Kolmatta kertaa jaettavat Pohjois-Savon ilmastoteko -palkinnot kokoavat yhteen maakunnan vaikuttavimmat ilmasto-, ympäristö- ja vastuullisuusteot. Samalla palkinnot toimivat Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hankkeen päätöksenä sekä kunnianosoituksena niille toimijoille, jotka ovat olleet rakentamassa hiilineutraalia ja kestävää Pohjois-Savoa. Palkinnot luovuttivat Itä-Suomen elinvoimakeskus ja HIPOVA-hanke yhdessä. Ilmastotekojen huomionosoitukset jaettiin HIPOVA-hankkeen päätöstilaisuudessa, Pohjois-Savon ilmastofoorumissa 21.10. Kuopion Saanassa.
Vuoden neutraalein -pääpalkinto myönnettiin Kuopion suurimmalle vuokrataloyhtiölle, Niiralan Kulma Oy:lle sen pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta ilmastotyöstä. Yhtiö etenee kohti vuoden 2030 hiilineutraaliustavoitettaan muun muassa päästöttömän energian käytön, energiatehokkuuden parantamisen ja aktiivisen päästöseurannan avulla. Vastuullisuustyö näkyy myös asukkaiden osallistamisessa, Green Deal -yhteistyössä sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttämisessä. Ekokompassi-sertifikaatti vahvistaa yhtiön sitoutumista systemaattiseen ympäristötyöhön.
”Olemme erittäin iloisia ja kiitollisia tästä tunnustuksesta. Palkinto kuuluu koko Niiralan Kulman henkilöstölle, asukkaille ja yhteistyökumppaneille, sillä vaikuttava ilmastotyö syntyy yhdessä tekemisestä ja pitkäjänteisistä arjen teoista. Olemme edenneet määrätietoisesti kohti hiilineutraaliustavoitetta, mutta työ jatkuu. Haluamme kehittää asumista niin, että ympäristövastuu, kohtuulliset asumiskustannukset ja hyvä asumisen laatu kulkevat käsi kädessä.”, kommentoi toimitusjohtaja Jari Kukkonen.
Palkintokategoriat ja palkitut vuonna 2026:
- Pääpalkinto Vuoden neutraalein: Niiralan Kulma Oy
- Ilmastoinnovaatio: Suomen Lantakaasu Oy / Ylä-Savon biokaasuhanke
- Vastuullisuusteko: Lykke Kahvitilat / Record Coffee Company Oy
- Ympäristökansalainen: Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry
- Ilmastovaikuttaja: Harri Auvinen, Savonia-amk
- Erityiskiitokset: Esa Lindholm, Kuopion Energia Oy
- Erityiskiitokset: Hertta Mikkonen, Tradenomi yamk
- Erityiskiitokset: Tapio Kettunen, Sisä-Suomen elinvoimakeskus
- Erityiskiitokset: Juho Juvenius, Pohjois-Savon nuorisovaltuusto
VUODEN ILMASTOTEKO -PALKINNOT 2026
Vuoden neutraalein: Niiralan Kulma Oy
Vuoden neutraalein on pääpalkinto, joka myönnetään hiilineutraaliuden saavuttaneelle tai sitä kohti vaikuttavasti edenneelle pohjoissavolaiselle yritykselle tai organisaatiolle.
Vuoden neutraalein -pääpalkinto myönnetään Niiralan Kulma Oy:lle, joka on edennyt määrätietoisesti kohti vuoden 2030 hiilineutraaliustavoitettaan. Yhtiö seuraa päästökehitystään vuosittain GHG protokollan scope 1-3 luokitusten mukaisesti. Yhtiön käyttämä kiinteistösähkö on ollut päästötöntä vuodesta 2020 ja kaukolämpö vuodesta 2021 lähtien. Niiralan Kulma on mukana VAETS-energiatehokkuussopimuksessa, jossa se asetti vuodelle 2025 7,5 prosentin säästötavoitteen. Tavoite saavutettiin jo vuonna 2023, lopputuloksen ollessa 10 prosenttia.
