EU kansainvälisyys verkostot

Brysselistä eväitä Itä-Suomen ilmastotyöhön – suunnitelmista tekoihin ja kohti kansainvälistä yhteistyötä

Miltä näyttää eurooppalaiset ilmastoverkostot? Minkälaisten ilmastokysymysten parissa muut eurooppalaiset kunnat ja alueet toimivat? Mitä ajankohtaista EU:n ilmastopolitiikassa on juuri nyt? Näihin kysymyksiin pureuduttiin HIPOVA-hankkeen järjestämällä opintomatkalla Brysseliin 28.9.–1.10.2026. Matkalla osallistuimme Climate Alliance International Conference 2026 -tapahtumaan sekä vierailimme Euroopan parlamentissa. Matkalle osallistui kuusi toimijaa aluekehityksen parista. Matka vahvisti kolme keskeistä havaintoa: ilmastotyössä on siirryttävä suunnitelmista toimeenpanoon, ilmastokestävyys rakennetaan yhteistyössä ja Pohjois-Savolla on paljon annettavaa eurooppalaisille kumppaneille.

Miksi lähdimme Brysseliin?

HIPOVA-hankkeen yhtenä toimenpiteenä on löytää kansainvälisiä vertailukehittämisen ja yhteistyön kumppaneita Pohjois-Savon ja Itä-Suomen ilmastotyöhön. Tavoitteena on ollut tutustua muiden alueiden toimintamalleihin, jakaa kokemuksia ja rakentaa yhteistyötä, josta olisi hyötyä myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Pohjois-Savossa on vuosien ajan tehty määrätietoista ilmastotyötä. Olemme tunnistaneet, että alueellinen ilmastotyön verkosto on meidän vahvuutemme ja kantava voima ilmastotiekartan ja tuoreen sopeutumissuunnitelman jalkauttamiseksi sekä käytäntöön viemiseksi. Koska ilmastonmuutos ei katso maakunta- tai valtiorajoja, olemme katsoneet tarpeelliseksi tutusta myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksiin.

Opintomatkalla mainio joukko pohjoissavolaisia toimijoita

Matkalle osallistui kuusi henkilöä, jotka edustivat Pohjois-Savon ilmasto- ja aluekehittämisen kenttää:

  • Saara Karkulahti, HIPOVA-hankkeen projektipäällikkö, Itä-Suomen elinvoimakeskus, matkan koordinaattori.
  • Johanna Räikkönen, GreenSavo-hankkeen projektipäällikkö, Kehitysyhtiö Savogrow Oy. Mukana erityisesti pienten kuntien verkostoitumisen ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta.
  • Stella Siitonen, SISUKAS-hanke, Kuopion kaupunki. Etsimässä näkökulmia SISUKAS-hankkeen toimeenpanoon sekä tarkastelemassa Kuopiolle mahdollisia eurooppalaisia kehittämisverkostoja.
  • Heidi Stellberg, SISUKAS-hanke, Iisalmen kaupunki. Kartoittamassa SISUKAS-hankkeeseen soveltuvia toimintamalleja ja -tapoja sekä Iisalmen kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia.
  • Jyri Wuorisalo, Säähäiriö2026-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu. Etsimässä uusia kansainvälisiä EU-hankekumppanuuksia ja syventämässä EU:n ilmastolähettilästoimintaan liittyvää ymmärrystä.
  • Juha Tuononen, Suomen metsäkeskus. Tutustumassa eurooppalaiseen metsä- ja ilmastopolitiikkaan ja hakemaan uusia näkökulmia kansainväliseen yhteistyöhön.

Monialainen osallistujajoukko oli tietoinen valinta. Kansainväliset verkostot ja hankekumppanuudet voivat hyödyttää monenlaisia toimijoita. Yhteinen matka madalsi kynnystä kansainvälisten kontaktien luomiseen ja tarjosi osallistujille mahdollisuuden etsiä yhteistyötä omista lähtökohdistaan. Matka syvensi myös osallistujien ymmärrystä toistensa työhön.

Henkilöt ovat Euroopan parlamentin aukiolla  Democracy in action -kyltin ympärillä.
Kuvassa seurue Euroopan parlamentin aukiolla Brysselissä. Vasemmalta oikealle: Stella Siitonen, Jyri Wuorisalo, Heidi Stellberg, Johanna Räikkönen, Juha Tuononen ja Saara Karkulahti.

Eurooppalainen kuntien ja kaupunkien ilmastoverkosto Climate Alliance täytti tänä vuonna 36 vuotta

Osallistuimme Brysselissä eurooppalaisen Climate Alliancen vuotuiseen konferenssiin. Climate Alliance on vuonna 1990 perustettu eurooppalaisten kuntien ja alueiden ilmastoverkosto, johon kuuluu noin 2 000 jäsentä.

