Ilmatieteen laitoksen tuottamat uudet kartat ja kuvaajat havainnollistavat, miltä Pohjois-Savon ilmasto voi näyttää vuosisadan puolivälissä ja lopussa eri päästöskenaarioissa. Kuvien keskeinen viesti on selvä: ilmasto lämpenee, talvet muuttuvat ja sateet lisääntyvät.
HIPOVA -hanke tilasi Ilmatieteen laitokselta kuvia ja kartta-aineistoja ilmastonmuutoksen tuomista vaikutuksista Pohjois-Savon sääolosuhteisiin vuosina 2050 ja 2100. Aineistoja tuotettiin kahden eri päästöskenaarion perusteella. Toisessa, maltillisemmassa päästöskenaariossa (SSP2-4.5 tai sitä vastaava RCP4.5) globaalit ilmastopäästöt jatkavat tasaista kasvuaan nykyisten trendien mukaisesti ja kääntyvät laskuun vuonna 2040. Voimakkaampien päästöjen skenaariossa (SSP5-8.5 tai sitä vastaava RCP8.5) päästöt ovat erittäin korkeat. Talouskasvu on nopeaa ja fossiilisia polttoaineita käytetään paljon.
Talvella muutokset suurimpia
Kuvista välittyy erityisen voimakas muutos talviolosuhteissa. Keskilämpötila nousee kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa, mutta voimakkaimmin talvikuukausina. Vuosisadan loppuun mennessä lämpeneminen on noin 3 astetta maltillisemmassa päästöskenaariossa ja jopa noin 6 astetta korkeiden päästöjen skenaariossa verrattuna nykyiseen ilmastoon.
Kartat nollanylityspäivistä, pakkaspäivistä ja jääpäivistä kertovat käytännössä siitä, että perinteinen savolainen talvi käy yhä harvinaisemmaksi. Pakkaspäivien määrä vähenee selvästi koko maakunnassa, pohjoisosissa jonkin verran vähemmän kuin eteläosissa. Samalla nollan molemmin puolin sahaavat lämpötilat lisääntyvät talvikuukausina, mutta vähentyvät syys- ja kevätkuukausina. Lämpötilan vaihtelu nollan molemmin puolin tarkoittaa enemmän loskaa, jäisiä teitä ja vaikeampia olosuhteita esimerkiksi metsätaloudelle.
Lumen syvyyttä kuvaavat kartat vahvistavat saman viestin. Lumivarma talvi ei enää ole itsestäänselvyys. Vuosisadan loppuun mennessä lumen määrä vähenee noin puoleen vuosien 2000-2020 tasosta ja lumiset talvet ovat yhä harvinaisempia. Kaiken kaikkiaan talviliikunnalle ja ulkoilulle talvien muuttuminen vähälumisiksi ja leudoiksi voi tuottaa hankaluuksia. Hyvät hiihtokelit ovat yhä harvinaisempia ja vähälumisuuden aiheuttama lisääntyvä pimeys voi vähentää halukkuutta ulkoiluun.
Kesä pitenee ja kuumenee
Ilmaston lämpeneminen pidentää kasvukautta, mikä tuo hyötyjä maataloudelle. Riippuen päästöskenaariosta, kasvukausi voi pidentyä jopa 80 päivää vuoden 2020 tasosta vuosisadan loppuun mennessä. Kasvukauden piteneminen mahdollistaa uusien lajikkeiden viljelyn ja pidemmän kasvatusajan.
Samaan aikaan kun kasvukauden piteneminen tuottaa hyötyjä, hellepäiviä – päivät, jona lämpötila ylittää 25 astetta – kuvaavat kuvat kertovat muutoksen kääntöpuolesta. Hellepäivien määrä lisääntyy ja hellepäivät yleistyvät koko maakunnassa, mutta maakunnan eteläosissa jonkin verran enemmän kuin pohjoisosissa. Voimakkaampien päästöjen skenaariossa hellepäivien määrä voi jopa moninkertaistua vuosisadan loppuun mennessä. Myös nykyisin vielä harvinaiset trooppiset yöt – jolloin lämpötila ei laske alle 20 asteen – yleistyvät. Kesälämpötilojen jakaumat osoittavat, että tulevaisuudessa nykyisin poikkeuksellisen kuumat päivät muuttuvat yhä tavallisemmiksi. Samalla hyvin kylmät kesäpäivät vähenevät. Hellepäivien ja trooppisten öiden lisääntyminen saattavat tuoda vaikeuksia etenkin kuumissa, viilentämättömissä asunnoissa asuville. Ikääntyneet, lapset ja pitkäaikaissairaat ovat erityisen haavoittuvia kuumuudelle. Myös luonto ja eläimet kärsivät kuumuudesta. Vesistöjen lämpeneminen tuottaa ongelmia muun muassa kaloille.
Sateita tulee enemmän – mutta ei tasaisesti
Sateisuutta kuvaavat kartat näyttävät, että Pohjois-Savo muuttuu entistä kosteammaksi maakunnaksi. Vuotuinen sadekertymä kasvaa lähes kaikkina vuodenaikoina. Poikkeuksena on loppukesä, jolloin sateiden määrä voi paikoin jopa hieman vähentyä.
Kuvista näkyy myös, etteivät muutokset koske vain sateen kokonaismäärää. Yhä useammin vettä tulee kerralla paljon. Rankkasadepäivien määrä kasvaa koko maakunnassa 20–40 prosenttia verrattuna vertailukauteen 1986–2005. Myös sadepäivien keskimääräinen sademäärä ja rankkasateiden maksimisademäärä kasvavat. Vuorokauden maksimisademäärä voi kasvaa jopa 30 % vuosisadan puoleen väliin mennessä.
Rankkasateiden yleistyminen ja sateisuuden kasvu tarkoittavat käytännössä lisääntyvää tulvariskiä, hulevesiongelmia taajamissa, haasteita maa- ja metsätaloudelle sekä kasvavaa kosteusrasitusta rakennuksille. Erityisen voimakkaasti ilmastonmuutos näkyy kaikkein rankimmissa sateissa. Sateet eivät myöskään jakaudu tasaisesti, vaan sateiden välissä voi olla pitkiäkin kuivia, sateettomia kausia.
Kuvien tärkein viesti
Kun kaikkia kuvia tarkastellaan yhdessä, ne muodostavat johdonmukaisen tarinan tulevaisuuden Pohjois-Savosta:
- Talvet lämpenevät nopeasti
- Lumi ja pakkanen vähenevät
- Kasvukausi pitenee
- Hellepäivät lisääntyvät
- Sateita tulee enemmän
- Rankkasateet voimistuvat ja yleistyvät
Kuvien perusteella Pohjois-Savo muuttuu lämpimämmäksi ja sateisemmaksi maakunnaksi. Suurimmat muutokset kohdistuvat talveen, jonka luonne voi vuosisadan loppuun mennessä olla hyvin erilainen kuin nykyisin. Samalla kesät tarjoavat pidemmän kasvukauden, mutta myös enemmän hellettä ja sään ääri-ilmiöitä.
Tutustu kaikkiin kuviin ja karttoihin täällä: https://hiilineutraalipohjoissavo.fi/karttoja-ilmastonmuutoksen-vaikutuksista-pohjois-savossa/
Jaa julkaisu
