Jätekukko mukana yhteisellä polulla - Hiilineutraali Pohjois-Savo

Mukana yhteisellä polulla on yhteisötunnus, joka myönnetään niille organisaatioille, jotka ovat mukana Pohjois-Savon ilmastotiekartan valmistelussa ja toteuttamisessa. Tunnus kertoo sitoutumisesta yhteiseen ilmastotyöhön.

Mahdollistamme arjen ilmastotekoja kaikille asiakkaillemme

Jätekukko on 15 kunnan omistama jätehuollon palveluyhtiö, ja luonnollisesti olemme mukana Pohjois-Savon ilmastotyössä. Olemme jo tehneet merkittäviä toimenpiteitä jätehuollosta aiheutuvien ilmastovaikutusten minimoimiseksi, ja tulemme jatkamaan tätä työtä kehittämällä ja kilpailuttamalla palveluitamme vastuullisesti ja ilmastonäkökohdat huomioiden. Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuonna 2030. Toimimme uusiomateriaalien hyödyntämisen mahdollistajana ja esimerkkinä. Tunnemme ja kannamme vastuumme, sillä tekemämme ratkaisut vaikuttavat paitsi oman toimintamme päästöihin, myös koko toimialueemme asukkaiden mahdollisuuksiin vähentää kotiensa jätehuollosta aiheutuvia ilmastopäästöjä.

Jätekukon ilmastoystävälliset toimenpiteet:

Selvitämme nykytilaamme matkalla hiilineutraaliuteen (2030). Hiilijalanjälki on jo laskettu, seuraavaksi vuorossa on hiilikädenjälki.

Kuljetuksissa ja konetöissä käytetään ympäristöystävällisiä polttoaineita. Esimerkiksi Kuopion jätteenkeräyksessä on käytössä seitsemän biokaasukäyttöistä keräysautoa, ja sekajätteen siirtokuljetusten kalusto käyttää nesteytettyä biokaasua (LBG). Jatkossakin kuljetusurakoiden, siirtokuljetusten ja konetöiden tarjouspyynnöissä tullaan huomioimaan kuljetusten ilmastovaikutukset ja kannustamaan ympäristöystävällisiin ratkaisuihin.

Jätekeskuksen alueella on kaksi aurinkovoimalaa (9,9kWp ja 99kWp), joilla tuotetaan kesäaikaan jopa 100-prosenttisesti Jätekukon alueella tarvitsema sähkö.

Kierrätettävien jätteiden keräys on mahdollista lähes kaikissa Jätekukon toimialueen taajamissa. Kierrätettävät jätteet kerätään taajamien kaikilla vähintään viiden huoneiston kiinteistöillä. Syksyllä 2024 biojätteen lajitteluvelvoite laajentuu kaikille kiinteistöille Kuopion, Siilinjärven ja Pieksämäen keskustaajamissa sekä Vuorela-Toivala -taajamassa.

Jätekukko on kehittänyt palveluitaan siihen suuntaan, että jätteiden lajittelu, kierrätys ja neuvonta on mahdollistettu laajemmin aukioloajoin (esim. omatoimiasiointi lajitteluasemilla ja chatbot). Tulemme edelleen jatkamaan töitä sen eteen, että asiakkaat voisivat asioida laajemmin palveluajoin.

Teemme järjestelmällisesti viestintä- ja neuvontatyötä, millä tuetaan toimialueemme asukkaiden valmiutta jätteen määrän vähentämiseen ja oikeaoppiseen lajitteluun. Neuvontoja ja infotilaisuuksia on saatavilla myös etäyhteyksin sekä videomuotoisena. Tämä mahdollistaa myös tulevaisuudessa neuvontaa suuremmalle joukolle yhtä aikaa ja vähentää alueen sisäistä liikkumista.

Hyödynnämme uusiomateriaaleja (esim. asfalttimurske, betonimurske ja energialaitosten tuhka) omassa rakentamisessa sekä muussa lähialueiden rakentamisessa. Uusimmat maanrakennuskohteet ovat olleet Sarastuskaari Savilahdessa ja metsäautotien peruskorjaus Riistavedellä. Vuoden 2023 alusta alkaen olemme tehneet ns. EEJ-betonimursketta (”Ei enää jätettä”), minkä myötä laadukkaiden betonimurskeiden käyttö lisääntyy. Rakennusjätteistä mm. kipsilevyä ja kattohuopaa toimitetaan Etelä-Suomeen prosessoitavaksi hyötykäyttöön. Ylijäämämaista valmistamme mm. kivimurskeita ja täyttömaita. Hiekoitussepelejä puhdistamme uudelleen käytettäväksi liukkauden torjuntaan.

Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö kaukolämmön tuotannossa on mahdollistettu aktiivihiileen perustuvan suodattimen ansiosta.

Jätekukon keräämä biojäte hyödynnetään Gasum Oy:n biokaasulaitoksella biokaasuksi ja lannoitteeksi. Biokaasusta tuotetaan kaukolämpöä Kuopion Energian kaasuturbiinilaitoksessa kaukolämpöä ja sähköä.

Kannustamme asiakkaita sähköiseen laskuun siirtymiseksi (e-lasku, sähköpostilasku, verkkolasku, Kivra). Vuonna 2023 paperisille jätelaskuille otettiin käyttöön paperilaskulisä, jolla on saatu asiakkaita runsain mitoin siirtymään sähköisen laskun käyttöön.

Jätekukko on mukana Pohjois-Savon ilmasto-, kiertotalous- ja biotalousryhmässä.