Artikkeli julkaistu alunperin Kuopion Seutu -lehdessä 30.9.2026
Kuvat: Apec yrityspalvelut.
Ilmastonmuutos voi tuntua helposti asialta, joka tapahtuu jossain kaukana. Ilmastotilastot kertovat maapallon keskilämpötilan noususta ja päästöistä, mutta oman arjen yhteyttä muutokseen ei aina ole helppo hahmottaa. Pohjois-Savossakin ilmasto on kuitenkin jo muuttunut, ja vaikutukset näkyvät luonnossa, vesistöissä ja ihmisten arjessa.
– Ilmastonmuutokseen liittyvät asiat koetaan usein vähän etäisinä. Alueellisen ilmastotyön yksi tehtävä onkin konkretisoida muutosta, tunnistaa siihen liittyviä riskejä ja kertoa, miten niihin voidaan varautua, ilmastoasiantuntija Saara Karkulahti Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo.
Pohjois-Savon ilmasto on lämmennyt jo noin 0,6 astetta, kun vuosien 1991–2020 ilmastoa verrataan vuosien 1981–2010 keskiarvoon. Tulevaisuudessa lämpeneminen jatkuu ja myös sademäärien arvioidaan kasvavan. Pohjois-Savon ilmastotyössä tarkastellaan siksi paitsi päästöjen vähentämistä myös sitä, miten muuttuvaan ilmastoon varaudutaan.
Kuuset vähenevät ja helle haastaa kaupunkeja
Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät rajoitu lämpömittarin lukemiin. Savonian TKI-asiantuntija ja EU ilmastolähettiläs Jyri Wuorisalo nostaa esimerkiksi metsät.
– Kuuset voivat tulevaisuudessa hävitä kokonaan Pohjois-Savosta. Niiden vähenemistä on jo nähtävissä Ylä-Savossa.
Lämpenevä ilmasto muuttaa myös vesistöjä ja lajien elinolosuhteita. Kaikki lajit eivät pysty sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön, ja esimerkiksi kalalajien menestyminen voi vaikeutua vesien lämmetessä. Myös punkkien yleistyminen ja levinneisyys ovat yksi näkyvä esimerkki muuttuvasta luonnosta.
Kaupungeissa puiden merkitys korostuu entisestään. Varjoa tarjoavat puistot ja muu kasvillisuus auttavat viilentämään rakennettua ympäristöä hellejaksojen aikana. Samalla kasvillisuus ja läpäisevät pinnat voivat auttaa hallitsemaan rankkasateiden vesiä.
– Meidän täytyy jo nyt miettiä, millaisia pihoja rakennamme esimerkiksi päiväkoteihin ja kouluihin. Tarvitaan varjopaikkoja, mutta samalla pihojen pitää pystyä ottamaan vastaan vettä kovien sateiden aikana, Karkulahti sanoo.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös rakentamiseen laajemmin. Kun lämpötila, sateisuus ja luonnonolot muuttuvat, samalla muuttuvat vaatimukset rakennuksille, niiden sijoittelulle ja ympäröivälle alueelle, Wuorisalo muistuttaa.
Tulevaisuuteen voi vaikuttaa
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei tarkoita luovuttamista muutoksen edessä. Kyse on siitä, että muuttuvat olosuhteet tunnistetaan ajoissa ja niihin varaudutaan suunnittelussa.
Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmässä maaliskuussa 2026. Suunnitelmaan on koottu maakunnan keskeiset ilmastoriskit ja toimenpiteet, joilla niiden vaikutuksia voidaan vähentää. Se toimii yhteisenä pohjana kunnille, viranomaisille, yrityksille ja muille toimijoille.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen kulkevat käytännössä rinnakkain. Esimerkiksi puiden istuttaminen kaupunkiin voi viilentää ympäristöä, tukea luonnon monimuotoisuutta ja samalla parantaa kaupunkilaisten viihtyisyyttä.
Myös tulevien sukupolvien näkökulma on tärkeä. Karkulahti on kiertänyt kouluilla keskustelemassa ilmastonmuutoksesta ja pyytänyt nuoria kuvaamaan, millaisena he näkevät tulevaisuuden. Piirroksissa näkyi sekä ympäristökatastrofeja että toiveikkaampia näkymiä: aurinkopaneeleita, yhteisöllisiä asuinympäristöjä, lähiruokaa ja taloyhtiöiden kasvimaat.
Nuorilta tuli hyviä ja uusia ajatuksia siitä, kuinka he näkevät tulevaisuuden, Karkulahti kertoo.
– Kutsuimme mukaan ideoimaan myös nuorisovaltuutetut.
Pohjois-Savon nuorisovaltuuston puheenjohtaja Juho Juvenius kertoo, että nuoria kiinnostaa erityisesti se, miten tämän päivän valinnat vaikuttavat heidän tulevaisuuteensa.
– Kun vaikutukset ja omien valintojen merkitys tuodaan konkreettisesti esille, nuoria on helpompi saada mukaan. Ja onhan nuorten arki nyky-yhteiskunnassa jo kovin erilaista kuin se oli vielä vasta muutamia vuosia sitten. Senkin vuoksi on tärkeää kuulla nuorten ajatuksia.
Nuorten yleisimmät kysymykset ovat lopulta hyvin arkisia: Onko tulevaisuuden talvissa riittävästi lunta hiihtämiseen? Jäätyvätkö lähivedet luistelua varten? Säilyvätkö järvet puhtaina?
Kysymykset kertovat siitä, miksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen kuuluu myös Pohjois-Savoon. Muutos ei ole vain tilastoissa mitattava ilmiö, vaan se vaikuttaa vähitellen siihen, millaisessa luonnossa elämme, miten rakennamme ympäristöämme ja miltä tavallinen arki tulevaisuudessa näyttää. Pohjois-Savossa ilmastotyötä tehdään Euroopan unionin osarahoittamassa Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeessa, jota Itä-Suomen elinvoimakeskus koordinoi.
Jaa julkaisu
