiden laitokselta (66), Jatkuvan oppimisen keskukselta (47) sekä kemian laitokselta (12). Haasteen ottivat myös vastaan ainejärjestöistä Fortis ja Hyeena. Haastekampanjan vastaanottaneet saavat kahvihuoneisiinsa muun muassa reilun kaupan kahvia ja biojätepusseja. Haasteen Yammer-keskusteluissa eniten pohdintaa herätti lentojen hiilijalanjälki.

Jotta saisimme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukaisesti rajoitettua ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen, ovat omat kulutustottumuksemme ja elämäntapojemme muutokset tärkeässä roolissa. Sitra on 1,5 asteen elämäntavat -selvityksessään (Sitra.fi) laskenut henkeä kohden tavoitetasot hiilijalanjäljelle. Pysyäksemme 1,5 asteen tavoitteessa, meidän pitäisi saada elämäntapojemme hiilijalanjälki noin 3.000 kg CO₂e:n tasolle vuoteen 2030 mennessä. Kyselyyn vastanneiden yliopistoyhteisön jäsenten hiilijalanjäljen keskiarvo oli 6.913 kg CO₂e. Tulos vastaa yleistä keskitasoa, sillä Sitran elämäntapatestiin vastanneiden keskimääräinen hiilijalanjälki on 6.900 kg CO₂e. Tällä hetkellä testi on tehty yli 1,4 miljoonaa kertaa. Paljon on siis vielä tehtävää, jotta pääsimme kulutuksessamme ja päästöistämme alemmas.

Asumisen, liikkumisen ja matkailun ekotekoja

Mitä siis voisimme tehdä kulutustapojemme pienentämiseksi, ja mitä yliopistolaiset ovat tehneet?

Asumiseen liittyen enemmistö Arjen pienet ekoteot -kyselyyn vastanneista oli vähentänyt yleistä sähkön ja veden kulutustaan muun muassa sammuttamalla tarpeettomat valot, alentamalla huonelämpötilaa, vaihtamalla lamput led-lampuiksi, vähentämällä sähkösaunan käyttöä ja suihkuaikaa sekä pesemällä vain täysiä koneellisia pyykkiä ja astioita. Suurin osa kertoi lajittelevansa jätteet.

Osa välttää kemikaalien käyttöä ja on vaihtanut pesuaineet biohajoaviin. Noin neljäsosa vastaajista asuu tiiviisti asuinneliöihinsä nähden.

Tässä vastaajien yksittäisiä ekotekoja asumiseen liittyen:

  • Hyödynnän jämävedet kukkien kastelussa.
  • Siivousaineina ruokasooda, sitruunahappo ja etikka.
  • Makuuhuoneiden sälekaihtimet kiinni talvisin, se vähentää lämpöhukkaa.
  • Talvella petivaatteiden tuuletus pakkasilmassa pesemisen sijaan.
  • Hyödynnän kylmää verantaa talvisin ruokien nopeaan kylmentämiseen.
  • Otan kaikki laturit pois silloin, kun laitetta ei tarvitse ladata.
  • En pidä televisiota valmistilassa.
  • Yhteisomistan naapureiden kanssa osan työvälineistä esim. ruohonleikkurin.
  • Saunomme viikoittain ulkosaunassa, joka lämpiää rakennusjätepuulla.
  • Suosin muovittomia pakkauksia.

Kysyttäessä liikkumiseen liittyviä ekotekoja, suurin osa vastaajista kertoi kävelevänsä ja pyöräilevänsä paikasta toiseen. Vajaa puolet vastaajista käyttää julkista liikennettä ja välttää turhia ajoja autolla. Neljäsosa ei omista autoa. Vain 2 % vastaajista käytti polttoaineena biodieseliä ja 1 % biokaasua. Reilu kolmannes tekee pääosin etätyötä. Lisäksi suositaan kimppakyytejä ja käytetään yhteiskäyttö- ja vuokra-autoja sekä sähköpotkulautoja.

Tässä muutama liikkumiseen liittyviä ekoteko:

  • Kuljen työmatkat sähköttömällä polkupyörällä.
  • Omistan hybridiauton, en kuskaa lapsia harjoituksiin, ellei se ole välttämätöntä. Pyrin hoitamaan useamman asian samalla autoilukerralla.

Matkailuun liittyen yleisimmät ekoteot olivat junalla matkustaminen ja lähimatkailun suosiminen. 41 % vastaajista vältteli lentomatkailua, 29 % laivamatkailua ja 19 % kaikkea matkailua. Julkista liikennettä suositaan oman auton käytön sijaan. Matkakohteessa pyritään olemaan kerralla pidempi aika. 9 % vastaajista sanoi valitsevansa matkakohteen ekologisin perustein.

