Pohjois-Savon elintarvikeala kohtaa ilmastonmuutoksen vaikutukset aiemmin arvioitua konkreettisemmin. Tämä käy ilmi Hertta Mikkosen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöstä ”Elintarvikealan yritysten ilmastoriskeihin varautuminen Pohjois-Savossa”. Työssä selvitettiin, miten alueen pienet ja keskisuuret elintarvikeyritykset tunnistavat ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, miten ne ovat niihin varautuneet ja millaista tukea ne tarvitsevat tulevaisuudessa. Työn toimeksiantajana toimi HIPOVA -hanke.
Opinnäytetyön lähtökohtana oli havainto siitä, että ilmastonmuutos vaikuttaa koko ruokaketjuun alkutuotannosta jalostukseen ja kuluttajamarkkinoille asti. Pohjois-Savossa vaikutukset näkyvät erityisesti talvien lämpenemisenä, sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä, pitkittyvinä hellejaksoina sekä muuttuvina sateisuusolosuhteina. Nämä muutokset vaikuttavat muun muassa raaka-aineiden saatavuuteen, tuotteiden hintoihin, kuljetuksiin ja kuluttajien käyttäytymiseen.
Työn toteutus
Pohjois-Savon alue tuottaa etenkin leipomotuotteita, maitoa, lihaa, kalaa, marjoja sekä näiden jalosteita. Leipomotoiminta erottuu muista, sen määrän ollessa 40 % kaikista elintarvikealan yrityksistä vuonna 2023. Seuraavaksi suurimmat toimialat eli vihanneksia- ja marjoja jalostavat yritykset (11 %) ja kalanjalostus (10 %). Elintarvike-alan yritysten merkitys Pohjois-Savossa on suuri talouden, huoltovarmuuden sekä alkutuotannon kannalta.
Tutkimus toteutettiin pääosin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teema-haastatteluilla ja aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua menetelmänä. Tutkimukseen kuului myös määrällinen osuus kyselyn muodossa mutta vastaajamäärän jäätyä liian suppeaksi, tulosten analysoinnissa käytettiin pääosin haastattelumateriaaleja.
Ilmastoriskejä tunnistetaan melko hyvin
Tulokset osoittivat, että yritykset tunnistavat ilmastonmuutoksen riskit melko hyvin. Erityisen selvästi tunnistettiin sään ääri-ilmiöiden vaikutukset raaka-aineiden laatuun, saatavuuteen ja hintaan. Jotkut haastatelluista yrityksistä olivat jo kohdanneet ongelmia esimerkiksi satojen laadussa tai raaka-aineiden hankinnassa. Eri alojen erityispiirteistä huolimatta, jokaisella alalla oli tunnistettu äärisäiden aiheuttamat riskit. Hellejaksot vaikuttavat toki eri elintarvikealoilla eri tavoin; leipomoissa taikina käyttäytyy eri tavalla, kalankasvatuksessa helle heikentää kalojen hyvinvointia, vihannestuotannossa kastelun tarve lisääntyy sekä ihmisten jaksaminen heikkenee. Jokaisessa yrityksessä oli myös tunnistettu etenkin pitkän hellekauden vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen ja sen nähtiin lähes poikkeuksetta heikentävän myyntiä
Ilmastonmuutoksen tuomia mahdollisuuksista nähtiin, että muuttuvan ilmaston myötä esimerkiksi Suomessa viljeltävien kasvien valikoima laajentuisi, mutta ilmastomuutoksen tuomat riskit viljelylle nähdään suurempana kuin mahdolliset hyödyt.
Käytännön sopeutumistoimet
Monet yritykset olivat jo ryhtyneet käytännön sopeutumistoimiin, vaikka ilmastoriskejä ei useinkaan ollut kirjattu osaksi virallista strategiaa. Haastatelluista yrityksistä vain yhdellä ilmastonmuutos oli selkeästi huomioitu strategiatasolla. Sen sijaan käytännön ratkaisuja oli toteutettu runsaasti. Yritykset olivat kehittäneet uusia reseptejä korvatakseen kallistuneita tai heikommin saatavilla olevia raaka-aineita, etsineet vaihtoehtoisia hankintakanavia sekä laajentaneet markkina-alueitaan vähentääkseen riippuvuutta yksittäisistä asiakasryhmistä tai matkailukeskuksista.
Verkostoituminen tärkeää tiedon saannin kannalta
Yritysten tiedonhankinnassa korostui oma aktiivisuus. Haastateltavat pitivät luotettavaa ja käytännönläheistä tietoa tärkeänä, mutta kokivat tietotulvan haastavaksi. Verkostoituminen koettiin erittäin tärkeäksi tiedonhankinnan ja varautumisen kannalta. Hyvinä, olemassa olevina kumppaneina mainittiin muut saman alan yritykset. Parempaa verkostoitumista toivottiin saman alueen eri yrittäjien ja alkutuottajien kesken sekä erityisesti tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Suurimmaksi esteeksi yhteistyölle nousi kuitenkin ajan puute.
Käytännön tulos: tarkistuslista
Opinnäytetyön keskeisin käytännön tulos oli yrityksille laadittu tarkistuslista ”Ruokaturvan reitti läpi ilmastonmuutoksen”.
Lista auttaa elintarvikeyrityksiä tunnistamaan toimintaympäristönsä ilmastoriskejä, arvioimaan omia haavoittuvuuksiaan sekä suunnittelemaan sopeutumistoimia. Työkalu sisältää muun muassa ohjeita riskien kartoittamiseen, vaihtoehtoisten raaka-aineiden arviointiin, energiaratkaisujen kehittämiseen, kumppanuuksien vahvistamiseen sekä vuosittaiseen riskien tarkasteluun.
Enemmän ennakoivaa varautumista
Työn tulos osoittaa, että ilmastonmuutos ei ole Pohjois-Savon elintarvikeyrityksille tulevaisuuden uhka, vaan jo nykyinen liiketoimintaympäristöä muokkaava tekijä. Yritykset ovat osoittaneet hyvää sopeutumiskykyä, mutta ennakoivaa riskienhallintaa ja strategista varautumista tarvitaan nykyistä enemmän. Myös ilmastonmuutoksen tuomat hyödyt esimerkiksi erikoiskasvien viljelymahdollisuuksille olivat vielä pitkälti tunnistamatta. Tutkimus osoittaa, että ilmastokestävyyden vahvistaminen on paitsi yritysten kilpailukyvyn myös alueellisen huoltovarmuuden kannalta tärkeää.
Lue koko Hertta Mikkosen opinnäytetyö täällä.
Jaa julkaisu
