Ruoantuotanto vaikuttaa ilmastoon ja luontoon merkittävästi
Kuopiolaisen hiilijalanjäljestä lähes neljäsosa muodostuu ruoasta. Kuopion kaupunki voi vähentää ruoan haitallisia ympäristövaikutuksia kehittämällä ruokapalveluhankintoja. Kuopiolaisille koululaisille ja päiväkotilapsille tarjoillaan 17 000 ruoka-annosta joka arkipäivä. Näillä annosmäärillä on jo itsessään suuri vaikutus ympäristöön ja terveyteen. Vaikutukset kasvavat kohti tulevaisuutta, kun huomioimme sen, millaista ruokaa lapset ja nuoret tottuvat syömään.
Kuopion ilmasto- ja resurssiviisausohjelmassa eli Viksu Kuopio -ohjelmassa kaupunki on sitoutunut pienentämään koulujen ja päiväkotien ruokalistojen hiilijalanjälkeä 25 % vuoteen 2030 mennessä. Ruokalistojen hiilijalanjäljen pienentäminen edellyttää kasvisruoan osuuden lisäämistä. Kokonaisuutena kasvisruoantuotanto aiheuttaa huomattavasti vähemmän päästöjä kuin eläinperäisen ruoan tuottaminen. Ruoantuotanto aiheuttaa jopa kolmasosan maailman kasvihuonekaasupäästöistä, josta puolet muodostuu pelkästään lihan- ja maidontuotannossa. Eläinperäisestä ruoasta saadaan kuitenkin maailmanlaajuisesti vain alle viidennes syödyn ruoan kaloreista. Lihantuotanto kuluttaa myös runsaasti ravinteita, energiaa ja vettä.
Noin 80 % maailman viljelysmaan pinta-alasta on kotieläinten laidunmaana tai rehun kasvatuksessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan jo varsin maltillisella leikkauksella vauraiden maiden lihantuotantoon voitaisiin vähentää merkittävästi ruoantuotannon päästöjä ja vapauttaa maa-alaa hiilensidonnalle ja luonnolle. Teollinen ruoantuotanto heikentää globaalisti eniten luonnon monimuotoisuutta kiihdyttämällä metsäkatoa ja köyhdyttämällä luontoa. Kuopio on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen ja parantamaan luonnon monimuotoisuutta.
Kohti kestävämpää ruokajärjestelmää
Tavoitteet kasvisruoan lisäämiselle koetaan usein keskustelussa ongelmallisina kotimaisen maatalouden kannalta. Voimme kuitenkin hyvin tavoitella ruoan korkean kotimaisuusasteen rinnalla kasvisruoan lisäämistä. Viksu Kuopio -ohjelmassa on linjattu, että ruokapalveluhankinnoissa pyritään ylläpitämään raaka-aineiden korkeaa kotimaisuusastetta ja korottamaan sitä entisestään valitsemalla kotimaista aina, kun se on mahdollista. Kotimaisia kasviproteiinin lähteitä ovat muun muassa kaura, herne ja härkäpapu. Myös tuontikasviproteiineja syödään, mutta esimerkiksi maahantuodusta soijasta 95 % käytetään rehuksi kotieläintuotannossa. Ympäristövaikutus on sitä pienempi, mitä suurempi osa kasveista hyödynnetään suoraan ihmisen ravintona.
Sitran ja Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan kotimainen kasviproteiinituotanto voitaisiin kolminkertaistaa vuoteen 2040 mennessä. Kotimaista kasviproteiiniomavaraisuutta ja koko ruokaketjua kehittämällä on mahdollista parantaa sekä huoltovarmuutta että maatalouden kannattavuutta. Kasviproteiinien tuotannon kasvattaminen ei tarkoita myöskään sitä, että kotieläintuotanto loppuu, sillä eri tuotantosuunnat voivat tukea toisiaan. Arvostan suuresti kotimaisten pienviljelijöiden työtä ja ymmärrän maatilalla ison osan elämästäni asuneena, että maatilat ovat tiukilla. Maatiloja tulisikin pystyä tukemaan enemmän muutoksessa kohti kestävämpää maataloutta.
Valtakunnallisesti ruokajärjestelmän uudistamiseen sitoutetaan toimijoita Kiertotalouden green dealilla Kyseessä on valtion luotsaama, vapaaehtoisuuteen perustuva sitoumus, jonka tavoitteena on tuoda eri toimijoita yhteen edistämään muutosta kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä. Kuopion kaupunki on valmistellut yhdessä ruokapalveluja tuottavan Servican kanssa sitoutumista Kiertotalouden greean dealin uudistavan ruokajärjestelmän toimenpiteisiin. Kuopion kaupunki haluaa tarjota lapsille ja nuorille enemmän maistuvaa kasvisruokaa. Kasvi- ja kalaproteiinien käyttöä kaupungin ruokapalveluissa lisätään. Huomiota kiinnitetään myös ruokahävikin vähentämiseen.
Viksu ruoka tekee hyvää terveydelle ja ympäristölle
Mitä monipuolisempaa ja maistuvampaa kasvispainotteista ruokaa tarjoilemme lapsille ja nuorille, sitä paremmat eväät lapset saavat myös aikuisuuteen. Ilmastoviisas ruoka on ravitsemussuositusten mukaista ruokaa eli se palvelee sekä luonnon että ihmisten hyvinvointia. Jotta kasvisruoka maistuu lapsille, tarvitaan reseptiikan kehittämistä. Viksu Kuopio -ohjelman mukaisesti oppilaat ovat mukana kehittämässä parempaa kouluruokaa esimerkiksi makuraadeissa.
Kasvisruoka voi vaatia alkuun myös hieman totuttelua. Ensimmäisellä kerralla uusi maku ei välttämättä vielä miellytä, mutta pikkuhiljaa ruoka alkaakin maistua. Luovuin itse lihan syönnistä muutama vuosi sitten ja valitsen yhä useammin täysin kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Muu perheeni on sekasyöjiä, mutta kokkaamme perheessämme usein kasvisruokaa kaikille. Matka kasvispainotteisempaan perheruokailuun on paikoin töyssyinen ja välillä suhtautuminen uusiin kasvisruokiin on epäluuloista. Yhä useammin saan kuitenkin myös kuulla, että ruoka oli hyvää tai ”ihan ok” – ja etenkin teinin suusta lasken tämän jo kehuksi, kun ruokaa joka tapauksessa uppoaa iso lautasellinen. Herkullisia kasvisruokareseptejä löytyy ilahduttavan hyvin blogeista, joista suosikkejani ovat Viimeistä murua myöten ja Kasviskapina. Kurkkaa, löytyisikö niistä sinulle jokin uusi kasvisruokasuosikki!
Ruoankaan kanssa ei tarvitse olla ehdoton, sillä ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Voimme pitää kiinni rakkaimmista ruokamuistoistamme ja ylläpitää ruokaperinteitä. Samalla voimme luoda uusia muistoja ja lisätä niin arkeen kuin juhlaan lisää maistuvaa kasvipohjaista ruokaa.
Saija Pöntinen
Kirjoittaja on Kuopion kaupungin ympäristöpäällikkö
Blogikirjoitus on julkaistu 22.01.2025 Kuopion kaupungin verkkosivuilla: Viksu Kuopio -blogi: Ruokavalinnoilla kohti kestävämpää tulevaisuutta – Kuopio
Jaa julkaisu