Tässä muutama vastaus matkailuun liittyen:

  • I avoid tourism as such. And in work distance meetings are preferable.
  • En lennä enää. Aina julkisilla, kun se mahdollista on, tai jos autolla, niin kimppakyytinä.
  • Pyörämatkailen.
  • Suunnittelen matkareitin valmiiksi.

Kasvisruokaa suositaan – Suuri osa vähentänyt lihan käyttöä

Ruokaan liittyen tehtiin paljon ekotekoja. Suositaan kasvisruokaa, sesongin ruoka-aineita, suomalaista ja lähellä tuotettua ruokaa sekä luomua. Kompostoidaan ja lajitellaan biojäte, sekä vähennetään ruokahävikkiä sekä kaupassa käymisen ja ruoan ostamisen määrää. Valmistetaan ruoka pääosin itse raaka-aineista, suunnitellaan ruokaostokset etukäteen ja valmistetaan kerralla isompia määriä ruokaa esimerkiksi pakkaseen.

Vastaajista 57 % on vähentänyt lihan käyttöä ja 34 % maitotuotteiden käyttöä. 45 % suosii kasvisruokaa, 14 % on jättänyt lihan pois ruokavaliostaan ja 13 % on kasvissyöjä tai vegaani. Lähes puolet ostaa hävikkituotteita. 57 % vastaajista kerää luonnosta marjoja, sieniä ja yrttejä, 23 % kasvattaa ruokaa itse ja 15 % kalastaa tai metsästää.

Tässä ruokaan liittyviä ekotekoja:

  • Käytän ruokaostoksiin verkkokauppaa, jolloin heräteostokset jäävät pois.
  • Biopusseina käytän paperipusseja, joita tulee irtotuotteiden mukana.
  • Etsin uusia ekologisia reseptejä.
  • Opettelen valmistamaan uuden kasviruoan kerran viikossa.
  • Punainen liha on vaihdettu täysin itse metsästettyyn lihaan.
  • Kesällä ostetut yrtit parvekkeelle multaan – yrttejä ei tarvitse ostaa loppukesälle enää ollenkaan.
  • Syön kotimaista kalaa kuten silakkaa sekä särkikaloja.

Tavaroiden ja palveluiden hankintaan liittyen 80 % vastaajista vie tavaroita ja vaatteita kierrätykseen. Lähes yhtä moni käyttää tavarat loppuun asti ja harkitsee tarkkaan uusien tavaroiden hankintaa. Hankinnoissa painottuvat laatu, kestävyys ja tuotteen alkuperä. 65 % korjaa ja kunnostaa vaatteita ja tavaroita itse, 40 % käyttää korjauspalveluita. Yli puolet hankkii vaatteita ja tavaroita kirppareilta. Lahjojen antamisessa 43 % suosii aineettomia lahjoja ja 16 % on antanut kierrätettyjä lahjoja. Viidesosa on lopettanut shoppailun.

Tässä hankintoihin liittyviä ekotekoja:

  • Lainaan ystäviltäni juhlamekkoja.
  • I have not bought clothes or cosmetics at all for 10 years.
  • Participating to the campaign #viidenvaatteenvuosi.
  • I didn’t buy Christmas gifts just for habit.
  • Ompelen itse omat ja perheen vaatteet.
  • Teen lemmikeille leluja itse kierrätystavarasta.
  • Hyödynnän paljon kirjastoa ja vältän etenkin uusien kirjojen ostamista.
  • Vien lääkejätteen apteekkiin.

Kyselyn tuloksena 11 835 ekotekoa – Kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille!

Lopuksi kysyimme vielä, mitä muita ekotekoja yliopistolaiset ovat tehneet.

Suljetaan kaupoissa auki jääneet jääkaappien ovet, kerätään roskia luonnosta, huolehditaan lintujen talviruokinnasta, osallistutaan vieraslajitalkoisiin, hyödynnetään purettu puutavara uusiin projekteihin, kasvatetaan hiilinieluja omassa metsässä ja perustetaan hyönteisniittyjä omille pihoille tai yhteisille alueille. Reilu viidesosa vastaajista opiskelee ympäristöön tai kestävyyteen liittyviä opintoja. Osa on yhteiskunnallisesti aktiivisia.