Niiralan Kulma kehittää jatkuvasti kiinteistöjensä automaatiota ja kulutusseurantaa sekä hyödyntää esimerkiksi poikkeamahälytyksiä energianhallinnan tehostamisessa. Yhtiö on lisäksi mukana Kuopion kaupungin Green Deal -sitoumuksessa, jonka avulla etsitään ratkaisuja ilmastohaasteisiin, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, luonnonvarojen ylikulutukseen ja kiertotalouden edistämiseen. Niiralan Kulman asukkaille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua ympäristötyöhön muun muassa energiaeksperttitoiminnan kautta.
Vastuullisuustyö ulottuu myös rakennettuun kulttuuriympäristöön: Haapaniemen satavuotiaiden ”käkikellotalojen”, eli suojellun puutalokorttelin perusparannus on merkittävä teko sekä rakennusten säilymisen että kulttuurihistorian näkökulmasta. Niiralan Kulmalle myönnetty Ekokompassi-sertifikaatti tukee kokonaisuutta ja osoittaa sitoutumista systemaattiseen ympäristötyöhön.
Vuoden ilmastoinnovaatio: Suomen Lantakaasu Oy / Ylä-Savon biokaasuhanke
Palkinto myönnetään teolle tai toiminnalle, joka tuo selvää uutuusarvoa Pohjois-Savolle ja toivottavasti myös laajemmin. Teko tai toiminta tarjoaa selvän ratkaisun ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen.
Suomen Lantakaasun Ylä-Savon biokaasuhanke on merkittävä avaus kohti teollisen mittakaavan lantapohjaista biokaasuntuotantoa Pohjois-Savossa. Kiuruveden biokaasu- ja nesteytyslaitoksen sekä Lapinlahden ja Nurmeksen satelliittilaitosten kokonaisuus yhdistää maatalouden lantavirtojen hyödyntämisen, uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotannon ja ravinteiden kierron. Hankkeessa on mukana yli 100 maatilaa, ja tuotannossa syntyvä biolannoite palautetaan takaisin maatiloille.
Hanke tarjoaa ratkaisuja samanaikaisesti useisiin ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta haastaviin kysymyksiin: se vähentää lannankäsittelyn päästöjä, vähentää riippuvuutta väkilannoitteista ja tuottaa uusiutuvaa polttoainetta raskaalle liikenteelle. Kiuruveden keskuslaitoksen valmistuttua sen vuosittainen biokaasun tuotanto on noin 125 GWh. Määrä vastaa arviolta 12,5 miljoonaa litraa dieseliä ja noin 250 raskaan liikenteen ajoneuvon vuotuista polttoainetarvetta.
Kiuruveden biokaasulaitoksen hankkeessa valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön 2,8 miljoonan euron investointiavustuksella bioperäisen hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä uusiutuvien sähköpolttoaineiden tuotannossa.
”Palkinto on hieno tunnustus työlle, jota teemme yhdessä alueen maatilojen ja kumppaneidemme kanssa. Ylä-Savon hanke osoittaa konkreettisesti, miten maatalouden sivuvirroista voidaan tuottaa uusiutuvaa energiaa ja samalla edistää ravinteiden kiertoa. On hienoa, että tämän työn merkitys Pohjois-Savon ilmastotyölle huomioidaan näin,” Suomen Lantakaasun toimitusjohtaja Leena Helminen sanoo.
Vuoden 2026 vastuullisuusteko: Lykke Kahvitilat / Record Coffee Company Oy
Palkinto myönnetään toimijalle tai toiminnalle, jossa on nähtävissä erityistä edistystä vastuullisuudessa ja sen viestimisestä läpinäkyvästi.
Kuopiolainen Lykke Kahvitilat on osa laajempaa kansainvälistä Lykke Coffee Farms -hanketta, jonka tavoite on radikaali: luoda täysin uudenlainen, kestävämpi kahvibisnes, joka ei aiheuta vahinkoa kenellekään eikä millekään. Hankkeen tarkoitus on rakentaa kahviliiketoimintaa, jossa vastuullisuus on koko toiminnan lähtökohta. Tavoitteena on kehittää kahvintuotantoa niin, että kahvitilat ja niitä ympäröivä luonto voivat hyvin ja kukoistavat myös vuosikymmenten päästä. Kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa huomioidaan yhtä aikaa ympäristön, tuottajayhteisöjen ja työntekijöiden hyvinvointi.
