Uudellenkäyttöalan ammattilaiset kokoontuivat vuotuiseen seminaariin marraskuun alussa. Tänä vuonna Kuopiossa järjestetty tapahtuma kokosi yhteen kiertotalouden, uudelleenkäytön, korjausalan, kaupan ja julkisen sektorin toimijoita pohtimaan, miten alaa voidaan kehittää kohti vaikuttavampaa, kannattavampaa ja vastuullisempaa tulevaisuutta. Päivän aikana kuultiin niin kansainvälisiä esimerkkejä, tutkimustuloksia kuin käytännön kokemuksia alan arjesta.
Yhteistyöstä syntyy uusi kasvu
Seminaarin teemana oli ”Kasvu syntyy, kun uskallamme uudistua yhdessä”. Päivän avanneissa puheenvuoroissa tuotiin esille, kuinka kiertotalous on olennainen osa tulevaisuuden taloutta ja arkisia ratkaisuja.
Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen muistutti puheessaan, kuinka kiertotalous on parhaimmillaan kykyä nähdä arvo siellä, missä joku muu näkee käytöstä poistuvan esineen. Hän nosti esiin Kuopion vahvuutena ihmisten välisen yhteistyön ja välittämisen kulttuurin, jonka pohjalta syntyvät parhaat ideat ja ratkaisut.
Puheenvuoroissa nähtiin uudelleenkäyttö ennen kaikkea mahdollisuutena rakentaa sekä ympäristöllistä että sosiaalista kestävyyttä. Kauppakeskus Luuppi nostettiin esiin konkreettisena esimerkkinä siitä, kuinka tavaroiden lisäksi myös ihmisille voidaan luoda uusia mahdollisuuksia.
RENET ry:n ja Suomen kierrätyskeskustenyhdistys SKKY ry:n tervehdyksissä korostettiin yhteistyön merkitystä alan kehittämisessä. Kansainvälisestä Reuse-konferenssista Kroatiasta tuotiin terveisiä myös Pohjois-Savoon: Suomessa tehdään uudelleenkäytön kentällä laadukasta työtä, mutta sen näkyvyyttä ja tunnettuutta tulisi edelleen vahvistaa.
Teknologia tehostaa, mutta ihminen ratkaisee
Kansainvälistä näkökulmaa päivään toi belgialaisen Trosortin toimitusjohtaja Achille Mathot, joka esitteli tekoälyä hyödyntäviä tekstiilien lajitteluratkaisuja.
Yhtiön kehittämä Sortmate-järjestelmä pystyy käsittelemään jopa 1 200 vaatekappaletta tunnissa hyödyntäen 360 asteen kuvantamista, materiaalitunnistusta sekä tekoälypohjaista analytiikkaa. Teknologian avulla voidaan tunnistaa esimerkiksi tuotteiden kunto, korjaustarpeet, materiaalit ja jälleenmyyntikanavat entistä tehokkaammin.
Vaikka teknologia kehittyy, se ei korvaa ihmistä. Tekoäly auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia, mutta lopulliset päätökset tuotteiden korjaamisesta, uudelleenkäytöstä ja myyntikanavista tehdään edelleen ihmisten toimesta.
”Ottakaa korjaaminen vakavasti ja uskaltakaa kokeilla”, Mathot kannusti.
Tutkimus vahvistaa: uudelleenkäyttö on ilmaston näkökulmasta paras vaihtoehto
Kajaanin ammattikorkeakoulun THREADs-hankkeen tuloksia esitellyt Rinna Saramäki toi esiin useita havaintoja tekstiilivirtojen nykytilasta.
Oulun seudulla toteutetun koostumustutkimuksen mukaan merkittävä osa käyttökelvottomista poistotekstiileistä oli joko voimakkaasti likaantuneita tai runsain koristein varustettuja tekstiilejä. Esimerkiksi paljetein, glitterillä ja strassein koristellut tuotteet vaikeuttavat merkittävästi uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
Ruotsin Luulajassa toteutettu tutkimus puolestaan osoitti, että lähes 40 prosenttia kuluttajien lajittelemasta poistotekstiilistä oli lajiteltu väärin.
Yksi hankkeen tärkeimmistä johtopäätöksistä liittyi ilmastovaikutuksiin. Elinkaariarvioinnin mukaan poistotekstiilien polttaminen aiheuttaa suurimmat päästöt, kun taas uudelleenkäyttö tuottaa selvästi suurimmat ilmastohyödyt. Tulokset vahvistavat jätehierarkian mukaista ajattelua, jossa tuotteiden käyttöiän pidentäminen on ensisijainen tavoite.
Millainen on kauppa vuonna 2036?
Erikoiskaupanliiton ennakointi- ja viestintäjohtaja Taija Lintumäki haastoi osallistujia tarkastelemaan tulevaisuutta neljän eri skenaarion kautta.
Puheenvuorossa tuotiin esille näkökulmia, millainen erikoiskauppa on vuonna 2036, jos kertamyynnin rinnalle nousevat palvelut, vuokraus, huolto, korjaaminen ja jälleenmyynti.