Tässä vielä muutamia nostoja vastaajien ekoteoista:

  • Oma käytännön ekotekoni työpaikalla on tyhjentää sekajäteastia, ja se tyhjenee siten, että lajittelen sekajätteeseen päivän aikana päätyneet biojätteet, muovit, kartongit ja metallit. Ja tosiaan, useimmiten se tyhjenee kokonaan, mikä on tietenkin aika pysäyttävää.
  • Käytän oman kompostinmullan juuresten kasvatukseen, hyödynnän ruohonleikkuujätteen kateaineena, teen hyönteishotelleja pihamaalle, en käytä marjapensailla hyönteisverkkoja, jotta rastaat ja siilit eivät jää niihin kiinni.
  • En käytä myrkkyjä tai muoveja puutarhassa.
  • Opetan ystäväni syömään kasviruokia, hankin naapureiden kanssa kimppakierrätysastiat.
  • Ohjaan vanhempiani ekologisempiin valintoihin.
  • Sijoitan hiilipörssiin.
  • Lahjoitan kuukausittain rahaa Suomen luonnonsuojeluliitolle.
  • I haven’t flown for 17 years now. I have participated in Plastic Free July several times, and it has reduced the amount of my plastic waste permanently. I try to buy shoes with soles made of biodegradable material. I use a microplastic filtering bag for laundry. I pay attention to the whole life cycle of everything I consume.

Kartoitimme kyselyn kautta myös sitä, millaisissa kestävää tulevaisuutta edistävissä tehtävissä vastaajat Itä-Suomen yliopistossa toimivat. Vastaajista noin viidesosa on mukana teemaan liittyvissä koulutuksissa, tutkimuksissa, projekteissa, palveluissa yms. Kuitenkaan valtaosaa teema ei vielä kosketa omien tehtävien osalta.

Yliopisto on luvannut lahjoittaa haastekampanjan tuloksiin sidotun summan rahaa tukemaan ekotekoja. Kyselyn aikana ekotekoja kertyi 11.835. Tavoite oli 10.000 ekotekoa, joten pääsimme lahjoitussummassa 1.000 euroon eli tonni tuli täyteen. Yliopiston kestävyys- ja vastuullisuusryhmä valitsee lahjoituskohteen ehdotetuista, summalla toteutuskelpoisista kohteista.

Kyselyssä sai ehdottaa, mihin ympäristöystävälliseen ja vastuulliseen kohteeseen yliopisto tekisi lahjoituksen. Ehdotuksia tuli valtavasti. Paljon ehdotettiin lahjoitusta luonnonsuojeluun: metsien, vesien ja soiden suojeluun ja ennallistamiseen sekä puiden istutukseen, niittyjen perustamiseen ja roskien keräämiseen luonnosta. Kannatusta sai myös lahjoitus puhtaan energiantuotannon ja puhtaan juomaveden puolesta.

Lisäksi tuli kekseliäitä ja konkreettisia ehdotuksia ympäristöystävällisempään kampuskehittämiseen: vegaanisen ruoan lisäämistä ravintoloissa, lisää kampusviljelyä, koristepensaiden tilalle hedelmäpuita, marjapensaita ja pölyttäjiä houkuttelevia kukkasia, kampuskirppareita, parempaa jätteiden lajittelua ja hyötykäyttöä sekä SER-jätteen kierrättämistä ja uusien laitehankintojen vähentämistä. Sen lisäksi toivottiin myös mm. kampusten välisen matkustamisen kehittämistä, talvipyöräilyn tukemista ja aiheeseen liittyvää tiedotustyötä.

Tiedotus ja toiminta teeman ympärillä jatkuvat. On tärkeää jakaa kokemuksia ja vinkkejä siitä, mitä olemme tehneet kestävämpien valintojen hyväksi, mitä olemme jättäneet tekemättä tai mistä olemme luopuneet. Muiden teoista saa ideoita ja inspiraatiota kokeilla niitä itsekin. Hyvinvointikäsityksemme on hiljalleen muuttumassa, sillä aineellinen elintaso ei takaa elämänlaatua. Olemme siirtymässä ylikulutuksesta kohtuullisuuteen, aineellisesta hyvinvoinnista aineettomaan.

Suuri kiitos kaikille Arjen pienet ekoteot -haasteeseen osallistujille!

Tiina Ynnilä

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen suunnittelija, joka on ideoinut haastekampanjan yhdessä kollegoittensa Riitta Sutisen ja Tiina Pyrstöjärven kanssa.

Lisätietoja muista hankkeista


Jaa julkaisu

Lisää kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *