blogi ilmastoinfo päättäjät

Blogi: Ilmastoinfo herätteli kuntapäättäjät ilmastoasioiden ytimeen

Blogi on julkaistu aiemmin 22.3.2024 Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hankkeen verkkosivuilla osoitteessa pohjoissavonsisu.fi.

“Jokainen kunnassa tehty päätös on ilmastopäätös”

Marjaana Seppisen lausahdus kiteyttää ilmastotyön ytimen kunnissa sekä kannustaa päättäjiä ilmastotyön roolissaan.

Ilmastoinfossa inspiroiduttiin kiinnostavista asiantuntijapuheenvuoroista sekä syvennyttiin työpajassa pohtimaan, mikä on kuntapäättäjien rooli ilmastotyössä. Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hanke järjesti Ilmastoinfon päättäjille 13.3.2024 klo 17–19, jonka teemana oli ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Tilaisuuteen osallistui noin 50 Pohjois-Savon kuntien päättäjää. Tilaisuuden tavoitteena oli vahvistaa tietoisuutta ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistyöstä sekä konkretisoida kuntapäättäjien roolia ilmastotyössä. Lisäksi tilaisuus edisti kuntien välistä yhteistyötä, verkostoitumista ja hyvien käytänteiden jakamista Pohjois-Savon laajuisesti.

Asiantuntijapuheenvuorot syvensivät tietoisuutta ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta

EU:n ilmastosopimuslähettiläs Pekka Reinikainen kertoi puheenvuorossaan ilmastonmuutoksen vaikutusten tulevaisuuden näkymistä, joiden epävakaisuus ja negatiivisuus tulevat kasvamaan tulevaisuudessa Maailman talousfoorumin julkaiseman maailman riskiraportin kyselytutkimuksen mukaan. Viime vuosi 2023 oli lämpötilan mittaamishistorian lämpimin vuosi, mikä nousi esille myös esityksessä. Erityisesti teollistuneissa maissa, kuten Suomessa ekologinen jalanjälki on suuri ja resursseja käytetään yhä kestämättömästi. Ilmaston lämpenemisen vaikutuksena useissa eri maanosissa asuinympäristöt ovat soveltumattomia ihmisille vuonna 2070 IPCC ennusteen mukaan, mikä johtaa ilmastopakolaisuuteen, johon Suomenkin on hyvä varautua jo nyt. Reinikainen esitti myös ilmastoburgeri-mallin, jossa ilmastotoimet, sopeutuminen ja selviytyminen ilmastoriskeistä lomittuvat toisiinsa. Puheenvuorosta ilmastoburgeri-malli jäikin monelle osallistujalle mieleen.

Seuraavaksi Kuntaliiton suunnittelija Marjaana Seppinen korosti puheenvuorossaan, että kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjunnan toimenpiteissä avainasemassa, koska toimia tehdään paikallisella tasolla. Kunnilla on iso rooli erityisesti energiantuotannossa ja kulutuksessa, maankäytössä sekä liikkumisessa. Seppinen muistuttaa, että ilmastotyön vieminen osaksi kuntastrategiaa ja johdon sitouttaminen ovat ilmastotyön edistämisen kannalta tärkeitä kuntaa ohjaavia toimia. Ilmastotyötä tehdään pitkäjänteisesti ja siinä yhteistyön merkitys on suuri. Nykyisten tilastojen mukaan ilmastotyötä on tehty kunnissa noin 30 vuotta ja noin 45 % kunnista on ilmastotavoite. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutumistyössä on tärkeää ennakointi, mikä monessa tapauksessa tulee kunnalle halvemmaksi, kun ilmastoriskeihin on varauduttu etukäteen.

Puheenvuorossa seuraavana oli ilmastopäästölaskentoihin SYKE – kuntien ja alueiden khk-päästöt (hiilineutraalisuomi.fi) tutustuminen Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Santtu Karhisen johdolla. Hän esitteli kolme päästölaskentaa eli tuotanto/alueperusteista, käyttöperusteista ja kulutusperusteista laskentaa. Alueperusteisesti käytetään nykyisin käyttöperusteista laskentaa, josta saadaan tiedot kaikista Suomen kunnista. Kunnista on laskettu myös päästöskenaario, jota voi tarkastella työkalun avulla. SYKE (hiilineutraalisuomi.fi) Sen avulla voi tehdä arvioinnin päästöjä vähentävistä toimenpiteistä ja päästövähennystavoitteisiin pääsemisen edellytyksistä. Pohjois-Savon sanotaan olevan maakunnista vähäpäästöisimpiä, mutta kun tarkastellaan asukaskohtaisia päästöjä, niin kaikissa maakunnissa ollaan kaukana päästötavoitteista.

Seuraavaksi Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen kertoi kunnan konkreettisesta ilmastotyöstä, jossa kunnat ovat tärkeässä asemassa. SISU-hankkeen avulla ilmastosuunnitelma valmistuu kuntaan, vaikka laista velvoite poistuukin. Sepposen mukaan ilmastotyö on haastavaa kunnissa, mutta askel askeleelta työ otetaan haltuun. Sepponen näkee ilmastotyön mahdollisuutena ja kunta toimiikin suunnannäyttäjänä kuntalaisille ja yrityksille. Sepponen kertoo, että ilmastotyötä tehdään eri kunnissa omista lähtökohdista. Ilmastotyö vaatii tahtotilaa päättäjissä ja viranomaisissa, että saadaan työ läpileikkaavaksi kunnan työhön. Päättäjien kannalta on tärkeää saada ilmastotoimista seurantatietoa, päästötietoa, kustannusarvioita sekä muita ilmastotyön vaikuttavuuden arviointeja päätöksenteon tueksi.

