Kuvitellaan tavallinen suomalainen taloyhtiön piha: muutama nurmikaistale, asfalttia, pysäköintipaikkoja, jätekatos ja kenties muutama vanha pensas. Piha, jonka läpi kuljetaan matkalla kotiin, mutta jossa harva pysähtyy. Entä jos juuri tällainen piha voisikin olla ratkaisu moniin aikamme suurimmista haasteista?
Ilmastonmuutos lisää rankkasateita, pitkiä hellejaksoja ja kuivuutta. Samalla luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja kaupunkien vihreät alueet vähenevät. Usein etsimme ratkaisuja suurista investoinneista ja uusista teknologioista, vaikka vastaus saattaa löytyä lähempää kuin arvaammekaan – omalta kotipihalta. Tätä ajatusta lähti tutkimaan Partanen & Lamusuo Oy toteuttaessaan vuosina 2025–2026 Sopeudu kympillä – Ekologiset ja yhteisölliset puutarhat -kehityshankkeen.
Kaksi pihaa, yksi yhteinen tavoite
Ekologiset ja yhteisölliset puutarhat -kehityshankkeeseen etsittiin yhteistyökohteita avoimella haulla. Kiinnostuneita taloyhtiöitä kutsuttiin mukaan sosiaalisen median sekä Kiinteistölehden ilmoituksen kautta. Hakemusten perusteella valittiin kaksi keskenään hyvin erilaista pihaa.
Ensimmäinen kohde sijaitsi Kuopion ydinkeskustassa. Kokonaan asfaltoitu kerrostalopiha odotti tulevaa piharemonttia ja tarjosi mahdollisuuden miettiä, millainen voisi olla aidosti ilmastonmuutokseen sopeutuva kaupunkipiha.
Toinen kohde oli Kuopion taajama-alueella sijaitseva rivitaloyhtiö, jossa pihauudistus haluttiin toteuttaa yhteisöllisesti talkootyönä. Siinä missä ensimmäinen kohde haastoi suunnittelua tiiviissä kaupunkiympäristössä, toinen osoitti, kuinka yhteinen tekeminen voi muodostua yhtä tärkeäksi kuin valmis lopputulos.
Jo nämä kaksi kohdetta osoittivat, ettei ekologinen pihasuunnittelu ole sidottu tietynlaiseen ympäristöön. Samat periaatteet voidaan sovittaa hyvin erilaisiin pihoihin.
Suunnittelu alkaa kuuntelemisesta
Hankkeen erityispiirteenä oli Partanen & Lamusuon kehittämä Liikkuva Linna -työskentelymenetelmä, jossa suunnitelmat eivät synny toimiston piirustuspöydällä vaan ihmisten keskellä.
Ensimmäisessä Liikkuvassa Linnassa kokoonnuttiin pihalle yhdessä taloyhtiöiden ohjausryhmien ja kaikkien halukkaiden asukkaiden kanssa. Tarkoituksena ei ollut vielä ratkaista mitään, vaan kuunnella. Mitä pihalta toivotaan? Mitä siellä pitäisi säilyttää? Millaisia unelmia, villejä visioita tai käytännön rajoituksia ihmisillä on? Samalla dokumentoitiin pihojen nykytila.
Toisessa vaiheessa suunnittelijat palasivat pihoille uusien ajatusten kanssa. Paperit pysyivät vielä taskussa. Ideoita esiteltiin sanoin, elein ja mielikuvituksen avulla – ”huitoen”, kuten tekijät itse kuvaavat. Asukkaat saattoivat nähdä mielessään, miltä valmis piha näyttäisi, vaikka mitään ei ollut vielä rakennettu. Samalla syntyi uusia ideoita ja keskustelu jatkui.
Kolmannessa Liikkuvassa Linnassa luonnokset olivat muuttuneet konkreettisiksi suunnitelmiksi. Pihoilla tarkasteltiin paperille tulostettuja ehdotuksia, tehtiin viimeiset muutokset ja tunnistettiin jatkokehityksen tarpeet. Tämän jälkeen suunnitelmat viimeisteltiin taloyhtiöiden hallitusten jatkokäsittelyä varten.
Prosessi osoitti, että parhaat ratkaisut syntyvät silloin, kun suunnittelija ei ainoastaan piirrä, vaan myös kuuntelee.
