blogit sopeutuminen terveydenhuolto

Sosiaali- ja terveydenhuolto: Sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Jaana I. Halosen blogi

Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt johtavat tilanteisiin, joissa voidaan joutua pohtimaan kuinka sosiaali- ja terveyspalveluiden turvallisuus ja jatkuvuus pystytään varmistamaan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Pitkittyneet sähkökatkot, vesihuollon katkokset sekä vaikeisiin keliolosuhteisiin liittyvät potilaskuljetusten järjestämisen ongelmat ovat esimerkkejä mahdollisista haasteista. Lisäksi ilmastonmuutoksen terveyshaitat (Kuva 1) voivat kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudella tavalla. Ennakoivan varautumissuunnittelun avulla voidaan varmistaa, että erilaiset häiriötilanteet ja uudet terveyshaitat eivät aiheuta merkittävää ja pitkäkestoista haittaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnalle.

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset Suomessa:
- Helle: Helteen terveyshaitat
- Sateiden lisääntyminen: Vedenlaatuongelmat, vesiepidemiat, rakennusten kosteusvauriot
- Liukkaat kelit: Liukastumiset
- Talvien pimeneminen: Masennus
- Sään ääri-ilmiöt: Onnettomuudet, Palvelujen toimintavarmuuden heikkeneminen
- Ilmaston lämpeneminen: Vektorivälitteiset taudit.
Kuva 1: Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset Suomessa. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnnin laitos.

Meillä on suunnitelma sopeutumiseen

Sosiaali- ja terveydenhuolto joutuu osaltaan vastaamaan ilmastonmuutoksesta aiheutuviin muutoksiin väestön elinolosuhteissa ja terveydentilassa. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2021 sosiaali- ja terveyssektorin ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman (Meriläinen ym. 2021). Sopeutumissuunnitelman ensisijainen ja yleinen tavoite on nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tietoisuutta muuttuvan ilmaston tuomista riskeistä ja selkeyttää sopeutumiseen tähtääviä toimenpiteitä ministeriön vastuualueella. Tarkempien tavoitteiden asettelussa ilmastonmuutoksen vaikutuksina on huomioitu helteet, liukastumiset, sisäilman laatu, mielenterveys, vesivälitteiset epidemiat ja vektorivälitteiset taudit. Lisäksi on huomioitu ravitsemus ja terveys, työterveys ja työhyvinvointi, sosiaaliset vaikutukset, ilmastonmuutoksen hillintätoimien terveysvaikutukset ja vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Poikkisektoriaaliset vaikutukset, joissa tapahtuma yhdellä sektorilla vaikuttaa sosiaali- ja terveyssektorin toimintaan, sekä heijastevaikutukset eli ilmastonmuutoksen ja sen torjunnan aiheuttamat yhteiskunnalliset muutokset, jotka eivät ole välitöntä seurausta ilmaston lämpenemisestä, ovat myös mukana suunnitelmassa.  

Sopeutumissuunnitelmassa on määritelty kaikkiaan 42 tavoitetta ja 92 niihin liittyvää toimenpidesuositusta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien tavoitteiden saavuttamisen ja suunnitelmallisen toiminnan edellytyksenä on riittävä tietopohja. Tavoitteena on mm. kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ilmastonmuutoksen vuoksi muuttuvat palvelutarpeet sekä ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin liittyvät tietotarpeet. Sote-toimintayksiköitä koskien yksi tärkeimmistä tavoitteista on vahvistaa toimintayksiköiden varautumista helteen haittavaikutuksiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tarve sopeutumiseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon resilienssiä tulisi kasvattaa vastaamaan mahdollisiin toimintaympäristön muutoksiin tai äkillisiin shokkeihin: Heijastevaikutusten vuoksi osa niistä saattaa toteutua suhteellisen nopeasti, kuten pandemia on opettanut. Resilienssi heijastuu myös työntekijöiden työhyvinvointiin ja henkilökunnan pysyvyyteen, mikä on osassa Suomea haastavaa jo nyt. Ennakoinnin avulla voidaan tunnistaa myös muita mahdollisia (alueellisia) uhkakuvia sekä tunnistaa haavoittuvat ryhmät, jotka ilmasto-olosuhteiden muuttuessa tarvitsevat enemmän tai uudenlaista tukea ja hoitoa.

Terveydenhuolto on riippuvainen yleisen infrastruktuurin toimivuudesta, kuten liikenneväylistä ja kuljetusvälineistä, sähköstä ja digitaalisesta infrastruktuurista: Terveydenhuollon tarvitsema teknologia ja monet hyödykkeet (ml. lääkkeet) ovat tällä hetkellä ulkomaisen tuonnin varassa. Terveydenhuollon toimijoiden tulisikin aktiivisesti työskennellä muiden hallinnonalojen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan varmistamiseksi muuttuvissa olosuhteissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hallinnonrakennemuutoksineen tarjoaa uuden mahdollisuuden tarkastella kokonaisuutena sitä, miten palveluiden rakenteet ja toiminnot saadaan parhaalla mahdollisella tavalla sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja tätä tulisi hyödyntää sopeutumisen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Jaana I. Halonen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jaana I. Halonen puhui 6.5.2022 Pohjois-Savon ilmastofoorumissa aiheesta Ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Voit tutustua puheenvuoron aineistoon Hiilineutraali Pohjois-Savo -verkkosivujen materiaalipankissa (Hiilineutraalipohjoissavo.fi).


Jaa julkaisu