Lykke Coffee Farms vahvistaa pientuottajien asemaa kahvin arvoketjussa muun muassa omistamalla tiloja yhdessä tuottajien kanssa ja panostamalla tuottajien toimeentuloon sekä sukupuolten tasa-arvoon ja naisten asemaan tuotantomaissa. Kahvia viljellään luonnonmukaisesti ja regeneratiivisesti tavoitteena luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja torjunta-aineiden käytön merkittävä vähentäminen. Lykke Coffee Farms tekee vastuullisuudesta poikkeuksellisen läpinäkyvää kertomalla muun muassa työntekijöiden palkoista, ikäjakaumasta ja pääsystä koulutukseen, työoloista, viljelymenetelmistä ja hiilijalanjäljestä.
Kuopiolainen pienpaahtimo toimii yrityksenä rohkeasti ja visionäärisesti erittäin haasteellisella toimialalla, johon ilmastonmuutoksella on iso vaikutus. Toiminnasta heijastuu halu tuottaa vastuullista kahvia ja auttaa meitä juomaan kahvia vastuullisemmin.
“Olemme paahtaneet kahvia Kuopiossa jo lähes kymmenen vuotta, joten on hienoa saada tällainen tunnustus nimenomaan kotikentällä. Jatkamme Lykken hankkeiden parissa nöyrinä mutta kunnianhimoisina. Haluamme kertoa ihmisille, millaisen matkan kahvi kulkee pensaasta kuppiin, ja rohkaista heitä tekemään kestäviä valintoja, kun kahvivarastot vaativat täydennystä.”, kuvailee Jesse Parkkali.
Vuoden ympäristökansalainen: Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry
Vuoden ympäristökansalainen -palkinto muistuttaa ihmisen, luonnon ja ilmaston tiiviistä yhteydestä ja yhteisestä polusta, jota ei pidä unohtaa.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Savon piiri on tehnyt pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä luonnon ja ilmaston hyväksi yhdistämällä käytännön luonnonsuojelutyön, ennallistamisen ja laaja-alaisen vaikuttamisen. Pienenä toimijana piiri on onnistunut hyödyntämään tehokkaasti rajalliset resurssinsa, rakentamaan toimivia yhteistyöverkostoja ja hankkimaan useita peräkkäisiä hankkeita, joista osa on EU:n osarahoittamia.
Luonnonsuojelupiirin Heinäpuron kunnostushanke toimi hyvänä pilottina ja on tuottanut käytännön mallin turvemaiden ennallistamiseen, kun taas aikaisempi Rastunsuon lintujärven kunnostushanke osoittaa piirin työn pitkäjänteisyyden suo- ja kosteikkoluonnon palauttamisessa. Suo siellä, yhteistyö täällä -hankkeessa piiri aktivoi maanomistajia, turveyrittäjiä ja viranomaisia eri puolilla Pohjois-Savoa entisten turvemaiden ennallistamiseen. Ojitettujen soiden ennallistaminen auttaa palauttamaan hiiltä sitovan ekosysteemin ja vähentämään päästöjä pitkällä aikavälillä.
Samalla piiri tekee maakunnallista vaikuttamistyötä muun muassa maankäytön suunnittelussa toimien äänitorvena sille, jonka ääni saattaisi muuten jäädä unholaan: Luonnon ja ympäristön. Työ osoittaa, kuinka pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja vahvalla paikallistuntemuksella voidaan saada aikaan vaikutuksia, jotka ulottuvat yksittäisiä luonnonsuojelukohteita laajemmalle.
”Luonnonsuojelujärjestöjen rooli voi joskus olla epäkiitollinen, sillä jatkuvaan kasvuun perustuvassa järjestelmässä joudumme väistämättä esittämään epäsuosittujakin näkökulmia puolustaessamme luontoa ja yhteiskuntamme ekologista perustaa. Tämän vuoksi tunnustus tuntuu erityisen merkitykselliseltä, ja ehkä se kertoo myös siitä, että pidämme monipuolista yhteistyötä ja vuoropuhelua tärkeänä osana työtämme. Toivottavasti hankkeemme puhuvat lisäksi sen puolesta, että haluamme omalta osaltamme olla edistämässä uusia, luonnon tilaa parantavia elinkeinomahdollisuuksia maakunnassamme.”, kuvailee toiminnanjohtaja Osma Naukkarinen.
