Vieremän kunta kehitti kevään aikana sopeutumistyötään Sopeudu kympillä! -kokeilussa, jonka tavoitteena oli pilotoida kunnille suunnattua ilmastonmuutokseen sopeutumisen pikastartti -mallia ja luoda Vieremälle käytännönläheinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. Kokeilu oli osa Itä-Suomen Elinvoimakeskuksen koordinoimaa Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti -hanketta, ja sen toteutuksesta vastasi Tyrsky-Konsultointi Oy.
Siinä missä Vieremällä on jo aiemmin tehty työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, nyt katse käännettiin siihen, miten jo käynnissä oleviin muutoksiin varaudutaan ja sopeudutaan.
”Vieremällä on laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, että vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat osa kunnan menestysstrategiaa”, kertoo Vieremä 2.0 -ohjelman projektipäällikko Ritva Vasara kokeiluun lähtemisen taustoista.
Sopeutumisen pikastartilla suoraan asiaan
Työ käynnistettiin määrittelemällä Vieremän ilmastonkestävyyden tärkeimmät painopisteet: vahva ja elinvoimainen elinkeinoelämä, maa- ja metsätalous sekä kuntalaisten hyvinvointi ja peruspalveluiden turvaaminen.
Näiden pohjalta tehtiin paikalliset ominaispiirteet huomioiva riskikartoitus. Siinä huomioitiin ilmastonmuutoksen suorien, fyysisten riskien lisäksi myös välilliset vaikutukset, kuten raaka-aineiden toimitusketjujen häiriöt. Erityistä huomiota kiinnitettiin siirtymäriskeihin – eli sääntelyn, teknologian ja markkinoiden muutoksiin, joita vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen tuo tullessaan.
Sopeutumistoimenpiteiden työstöä varten järjestettiin toimialakohtaiset työpajat maaliskuussa 2026. Työpajoissa esille nousi laajasti eri teemoja huoltovarmuudesta kuntalaisten harrastusmahdollisuuksiin. Esimerkiksi lumien sulaminen maaliskuussa herätti pohtimaan, miten vieremäläisille tärkeä hiihtoharrastus ja kunnan identiteetti voidaan turvata tulevaisuudessa.
Hyväksytty riskitaso auttaa tavoitteiden asettamisessa
Kaikilta ilmastoriskeiltä ei voida suojautua, eikä se ole taloudellisesti järkevää. Siksi kokeilun mallissa pohdittiin tavoitteiden asettamisen tueksi hyväksyttyä riskitasoa.
“Riskitason hahmottaminen auttaa asettamaan selkeitä ja mitattavia sopeutumistavoitteita”, kertoo Tyrsky-Konsultoinnin toimitusjohtaja Pirjo Jantunen. ”Se tarkoittaa, että määritellään kunnan sietokyky eli rajat sille, millaisia vahinkoja voidaan sietää ja mitkä asiat on suojattava kaikissa olosuhteissa.”
Ylätasoisen tavoitteen, esimerkiksi “kuntalaisten arki on sujuvaa myös tulevaisuuden ilmastossa” lisäksi voidaan asettaa riskikohtaisia tavoitteita, kuten esimerkiksi ”kriittinen infra on suojattu kerran 100 vuodessa tulevalta tulvalta”.
Monihyötyisyys toimenpiteiden kulmakivenä
Kokeilussa Vieremän kunta asetti omat tavoitteensa Ilmastoriskien hallinnalle. Työpajoista nousi runsaasti toimenpiteitä, joita priorisoitiin vaikuttavuusmatriisin avulla. Käytännössä arvioitiin muun muassa toimenpiteiden vaikuttavuutta ilmastoriskeihin sekä niiden vaatimia resursseja. Samalla varmistettiin, että toimenpiteet vastaavat tavoitteisiin.
Vieremällä toimenpiteiden valinnassa painoi erityisesti monihyötyisyys: yhdellä toimenpiteellä haluttiin edistää mahdollisimman montaa tavoitetta samanaikaisesti. Tämä on Vieremällä jo aiemmin hyväksi havaittu toimintatapa. Esimerkiksi kunnan kriittisten kiinteistöjen sähkönsaanti sään ääri-ilmiöiden varalle päätettiin turvata biokaasukäyttöisellä varavoimakoneella, joka tuottaa normaalioloissa sähköä sähköautojen latauspisteelle. Ratkaisu parantaa samanaikaisesti myös huoltovarmuutta, hyödyntää paikallista kiertotaloutta ja vähentää päästöjä.
Suunnittelusta päätöksentekoon alle vuodessa
Kokeilun aikana laadittiin Vieremän sopeutumissuunnitelma alusta loppuun. Kevään aikana tehty työ ei jää pöytälaatikkoon, vaan suunnitelma etenee nopeasti päätöksentekoon.
Suunnitelman tavoitteista ja toimenpiteistä keskusteltiin kesällä Vieremän kunnanvaltuuston strategiakokouksessa. Syksyllä suunnitelma viedään valtuuston varsinaiseen käsittelyyn. Hyväksymisen jälkeen se liitetään osaksi kunnan ilmastosuunnitelmaa.
Tätä kautta sopeutumissuunnitelma siirtyy osaksi kuntastrategiaa. Sen toimenpiteet otetaan huomioon talousarviosuunnittelussa ja lopulta kunnan päivittäisessä arjessa.
Kokeilu hoksautti ajattelemaan varautumista uudesta kulmasta
”Kokeilun suurin oppi oli oivallus siitä, että monet kunnan jo tekemät tai suunnittelemat asiat ovat itse asiassa ilmastonmuutokseen varautumista, vaikka niitä ei olisi aiemmin sillä nimellä kutsuttu”, Ritva Vasara kertoo.
Vieremän kunta oli erittäin tyytyväinen Tyrskyn tarjoamaan valmiiseen prosessiin ja fasilitointiin, jotka auttoivat jalostamaan työpajojen materiaalit suoraan konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi. Kokeilun ansiosta sopeutumistyö eteni Vieremällä huomattavasti joutuisammin ja systemaattisemmin kuin omin voimin tehden.
“Aiemmin sopeutuminen ja siihen liittyvä viestintä ovat helposti jääneet arjen kiireessä etäisiksi. Kokeilun myötä varautumisen tärkeys osana normaalia kunnan suunnittelua valkeni aivan uudella tavalla”, Ritva toteaa kokeilun merkityksestä Vieremän sopeutumistyölle.