Kaksi henkilöä seisoo vierekkäin ja katsovat hymyillen kameraan.
Climate Alliancen viestintäjohtaja Sarah Mekjian ja HIPOVA-hankkeen projektipäällikkö Saara Karkulahti.

Konferenssin ensimmäisen päivän puheenvuoroissa tarkasteltiin ilmastotyön yhteistä eurooppalaista suuntaa. Poliittisessa tilannekuvassa ja sitä seuranneessa keskustelutilaisuudessa tarkasteltiin, miten kunnat ja alueet saavat riittävät poliittiset, taloudelliset ja rakenteelliset edellytykset ilmastotyöhön. Erityisinä teemoina nostettiin verkostot, yhtenäisyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, alueiden muutos- ja sopeutumiskyky sekä demokratia.

Toisena päivänä painopiste siirtyi konkreettisiin ratkaisuihin ja kuntien kokemuksiin. Työpajoissa käsiteltiin mm. luontopohjaisten ratkaisujen rahoitusta ja käyttöönottoa, kuntien ja asukkaiden yhteistyötä energiansäästössä, vihreän siirtymän paikallisia ilmentymiä sekä uuden tiedon hyödyntämistä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa. Rahoitukseen liittyvässä yhteissparrauksessa tuotiin esille EU-rahoituksen mahdollisuuksia ja etsittiin uusia hankekumppaneita.

Konferenssin läpileikkaava viesti oli, että ilmastotyön onnistuminen edellyttää yhteistyötä yli hallinnon, toimialojen ja valtioiden rajojen. Tarvitaan konkreettisia toimintamalleja, rahoitusta ja paikallisiin tarpeisiin vastaavia ratkaisuja.

Luontopohjaiset ratkaisut ovat alueen omaa infrastruktuuria

Yksi konferenssin kiinnostavimmista teemoista oli luontopohjaisten ratkaisujen rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja alueiden kehittämisessä. Erityisesti esillä ollut Climate Alliance -verkoston koordinoima, EU-rahoitteinen Invest4Nature-hanke herätti ajatuksia.

Konferenssissa vahvistui ymmärrys siitä, ettei luontopohjaisia ratkaisuja voi tarkastella vain yksittäisinä kosteikkoina, hulevesiratkaisuina tai kaupunkien viheralueina. Kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta: luonnon muodostamasta infrastruktuurista ja ekosysteemistä, joka tuottaa suojaa ilmastoriskeiltä, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja lisää alueiden hyvinvointia.

Luonnon tarjoamat ratkaisut tulisi ottaa järjestelmällisesti mukaan maankäytön suunnitteluun ja alueiden kehittämiseen – samalla tavoin kuin muukin infrastruktuuri. Invest4Nature-hankkeessa kehitetään muun muassa keinoja arvioida luontopohjaisten ratkaisujen hyötyjä ja taloudellista vaikuttavuutta sekä parantaa niiden investointien ja käyttöönoton edellytyksiä.

Leikkipuisto Brysselissä.
Brysselin keskusta-alue on tiiviisti rakennettu ja tunnistimme vain vähän vettä läpäiseviä pintoja. Kuvassa tapahtumapaikan lähellä oleva leikkipuisto, jossa ilmastoriskien hallinta vaikutti melko vähäiseltä.

Teneriffan ja Itä-Suomen välillä tunnistettiin yhteisiä intressejä

Yksi kiinnostavimmista keskusteluista syntyi Teneriffan tilanteesta. Saarta uhkaavat merkittävät ilmastoriskit ja voimakkaasti kasvanut matkailu on heikentänyt luonnon monimuotoisuutta. Luonnolla ja ekosysteemeillä olisi kuitenkin tärkeä suojaava rooli kasvavien ilmastoriskien hallinnassa.

Keskustelussa tunnistimme alueiden välisiä yhteisiä intressejä ja mahdollisuuksia vastavuoroiseen oppimiseen. Teneriffalla oltiin kiinnostuneita Pohjois-Savon tavasta tehdä ilmastonmuutokseen sopeutumistyötä aidossa yhteistyöverkostossa, yhdessä sovittuun toimintamalliin perustuen. Pohjois-Savossa puolestaan olisi paljon opittavaa, miten vahvistamme matkailuamme kestävästi.

Ilmaston lämmetessä pohjoisten alueiden matkailun odotetaan kasvavan. Myös Itä-Suomessa on syytä pohtia, miten matkailua kehitetään kestävästi ja alueen kantokyky huomioiden. Tavoitteena ei voi olla vain se, että kuumuudesta kärsivät matkailijat siirtyvät pohjoiseen viileämpään ilmastoon. On tärkeää miettiä, millaista matkailua haluamme rakentaa, miten luonnon monimuotoisuus turvataan ja miten matkailu voi vahvistaa alueen elinvoimaa heikentämättä sen ekologisia edellytyksiä.

Teneriffan ja Itä-Suomen välinen keskustelu konkretisoi kansainvälisen vertaisoppimisen parhaimmillaan: eri alueilla on erilaiset haasteet, mutta myös sellaista osaamista ja kokemusta, josta toinen voi hyötyä.

Climate Alliance tarjoaa verkoston lisäksi työkaluja ja asiantuntijatukea

Brysselin matkalla saimme syväluotavaan katsauksen Climate Alliance -verkoston toimintaan. Yksi vahvimmista kokemuksista oli verkoston johdon ja hallituksen lämmin ja avoin vastaanotto: Heti konferenssin alkusanoista lähtien koimme olevamme tervetulleita oppimaan ja jakamaan. Verkostossa ei ole yhtään suomalaista kuntaa tai aluetta ja saimme useita houkutteluja liittyä jäseneksi.

Climate Alliancen vaikuttavuus perustuu siihen, että yhteisiä resursseja ja rahoitusta suunnataan jäsenten tarpeista lähtien. Eri puolilla Eurooppaa toimivat kunnat ja alueet kohtaavat samoja ilmastohaasteita, vaikka niiden lähtökohdat ja toimintaympäristöt ovat erilaisia. Verkosto auttaa ratkaisemaan yhteisiä ongelmia yhdessä. Tätä työtä tukee Climate Alliancen oma, kymmenistä työntekijöistä koostuva asiantuntijaorganisaatio, joka auttaa jäseniä muun muassa hankkeissa ja käytännön työkalujen hyödyntämisessä.

Jäsenille on tarjolla erilaisia ilmastotyötä tukevia työkaluja ja toimintamalleja. Matkalla tutustuimme erityisesti meitä kiinnostaneisiin City Cycling- ja Action Planner -työkaluihin. Ne tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia myös pohjoissavolaisten toimijoiden ilmastotyön kehittämiseen. Climate Alliancen työkaluihin ja kampanjoihin voi tutustua verkoston verkkosivuilla.

Climate Alliance koordinoi myös Euroopan komission rahoittamaa EU:n ilmastolähettilästoimintaa ja eri maiden kansallisten koordinaatiokumppaneiden työtä. Matkalla mukana ollut Jyri Wuorisalo toimii EU:n ilmastolähettiläänä, ja vierailu tarjosi mahdollisuuden syventää ymmärrystä myös tämän toiminnan taustoista ja tulevaisuudennäkymistä.

Konferenssissa julkaistiin Climate Alliancen toimintaa ja vaikuttavuutta esittelevä video, joka kiteyttää verkoston yhteisöllisen toimintatavan: Together We Are Climate Alliance – Our Impact Film.

Euroopan parlamentissa keskusteltiin ilmastopolitiikan muuttuneesta toimintaympäristöstä

Konferenssin lisäksi vierailimme Euroopan parlamentissa europarlamentaarikko Elsi Kataisen kabinetin järjestämänä. Tapasimme opintomatkalla Elsi Kataisen lisäksi myös europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen.

Keskusteluissa nousi esiin EU:n ilmastopolitiikan muuttunut poliittinen toimintaympäristö. Katainen kuvasi, kuinka edellisellä parlamenttikaudella hänen tehtävänään oli välillä hillitä liberaalien huolta siitä, että ilmastopolitiikka etenee liian nopeasti tai radikaalisti jäsenmaiden näkökulmasta. Nyt keskustelun painopiste on muuttunut: konservatiivisemmille toimijoille on yhä uudelleen perusteltava, miksi ilmastonmuutoksen riskit on tunnistettava ja otettava aidosti huomioon päätöksenteossa. Keskustelussa käsiteltiin myös Euroopan yhtenäisyyttä, arvoja ja tulevaisuutta. Nämä puhuttavat parlamentissa, jossa nähdään voimistuvaa kahtiajakautumista.

Sirpa Pietikäisen kanssa keskustelimme aluepolitiikan uusista suunnista, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja ilmastokestävien alueiden merkityksestä. Pietikäinen kannusti hyödyntämään aktiivisesti erilaisia EU:n rahoituskanavia ja tarjosi myös omia verkostojaan tämän työn tueksi.

Parlamenttivierailu yhdisti paikallisen ja alueellisen ilmastotyön eurooppalaiseen päätöksentekoon ja auttoi hahmottamaan, millaisessa poliittisessa toimintaympäristössä yhteisiä tavoitteita edistetään.

Europarlamentaarikko Elsi Katainen keskellä ja hänen ympärillä kuusi pohjoissavolaisen ilmastotyön verkoston jäsentä.
Kuvassa seurueemme EU-parlamentin jäsen Elsi Kataisen kanssa parlamentissa.

Matkan kolme tärkeintä viestiä

Matkan osallistujat kokosivat yhteiset havainnot kolmeksi ydinviestiksi:

1. Suunnitelmista toimeenpanoon. Ilmastotyössä on siirryttävä suunnitelmista käytännön toteutukseen. Tietoa, strategioita ja suunnitelmia on paljon – nyt tarvitaan konkreettisia tekoja ja vaikuttavia ratkaisuja.

2. Ilmastokestävyys rakennetaan yhdessä. Kunnat ja alueet ovat ilmastotyön ja sopeutumisen keskeisiä toimijoita, mutta onnistuminen edellyttää yhteistyötä yli hallinto-, organisaatio- ja toimialarajojen. Kukaan ei ratkaise näin moniulotteisia ilmastohaasteita yksin.

3. Pohjois-Savo ei ole vain oppimassa muilta, vaan sillä on myös annettavaa Euroopalle. Pohjois-Savossa on rakennettu vahvaa alueellista yhteistyötä, yhteisiä toimintamalleja ja osaamista. Meidän pitää hakeutua aktiivisesti kansainvälisiin verkostoihin jakamaan kokemuksiamme ja rakentamaan vastavuoroisia kumppanuuksia, jotta pysymme tiukasti kiinni eurooppalaisessa aluekehityksessä.

Pohjois-Savolla vahva pohja kansainväliselle yhteistyölle

Ryhmä henkilöitä seisoo vieretysten ja katsoo kameraan hymyillen.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen yhdessä Johanna Räikkösen, Saara Karkulahden ja Juha Tuonosen kanssa.

Matkalla vahvistui käsitys siitä, että Pohjois-Savolla on hyvät lähtökohdat kansainväliseen yhteistyöhön. Alueen vahva ilmastoverkosto ja eri toimijoiden sitoutuminen yhteisiin ohjelmiin ja tavoitteisiin herättivät kiinnostusta muiden eurooppalaisten osallistujien keskuudessa. Näin laajaa yhteistyötä ei pidetty itsestäänselvyytenä.

HIPOVA-hankkeen projektipäällikkö Saara Karkulahti näkee erityisesti suurempien kaupunkien hyötyvän Climate Alliance -verkostosta. Kuopiolle, Iisalmelle ja Varkaudelle, Climate Alliance -jäsenyys voisi tuoda merkittävää lisäarvoa. Myös Pieksämäellä olisi annettavaa ja saatavaa.

Verkosto tarjoaa mahdollisuuksia kansainvälisten hankkeiden rakentamiseen ja toteuttamiseen, mutta hyötyjen saaminen edellyttää omaa sitoutumista ja strategista valintaa.

Kun alueellinen yhteistyö yhdistetään parhaisiin kansainvälisiin kumppaneihin, hyödynnämme verkoston osaamista ja rahoitusmahdollisuuksia sekä viemme omia ratkaisujamme muiden käyttöön, rakennetaan pitkälle katsovaa kestävyystyötä. Tässä meillä olisi otettavaa ja voitettavaa.

Mitä seuraavaksi?

Brysselin matka avasi uusia näkökulmia kansainväliseen yhteistyöhön ja vahvisti Climate Alliance -verkoston merkitystä mahdollisena yhteistyöalustana. Matkalla tunnistetut kiinnostavat teemat, työkalut ja yhteiset intressit tarjoavat pohjaa jatkokeskusteluille ja uusille hankeyhteistyön avauksille.

Matka muistutti siitä, että kansainvälisessä yhteistyössä ei ole kyse vain muualla kehitettyjen ratkaisujen hakemisesta. Pohjois-Savolla on mahdollisuus toimia aktiivisena kumppanina, jakaa omaa osaamistaan ja rakentaa yhdessä muiden alueiden kanssa ratkaisuja yhteisiin ilmastohaasteisiin.

Suunnitelmista tekoihin, yhteistyöllä eteenpäin ja oma osaaminen rohkeasti Eurooppaan.

Lämmin kiitos mukana olleille kiinnostavasta yhteisestä opintomatkasta!


Jaa julkaisu