Vuoden ilmastovaikuttaja: Harri Auvinen, Savonia-amk
Vuoden ilmastovaikuttaja -titteli myönnetään henkilölle tai taholle, joka omalla toiminnallaan tai persoonallaan tekee vaikuttamistyötä pohjoissavolaisten ja Pohjois-Savon eteen ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä.
Harri Auvinen on edistänyt pitkäjänteisesti Pohjois-Savon bio- ja kiertotalousosaamista sekä vahvistanut alueen kykyä kehittää uusia, kestäviä liiketoiminta- ja teknologiaratkaisuja. Savonia-ammattikorkeakoulun bio- ja kiertotalouden tutkimusalan TK-päällikkönä hän on ollut rakentamassa tutkimusympäristöjä, yritysyhteistyötä ja hankkeita, joiden avulla teollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja voidaan hyödyntää uusina tuotteina ja resursseina.
Auvinen on ollut vahvasti edistämässä mm. Pohjois-Savon bio- ja kiertotalouden tutkimuslaboratorion syntymistä sekä muita merkittäviä rahoituksia, joista tuoreimpana 5,75 miljoonan euron LIFE-hanke (ICELife), jota Savonia-ammattikorkeakoulu koordinoi ja jossa mukana ovat myös Elävä säätiö, Jätekukko Oy ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Nämä ovat esimerkkejä siitä, kuinka Harri edistää aktiivisesti alueellisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja sekä tuo Pohjois-Savoon uutta osaamista ja kehittämismahdollisuuksia.
Auvisen vaikuttamistyö ulottuu tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi kunnalliseen päätöksentekoon. Kuopion kaupunginvaltuuston toisena varapuheenjohtajana hän osallistuu kaupungin kestävän elinvoiman rakentamiseen. Hänen työnsä osoittaa, kuinka tutkimus, yritysten uudistuminen, yhteistyö ja päätöksenteko voivat yhdessä edistää ilmastoratkaisuja ja vahvistaa koko Pohjois-Savon elinvoimaa.
VUODEN 2026 ERITYISKIITOKSET
Esa Lindholm, Kuopion Energia Oy
Kuopion Energia Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Esa Lindholm on johtanut Kuopion Energian siirtymää kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa sekä valmistellut rohkeasti tulevaisuuden ratkaisuja osana energia-alan laajempaa murrosta. Vuodesta 2002 Kuopion Energiaa johtanut Lindholm on tehnyt vaikuttavaa työtä myös valtakunnallisissa energia-alan verkostoissa, pitäen kuopiolaisen energiayhtiön lippua korkealla.
Esa Lindholm on osallistunut aktiivisesti Pohjois-Savon ilmastoverkoston toimintaan ja toiminut Pohjois-Savon ilmasto-, kiertotalous- ja biotalousryhmän jäsenenä ryhmän perustamisvuodesta 2021 lähtien. Esa tunnetaan rauhallisena, asiallisena, pohdiskelevana, mutta sanavalmiina ja aktiivisena energiayhtiön luotettavana johtajana.
Lindholm siirtyy eläkkeelle keväällä 2027 pitkän uran päätteeksi. Erityiskiitosten myötä haluamme kiittää Esaa hänen työstään hiilineutraalin Pohjois-Savon rakentamisessa.
”Otan palkinnon kiitollisena vastaan. Ajattelen tämän huomionosoituksen kuuluvan koko Kuopion Energian henkilöstölle ja sen tekemälle pitkäjänteiselle työlle. Olemme voineet auttaa asiakkaitamme sekä omistajaamme saavuttamaan ilmastotavoitteitaan. Kuopiolainen kaukolämpöasiakas on tehnyt osansa maailmanlaajuisessa ilmastokamppailussa.”, toteaa Esa Lindholm.
Hertta Mikkonen, Tradenomi YAMK Kestävän tulevaisuuden asiantuntija
Hertta Mikkonen on tuonut tärkeää uutta tietoa Pohjois-Savon elintarvikealan yritysten ilmastoriskeistä ja niiden hallinnasta laatimassaan opinnäytetyössä Elintarvikealan yritysten ilmastoriskeihin varautuminen Pohjois-Savossa.