Ekologia näkyy pienissäkin ratkaisuissa
Hankkeen aikana tutkittiin käytännön keinoja rakentaa pihoista ympäristöjä, jotka tukevat sekä ihmisiä että luontoa.
Monilajinen kasvillisuus lisää pölyttäjien elinympäristöjä ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Läpäisevät pintarakenteet auttavat sadevesiä imeytymään maahan sen sijaan, että ne kuormittaisivat hulevesiverkostoa. Monivuotiset istutukset ja puusto sitovat hiiltä sekä viilentävät pihoja kuumina kesäpäivinä.
Pihoille voidaan myös tuoda syötäviä kasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita, jotka lisäävät omavaraisuutta ja varautumiskykyä. Samalla ne tekevät pihasta paikan, jossa viihdytään ja kohdataan.
Yksi hankkeen kiinnostavimmista havainnoista liittyi kierrätettyjen materiaalien ja niin sanottujen rescue-kasvien hyödyntämiseen. Kaiken uuden ei tarvitse olla uutta – myös kasveille voidaan antaa uusi elämä, ja samalla vähentää rakentamisen ympäristökuormitusta.
Hyvä piha rakentaa myös yhteisöä
Ekologiset ratkaisut olivat vain osa hankkeen tuloksista.
Yhtä merkittävä havainto oli, että yhteinen suunnittelu lisää osallisuutta. Kun asukkaat pääsevät vaikuttamaan omaan ympäristöönsä, syntyy uudenlaista vastuuntuntoa ja yhteisöllisyyttä. Naapurit tutustuvat toisiinsa, yhteiset tilat saavat uuden merkityksen ja piha muuttuu läpikulkupaikasta kohtaamispaikaksi.
Samalla hanke vastasi konkreettisesti Pohjois-Savossa tunnistettuihin ilmastoriskeihin. Rankkasateet, kuivuus, hellejaksot ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eivät ole enää tulevaisuuden uhkia, vaan tämän päivän ilmiöitä. Hyvin suunniteltu piha voi pidättää vettä, viilentää ympäristöä ja lisätä luonnon kykyä selviytyä muuttuvissa olosuhteissa. Talteen otettu sadevesi voidaan käyttää kasvien kasteluun kuivina jaksoina.
Toimintamalli, joka voidaan monistaa
Hankkeen ehkä tärkein lopputulos ei ollut yksittäinen pihasuunnitelma, vaan toimintamalli.
Ekologinen suunnittelu, yhteisöllinen ideointi ja pitkäjänteinen ylläpito muodostavat kokonaisuuden, jota voidaan soveltaa lähes missä tahansa Suomessa – niin kerrostaloissa, rivitaloissa kuin kuntienkin rakennusten piha-alueilla.
Samalla hanke avasi uusia mahdollisuuksia ilmastokestävän suunnittelun, koulutuksen ja konsultoinnin kehittämiseen.
Tulevaisuuden kaupunki rakentuu yksi piha kerrallaan
Suomalaisissa kaupungeissa on valtava määrä pihoja, jotka ovat jääneet vuosien saatossa lähes käyttämättömiksi ”ei kenenkään maiksi”. Ne ovat usein yksilajisia, vahvasti asfaltoituja ja toiminnallisesti köyhiä.
Sopeudu kympillä -kokeilu osoitti, että juuri näissä pihoissa piilee valtava käyttämätön potentiaali.
Kun piha suunnitellaan luonnon ehdoilla ja yhdessä asukkaiden kanssa, siitä tulee paljon enemmän kuin talon ympäristö. Se voi sitoa hiiltä, lisätä luonnon monimuotoisuutta, hallita sadevesiä, tuottaa ruokaa, viilentää kaupunkiympäristöä ja ennen kaikkea tuoda ihmiset yhteen.
Ehkä tulevaisuuden merkittävimmät ilmastoteot eivät synny aina suurissa rakennushankkeissa. Ehkä ne alkavat siitä hetkestä, kun naapurit kokoontuvat omalle pihalleen kysymään: Mitä kaikkea tästä paikasta voisikaan tulla?
Artikkelin kirjoittajat:
Jaana Partanen & Heikki Lamusuo
Partanen & Lamusuo Oy
Sopeudu kympillä -kokeilut
Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti -hankkeessa toteutettiin keväällä ja kesällä 2026 viisi sopeutumisen kokeilua. Kuvaukset kaikista toteutetuista kokeiluista löydät täältä (hiilineutraalipohjoissavo.fi).
Jaa julkaisu