Tulevaisuustyössä tarkasteltiin erityisesti kahta muutostekijää:
- siirtymää kertamyynnistä palvelullistamiseen
- kuluttajien muuttuvaa suhdetta omistamiseen
Uudelleenkäyttöalan näkökulmasta kiinnostavin skenaario oli ”Toimiva kierto”, jossa kuluttajien kysyntä ja yritysten tarjonta kehittyvät rinnakkain kannattavasti. Keskeiseksi kysymykseksi nousi, miten tätä tavoiteltavaa tulevaisuutta voidaan rakentaa jo tänään.
Korjaaminen tarvitsee uusia kannusteita
Konkretiaa käsityöläisen arjesta ja vaikuttamistyöstä kuultiin suutariyrittäjä Ville Hasalan haastattelussa.
Yli 20 vuotta alalla toiminut Hasala kuvasi korjausalan arkea ja sen kohtaamia haasteita monipuolisesti. Hänen kokemuksensa mukaan ihmisten kiinnostus korjaamista kohtaan on kasvanut selvästi viime vuosina. Tavaroihin liittyy yhä enemmän tunnearvoa, eikä kaikkea haluta korvata uudella.
Hasala on tullut tunnetuksi myös korjauspalveluiden arvonlisäveron alentamista koskevasta kansalaisaloitteesta, joka on kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn.
Haastattelun lopuksi Hasala nosti esiin kolme keskeistä toimenpidettä korjausalan vahvistamiseksi:
- Korjauspalveluiden verotuksen keventäminen.
- Oppisopimusten ja uuden osaamisen tukeminen.
- Logistiikan ja palveluiden saavutettavuuden parantaminen valtakunnallisesti.
Erityistä huolta herätti alan osaajapula. Monilla alueilla Suomessa ei enää ole lainkaan suutaria, vaikka kiinnostusta ammattiin edelleen löytyy ja tarvekin näyttää kasvavan.
Tekstiilien tuottajavastuuta rakennetaan yhteistyöllä
Iltapäivän paneelikeskustelussa pureuduttiin tekstiilien tuottajavastuuseen ja tuleviin ratkaisuihin.
Keskustelussa korostui yhteinen näkemys siitä, että tuottajavastuujärjestelmän tulee kannustaa laadukkaampien ja pitkäikäisempien tuotteiden valmistamiseen. Esiin nousi myös tarve huomioida ekomodulaatio aidosti siten, että ympäristön kannalta kestävät ratkaisut näkyvät myös kustannusrakenteissa.
Panelistit korostivat, ettei valmista ratkaisua ole vielä olemassa, vaan toimiva järjestelmä syntyy eri toimijoiden yhteistyöllä. Yhteinen tavoite on ohjata nykyistä suurempi osa tekstiileistä uudelleenkäyttöön sekä löytää ratkaisuja, jotka tukevat koko kiertotalouden ekosysteemiä.
Vastuullisuusviestinnän pelisäännöt kiristyvät
Marika Siniaalto Bettera Oy:stä käsitteli puheenvuorossaan vastuullisuusviestinnän nopeasti muuttuvaa sääntelyä. Kuluttajansuojalainsäädännön uudistukset asettavat yrityksille uusia vaatimuksia erityisesti ympäristöväittämien käytössä. Tulevaisuudessa vastuullisuusviestinnässä korostuvat entistä enemmän läpinäkyvyys, todennettavuus ja faktapohjaisuus.
Siniaallon viesti oli selkeä: hyviä tekoja kannattaa tehdä, mutta niistä on osattava viestiä oikein. Epämääräiset ympäristöväittämät eivät enää riitä, vaan kaiken markkinointiviestinnän tulee perustua todistettaviin faktoihin.
Kohti toimivaa kiertoa
Seminaarissa kuultiin myös katsaus uudelleenkäyttöalan kehittämiseen tarjolla oleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Tilaisuudessa todettiin, että hankkeiden avulla on mahdollisuus kehittää uusia palveluita, vahvistaa osaamista sekä rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden välille. Osallistujia kannustettiin hyödyntämään tarjolla olevia rahoituspolkuja kiertotalouden kasvun vauhdittamiseksi.
Seminaaripäivän aikana toistui yksi viesti ylitse muiden:
uudelleenkäyttöalan tulevaisuus ei synny yksittäisten toimijoiden tai teknologisten ratkaisujen avulla, vaan yhteistyöllä.
Olipa kyse tekoälystä, korjauspalveluista, tuottajavastuusta, rahoituksesta tai vastuullisuusviestinnästä, yhteinen tavoite on sama: pidentää tuotteiden käyttöikää, luoda uusia työpaikkoja ja rakentaa kiertotaloutta, jossa uudelleenkäyttö on aidosti keskiössä.
Päivän keskusteluissa hahmottui vahvasti myös se tulevaisuus, jota monet puhujat pitivät tavoiteltavana: toimiva kierto, jossa uudelleenkäyttö on kuluttajalle helpoin, yritykselle kannattava ja yhteiskunnalle kestävä valinta. Se vaatii vielä paljon työtä, mutta Kuopiossa nähtiin jälleen, että tahtoa uudistua yhdessä löytyy.
Kiitos RENET, Elävä Säätiö sr ja SKKY yhteisestä tapahtumasta!
Jaa julkaisu