Työ osoittaa, että ilmastoriskit ovat jo osittain konkretisoituneet pohjoissavolaisissa elintarvikeyrityksissä ja ne ovat sopeuttaneet toimintaansa riskejä kohdatessaan. Riskien konkretisoituminen on lisännyt yritysten halua varautua paremmin sekä lisätä toimia, joilla ne sopeutuvat ilmastonmuutokseen, mutta myös hillitsevät sitä. Tutkimuksen tuloksena syntyi tarkistuslista ”Ruokaturvan reitti läpi ilmastonmuutoksen”, jonka avulla yritykset voivat tarkastella toimintaansa ja varautua ilmastoriskeihin paremmin.
Savonia-ammattikorkeakoulun Kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK -tutkintoon liittynyt työ valmistui tänä vuonna ja se toteutettiin yhteistyössä HIPOVA-hankkeen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen/Itä-Suomen elinvoimakeskuksen kanssa.
Ympäristö, ilmasto ja kestävyystyö on tärkeässä roolissa työssäni maatalouden asiantuntijana. Opinnäytetyön tekeminen laajensi osaamistani ja ymmärrystäni myös jalostuksen puolella. Olen valtavan kiitollinen tästä mahdollisuudesta ja tunnustuksesta HIPOVA:n tiimille sekä tietenkin savolaisille yrittäjille ja yritysten edustajille, jotka minulle aikaansa soivat. Erityiskiitoksen saaminen oli erittäin iloinen yllätys ja vahvistaa uskoani, että työtä yhteisen tulevaisuuden eteen kannattaa jatkaa., toteaa Hertta Mikkonen.
Tapio Kettunen, Sisä-Suomen elinvoimakeskus
Tapio Kettunen on toiminut Pohjois-Savon ilmastotyön koordinoinnin ja verkoston kehittämisen alullepanijana ja tärkeänä liimana jo useiden vuosien ajan. Tapio palkattiin ELY-keskusten ensimmäiseksi ilmastoasiantuntijaksi Pohjois-Savon ELYlle ja hän on näyttänyt edellä kävijyyttä niin ELY-keskusten ilmastotyössä kuin maakunnallisen ilmastoverkoston rakentamisessa.
Kettusen eteenpäin katsova sekä ihmisiä ja asioita taitavasti yhdistävä työote on antanut selkärangan Pohjois-Savon ilmastotyön koordinointi- ja kehittämistyölle. Hän on toiminut tärkeänä linkkinä viranomaistyön ja alueen muiden toimijoiden välillä aluehallinnon viranomaisen lakisääteisessä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen edistämistyössä.
”Parasta Tapiossa on, että hän auttaa aina. Tapio on luotettava verkoston jäsen, jota haluamme lämpimästi kiittää.”, toteaa verkoston jäsenet.
Juho Juvenius, Pohjois-Savon nuorisovaltuusto
Kun HIPOVA-hanketta aloiteltiin, Pohjois-Savon nuorisovaltuusto oli ensimmäisiä sidosryhmiä, joita hanketiimillä tapasimme. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Juho Juvenius oli alusta saakka hyvin avoin ja molemmin puolinen kiinnostus toisten ajatuksia kohtaan on ollut läsnä tuosta ensimmäisestä palaverista lähtien. Sittemmin Juhosta on muodostunut vakiokasvo monessa Pohjois-Savon ilmastotyön tapahtumassa. Juhon puoleen voi aina kääntyä, kun pohditaan, millaisia ajatuksia ilmastonmuutos nuorissa herättää tai miten tulevaisuusvaltaa pitäisi nuorten kanssa laajentaa.
Juho on valtavan arvokas lisä Pohjois-Savon ilmastotyölle.
Lämpimät onnittelut kaikille palkituille!
Lisätiedot
Saara Karkulahti
Ilmastoasiantuntija, projektipäällikkö
Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke
Itä-Suomen elinvoimakeskus
saara.karkulahti(at)elinvoimakeskus.fi
p. 050 390 2765
Aiempina vuosina palkitut
Jaa julkaisu