Ilmastotyö on prosessi, johon tarvitaan kaikki toimijat mukaan. Esimerkiksi ilmastosuunnitelman tekeminen tehdään tietyssä järjestyksessä, ja kun ilmastosuunnitelma on valmistunut, tarvitaan seurantaa. Sepponen kertoi Rautalammin käytännön esimerkkejä ilmastotyöstä: päiväkodin rakentaminen, kuntatalolta käytössä olevat jo 10 vuotta vanhat aurinkopaneelit, kunnan sähköautot, kimppakyydit ja suunnittelussa olevat yhteiskäyttöautot. Lopuksi Sepponen innoittaa päättäjiä olemaan ilmastotyössä rohkeita, innovatiivisia, avoimia uudelle ja olemaan kuntalaisiin päin. Tämä kehoitus tiivistääkin mainiosti tilaisuuden teemoineen.

Tilaisuuden materiaalit löytyvät osoitteesta Pohjoissavonsisu.fi

Mikä on kuntien päättäjien rooli ilmastotyössä?

Työpajassa pohdittiin kuntien päättäjien roolia ja vaikutusmahdollisuuksia ilmastotoimissa sekä keskusteltiin vilkkaasti konkreettisista ratkaisuista ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Lisäksi keskusteltiin kuntapäättäjien alueellisen yhteistyön tarpeesta kuntarajat ylittävästi. Työpajassa pohdittiin keskeisiä keinoja ilmastotyön tueksi, joista tärkeimpinä nousi esiin esimerkiksi ilmastoasioiden huomioimisen vaatiminen päätöksenteon yhteydessä. Aktiivinen valtuustotyöskentely, ajantasaisen ilmastotiedon saaminen ja ilmastoasioiden syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen koettiin tärkeiksi toimiksi päättäjien työssä. Yhteistyön ylläpitäminen eri sidosryhmien kesken sekä aloitteiden tekeminen ilmastotyötä tukevista toimista koettiin myös tärkeiksi. Näiden lisäksi nousi esille ilmastovaikutusten arviointi ja ilmastobudjetoinnin käyttöönotto, joiden kautta voitaisiin vahvistaa ilmastojohtajuutta kunnissa. Ennakkoarvioinnin avulla voitaisiin varmistaa, että ilmastoasiat näkyisivät eri päätösten yhteydessä. Lisäksi hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakaminen yli kuntarajojen nousi jälleen kerran esiin vaikuttavana yhteistyönmuotona keskustelun ja kohtaamisen rinnalla. Kunnissa on tehty jo paljon ilmastotekoja, joiden tiedostaminen ja tunnustaminen on tärkeää ilmastotyön jatkuvuuden turvaamiseksi.

Esimerkkejä kunnissa toteutuneista merkittävistä ilmastotoimista Pohjois-Savossa:

  • Lähiruoan huomioiminen ruokapalveluissa
  • Joukkoliikenteen kehittäminen, kuten sähköbussien käyttöönotto ja matkustajamäärien kasvattaminen
  • Pyöräilyinfran kehittäminen, kuten sähköavusteisten kaupunkipyörien käyttöönotto
  • Ylikunnallinen “kaavoituksen ilmastotiimi”
  • Energiaratkaisut, kuten aurinkopaneelien lisääminen julkisiin uudisrakennuksiin, led-lamppujen vaihtaminen katuvalaisimiin, maalämpöön siirtyminen ja kaukolämmön lähteen kotimaisuus sekä teollisuuden ylijäämälämmön käyttö
  • Betoni- ja tiilimurskeen hyödyntäminen maarakentamisessa
  • Purkukohteissa kiertoon menevän irtaimiston kartoitus ja uudelleenkäyttö mahdollisuudet
  • Infotaulujen pystyttäminen eri puolille kaupunkia

Vaikuttavia kohtaamisia ja ilmastoasioiden tietoisuuden lisäämistä tarvitaan jatkossakin lisää

Tilaisuuden yhteenvetona voidaankin todeta, että ilmastotyöllä on kunnissa tärkeä rooli ja SISU-hanke tarjoaa Pohjois-Savon kunnille oivan mahdollisuuden ilmastotyön kehittämiseen ja juurruttamiseen kunnissa. Vastaaville ilmastoinfoille todettiin olevan jatkossakin kysyntää sekä ilmastotyön vertaistuelle kuntarajat ylittävästi. Tilaisuutta pidettiin silmiä avaavana, sillä jo pienilläkin ratkaisuilla saadaan asioita aikaan. Kuten Anu Sepponen totesi puheenvuorossaan ilmastotyön olevan prosessi, johon kaikki toimijat tarvitaan mukaan.

Nyt on sinun vuorosi toimia ilmaston puolesta ja osallistua omalla tavallasi yhteiseen ilmastotyöhön!

Vielä kerran, lämmin kiitos kaikille osallistujille Ilmastoinfoon päättäjille 13.3.2024!

Tilaisuudessa muodostettu sanapilvi vastauksista kysymykseen “Mitä jäi päällimmäisenä mieleen ilmastoinfosta?”.

Jaa julkaisu

Lisää kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *