Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma julkaistiin 21.5.2026 Kuopiossa järjestetyssä tilaisuudessa. Julkaisupäivänä järjestettiin Nuorten huominen -dialogi, jossa oli mukana 10 yläkouluikäistä nuorta Kuopiosta, Leppävirralta ja Siilinjärveltä. Nuoret pääsivät kertomaan näkemyksiään arjesta, tulevaisuudesta ja ilmastonmuutoksesta.
Keskustelua fasilitoivat Pohjois-Savon ympäristödialogit -menetelmän kehittäjät Saara Karkulahti, projektipäällikkö ja ilmastoasiantuntija Itä-Suomen elinvoimakeskuksen HIPOVA-hankkeesta sekä Jyri Wuorisalo, EU:n ilmastolähettiläs ja TKI-asiantuntija Savonia-ammattikorkeakoulun Säähäiriö2026-hankkeesta. Dialogi toteutettiin osana valtakunnallista Kansalliset dialogit -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä eri väestöryhmien kokemuksista ja vahvistaa yhteiskunnallista vuoropuhelua.
Nuorten kanssa käyty keskustelu ei ollut irrallinen tilaisuus, vaan tietoinen jatkumo Pohjois-Savon sopeutumissuunnitelman valmistelussa. Koko suunnitelman pohjalle on alun perin tuotu nuorten näkökulma Horisontin maalaajat -koulukiertueella, jossa lapset ja nuoret kuvasivat omaa tulevaisuuttaan Pohjois-Savossa vuonna 2050. Näiden tulevaisuuskuvien pohjalta on hahmotettu alueen sopeutumisen suuntaviivoja.
Nyt, suunnitelman valmistuttua, palattiin jälleen nuorten äänen äärelle. Osa dialogiin osallistuneista nuorista oli mukana myös Horisontin maalaajat -koulukierroksella – samat tulevaisuuden kuvittelijat pääsivät arvioimaan ja täydentämään näkemyksiään muuttuvassa maailmassa. Nuorten näkemyksille on tietoisesti haluttu antaa merkittävä painoarvo: ilmastonmuutokseen sopeutumista rakennetaan heitä varten, jotka elävät muutoksen vaikutusten kanssa pisimpään.

Arki on tavallista ja turvallista
Keskustelu käynnistyi nuorten arjen kuulumisista. Vastaukset kuvailivat nuorten elämän koostuvan ystävistä, koulusta, harrastuksista, perheen kanssa vietetystä ajasta ja ajankohtaisten asioiden seuraamisesta.
Nuoret kuvasivat viettävänsä aikaa kavereiden kanssa ulkona, liikkumalla, keskustelemalla ja seuraamalla uutisia ja ilmiöitä. Uutisvirrasta esiin nostettiin Euroviisut, Trumpin vierailu Kiinaan ja Suomessa ilmenneet droonitapaukset itärajan tuntumassa. Keskusteluissa näkyi myös kiinnostus tulevaisuuteen: pohdittiin jatko-opintoja, kesätöitä ja omia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämänpolkuun.
Arki näyttäytyy nuorten puheessa pääosin hyvänä ja turvallisena. Osalla nuorista korostui erityinen valveutuneisuus maailmaa ja sen muutoksia kohtaan. Nuoret seuraavat tapahtumia laajasti ja keskustelevat niistä keskenään. Toisilla yhteiskunnalliset tapahtumat ohitetaan kevyinä puheenaiheina, toiset pohtivat ääneen myös niiden yhteyksiä omaan tulevaisuuteen.
Luonto on tärkeä rauhoittumisen paikka ja osa joka päiväistä elämää
Luontosuhde nousi keskustelussa hyvin esiin. Monelle nuorelle luonto on ennen kaikkea paikka rauhoittua ja palautua: metsässä liikkuminen, kalastus, pyöräily ja ulkona oleminen ylipäänsä koetaan merkitykselliseksi osaksi arkea.
Samalla luonnon muutoksia tarkastellaan myös kriittisesti. Nuoret tunnistavat ainakin seuraavia muutoksia ympäristössään:
- lumiset talvet ovat vähentyneet
- kevät tuntuu tulevan yhä aikaisemmin
- vedenpinnat ovat paikoin matalampia
- pölyttäjien ja lintujen määrä koetaan vähentyneeksi
Erityisesti keskustelussa nousi esiin huoli luonnon monimuotoisuudesta sekä vieraslajien leviämisestä. Osa nuorista kertoi itse vaikuttavansa vieraslajien torjuntaan esimerkiksi kitkemällä lupiineja.
Luonto näyttäytyy nuorten puheissa henkilökohtaisesti tärkeänä ja voimaannuttavana, mutta samalla huolta herättävänä. Osa nuorista kuvaili ilmasto- ja ympäristöahdistuksen olevan todellinen kokemus, joka kytkeytyy havaintoihin ympäristön muutoksista.
Ilmastonmuutos huolestuttaa, mutta ratkaisuja halutaan hakea yhdessä
Ilmastonmuutos herätti nuorissa monenlaisia ajatuksia. Osa koki, että vaikutukset eivät näy vielä suoraan omassa arjessa, mutta maailmanlaajuiset vaikutukset huolettavat. Ilmastonmuutoksen osalta tunnistettiin erityisesti yleistyvät sään ääri-ilmiöt ja niiden seuraukset, vaikutukset ruokaturvaan ja elinoloihin muualla maailmassa sekä ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin, vaikeasti hahmotettavat vaikutukset.
Nuorten puheessa yhdistyvät realismi ja toiveikkuus. He tunnistavat, että ilmastonmuutos on monimutkainen ja globaali ilmiö, johon yksittäinen ihminen tai edes yksittäinen maa ei voi yksin ratkaisevasti vaikuttaa. Samalla he toivovat, että ratkaisuja haetaan yhteistyössä ja tutkimustietoon nojaten.
Nuoret esittivät seuraavia viestejä aikuisille ja päättäjille:
- nuorten kuulemista tulee jatkaa ja vahvistaa
- päätöksenteon tulee perustua tutkittuun tietoon
- ilmastotoimien vaikutuksista pitäisi viestiä avoimesti ja konkreettisesti
Keskeinen viesti oli myös tarve nähdä, että puhe johtaa tekoihin. Nuoret haluavat ymmärtää, miten heidän esiin nostamansa huolet ja ideat näkyvät käytännön ratkaisuissa.
Nuorten tulevaisuuskuvat kantavat – ja velvoittavat
Keskustelun lopussa siirryttiin tulevaisuuteen ja sen kuvitteluun. Nuoret kuvasivat aikuisuutta toiveikkaasti: he haluavat mielekkään työn, mahdollisuuden vaikuttaa, taloudellista turvaa ja useammalla toiveena on myös kansainvälinen ulottuvuus elämässä.
Tulevaisuus ei näyttäydy huolien kautta, vaan vahvasti mahdollisuuksina. Nuoret pohtivat myös seuraavien sukupolvien tulevaisuutta: Lähes jokaisena toiveena on turvallinen, vakaa ja mahdollisuuksia tarjoava maailma myös omille lapsille.
Nuorten näkemykset vahvistavat sitä lähtökohtaa, jolle Pohjois-Savon sopeutumissuunnitelma on rakennettu:
ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole vain teknisiä ratkaisuja, vaan myös arvoja, toiveita ja valintoja tulevaisuudesta.
Nuorten äänen kuuleminen ei ole kertaluonteinen teko, vaan jatkuva prosessi. Horisontin maalaajat -koulukiertue käynnisti tämän työn, Nuorten huominen -dialogi jatkoi sitä, ja tulevaisuudessa työtä tehdään edelleen yhdessä.