Ilmastotietoa

Kasvihuonekaasut, kuten vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2) ja metaani (CH4) voimistavat ilmastonmuutosta. Mikäli päästöt kasvavat nykytahtia, kasvihuoneilmiön voimistuminen nostaa maapallon keskilämpötilaa vuosisadan loppuun mennessä vajaasta kahdesta kuuteen astetta. Ilmaston lämpenemisen rajoittamisen vuoksi kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää merkittävästi ja lisätä hiilinieluja. Hiilinieluilla tarkoitetaan mitä tahansa prosessia, joka poistaa hiiltä ilmakehästä, pienentää ilmakehän CO₂-pitoisuutta ja siten viilentää ilmastoa.

Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt 2022

SYKE:n HINKU-laskennan mukaan Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2022 yhteensä 1731 kt CO2-ekv*. HINKU-laskenta on alueiden kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli. Se ei sisällä päästöhyvityksiä, päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.

HINKU-laskennan mukaan Pohjois-Savon suurimmat päästösektorit vuonna 2022 olivat maatalous  (32 %), tieliikenne (25 %) ja lämmitys (18 %).

*kt CO2-ekv eli kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Yksikkö on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta.

Lisätietoa:
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt 2022
Ilmastosanasto (materiaalipankki)

Tuorein tieto Pohjois-Savon hiilitaseesta eli kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen erotuksesta on vuodelta 2023. Tuolloin kokonaispäästöt olivat 1633 kt CO2-ekv* (HINKU-laskenta**) ja maankäyttösektori -526 kt CO2-ekv* suuruinen nielu.

Koska vuonna 2023 maakunnan päästöt olivat suuremmat kuin nielut, hiilitase oli positiivinen ja maakunta oli 1107 kt CO₂-ekv päästö. Kun hiilitase on nolla, puhutaan hiilineutraaliudesta.

Hiilinielujen kannalta metsien merkitys on suurin verrattuna muihin maankäyttömuotoihin. Pohjois-Savon puuston hiilivarasto vuonna 2023 oli noin 67 000 kt hiiltä. Hiiltä on lisäksi sitoutunut runsaasti soihin, turvemaihin ja järvisedimentteihin. Hiilivarastojen ylläpito ja kasvattaminen on ilmaston kannalta erityisen tärkeää.

*kt CO2-ekv eli kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Yksikkö on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta.
** Kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli. Ei sisällä päästöhyvityksiä, päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.

Lisätietoa:

Paastot.hiilineutraalisuomi.fi
Pohjois-Savon maankäyttösektorin hiilitaseselvitys
Ilmastosanasto (materiaalipankki)

Tietoa Pohjois-Savon ilmastosta ja sen muuttumisesta tällä vuosisadalla on koottu Ilmasto-opas.fi-sivuille. Aineisto perustuu vuonna 2021 julkaistuun Ilmastopaneelin SUOMI-raporttiin, johon koottiin ensimmäistä kertaa laajasti alueellista ilmastotietoa Suomesta. SUOMI-raportista kertovaan artikkeli löytyy tästä.

Yleistä Pohjois-Savon ilmastosta

• Vuoden keskilämpötila +2 …+4
• Vuotuinen sademäärä keskimäärin 550-650 mm, korkeilla Karjalanselän seuduilla enemmän, jopa yli 700 mm. Karjalanseläksi kutsutaan vaaroja Koillis-Savosta aina Joensuuhun saakka.
• Kallaveden laakso lämmittää ilmastoa. Laajat vesistöt nostavat yölämpötiloja kesäisin ja syksyisin sekä pidentävät kasvukautta.
• Ilmastolliset erot ovat melko suuria maakunnan koillisosan ja lounaisosan välillä.
• Hellepäiviä on Pohjois-Savossa keskimäärin 10-13 kesässä.
• Vesistöt vähentävät hallapäivien määrää.
• Koillis- ja pohjoisosissa lumipeite tulee keskimäärin 1,5 viikkoa aiemmin kuin lounaisosaan.
• Kasvukauden pituus on 5-6 kk. Lounaisosassa kasvukausi on pidempi kuin koillisosassa. Sateisin kuukausi on heinäkuu, joka keskimääräinen sademäärä on 90 mm. Koko kasvukauden sademäärä keskimäärin 350 mm, vaihteluväli n. 200-500 mm.

Miten ilmasto muuttuu Pohjois-Savossa? Luvut ovat vertailutietoja vuosiin 1981-2010.

• Ilmasto lämpenee vuosisadan loppuun mennessä 1,9-5,5 °C. Lämpeneminen riippuu siitä, miten globaalit kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät (kuva alla).
• Ilmasto on jo lämmennyt 1991-2020 n. 0,6 °C vertailukauteen 1981-2010 verrattuna.
• Vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan vuosisadan loppuun mennessä 6-16 %.
• Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa.

Kuva 1. Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pohjois-Savon maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjenkehityskulkujen mukaan vuosina 1990-2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin. Kuva: Ilmatieteen laitos

Lisää ilmastonmuutoksesta, hillinnästä ja sopeutumisesta voi lukea Ilmasto-oppaasta (Ilmasto-opas.fi).

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Pohjois-Savon liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2023 ilman lentoliikennettä olivat noin 389 kt C02-ekv. eli noin 24 % kaikista alueella syntyvistä päästöistä. Tieliikenteestä syntyy suurin osa liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä alueella, vuonna 2023 399 kt CO2-ekv.

Liikenteen käyttövoimat

Liikenteen energian kulutuksesta suurin osa muodostuu tieliikenteestä, jossa uusiutuvat käyttövoimat ovat yleistymässä. Raideliikenteessä sähkö on pääasiallinen käyttövoima, mutta dieselvetureita käytetään edelleen paljon tavaraliikenteessä. Vesiliikenteessä ja lentoliikenteessä vaihtoehtoiset käyttövoimat eivät ole yleistyneet voimakkaasti.

Pohjois-Savoon on rakennettu viimeisen viiden vuoden aikana runsaastiuusia julkisia latauspisteitä sähköautoille. Vuonna 2023 julkisia latauspisteitä oli n. 600 kpl.

Pohjois-Savossa oli vuoden 2024 lopussa kaksi kaasutankkauspistettä henkilöajoneuvoille ja raskaalle liikenteelle. Toinen tankkauspiste sijaitsee Kuopion Pitkälahdessa, Pienen Neulamäen yritysalueella ja toinen Vieremän teollisuusalueella.