Miten ruokaturvaa, luonnon monimuotoisuutta ja kestävää ruoantuotantoa voidaan edistää muuttuvassa toimintaympäristössä? Näitä kysymyksiä pohdittiin syyskuussa järjestetyssä luomutilavierailussa, joka kokosi yhteen kuntapäättäjiä, ruokapalveluiden asiantuntijoita, viljelijöitä ja kehittäjiä eri puolilta Pohjois-Savoa.
Tilaisuuden järjesti Ruokapalvelut kohti luomutavoitteita -hanke, jota toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Pro Luomu ry maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Päivän aikana tutustuttiin luomuviljelyyn käytännössä, kouluruokailun arkeen sekä kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja luomun, ruokaturvan ja julkisten ruokahankintojen tulevaisuudesta.
Viljelyä useassa sukupolvessa
Päivä käynnistyi vierailulla Matti Roinisen luomuviljatilalla Hiltulanlahdessa, Etelä-Kuopiossa. Hiltulanlahden ja viereisen Haminalahden alueet ovat Kuopion vanhimpia pysyvästi asutettuja kyliä, jonne ensimmäiset uudisasukkaat saapuivat jo 1500-luvun puolivälissä.
Roinisen suku on vaikuttanut alueella satoja vuosia. Sukukirjat ja henkikirjat osoittavat Roinisia asuneen ja viljelleen maita Haminalahden, Hiltulanlahden ja Puutossalmen alueilla aina 1600- ja 1700-luvuilta lähtien.
Nykyinen viljelijäpariskunta on toiminut tilalla 1990-luvulta, ja nykyisin tilan pellot on muutettu pikku hiljaa, vuosien saatossa luomuviljelyyn.
Tilavierailun aikana keskusteltiin muun muassa maaperän hyvinvoinnista, viljelykierrosta sekä siitä, miten luomutuotannolla pyritään tukemaan luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Vierailulla keskusteltiin myös viljelijöiden toimeentulon ja hyvinvoinnin keskeisistä kysymyksistä – sekä ruoantuottajien arvostuksesta ylipäänsä.
Kouluruokailu on osa ruokaturvaa
Tilavierailun jälkeen osallistujat pääsivät tutustumaan Kuopion keskustassa sijaitsevan Hatsalan yläkoulun kouluruokailuun. Päivän ruokalistalla oli oppilaiden toiveruokaa, kalakeittoa, sekä kasvisvaihtoehtona linssikeittoa. Nuorten lautaset olivat pääasiassa kukkurallaan keittoa ja keitto näytti maistuvan hyvin. Vierailuryhmä piti molempia keittoja erinomaisen makuisina ja ruokailuhetkeä yllättävän kiireettömänä.
Yhteinen lounas tarjosi konkreettisen näkökulman siihen, mitä julkinen ruokapalvelu tarkoittaa käytännössä. Päivittäin kymmenille tuhansille lapsille, nuorille ja palvelutaloissa asuville tarjottavat ateriat muodostaa merkittävän osan suomalaista ruokajärjestelmää ja samalla myös huoltovarmuutta.
Luomu osana kestävää ruokajärjestelmää
Lounaan jälkeen istahdettiin alas koululuokkaan kuulemaan asiantuntijapuheenvuoroja, joissa tarkasteltiin luomutuotannon asemaa Euroopassa, Suomessa ja Pohjois-Savossa.
Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen kuvasi Euroopan unionin maatalous- ja ympäristöpolitiikan muuttunutta toimintaympäristöä. Keskusteluun ovat nousseet aiempaa vahvemmin kilpailukyky, turvallisuus sekä eurooppalainen omavaraisuus.
Kataisen mukaan ruokaa ei voida pitää itsestäänselvyytenä, minkä vuoksi Euroopassa halutaan vahvistaa niin sanottua strategista autonomiaa ruoantuotannon osalta. Samalla tavoitteena on löytää tasapaino viljelijöiden toimeentulon, markkinaehtoisuuden ja kestävien viljelymenetelmien välillä.
Luomu nähtiin puheenvuoroissa yhtenä osana kestävää ruokaturvaa. Sen vahvuuksina nostettiin esiin muun muassa luonnon monimuotoisuuden tukeminen, ilmastokestävät viljelykäytännöt sekä tuotannon jäljitettävyys.
Luomun tilanne Suomessa ja Pohjois-Savossa
Pirkko Tuominen ProAgria Itä-Suomesta avasi luomutuotannon nykytilaa. Suomessa noin 14 prosenttia peltoalasta kuuluu luomuvalvonnan piiriin ja luomutiloja on noin kymmenesosa kaikista maatiloista.
Pohjois-Savossa luomua viljellään noin 12 prosentilla peltoalasta, ja maakunnassa toimii noin 260 luomutilaa. Viljatuotannon lisäksi luomutiloilla tuotetaan muun muassa marjoja, vihanneksia, hunajaa sekä eläintuotteita.
Luomun merkitys näkyy myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Luomutuotannossa vältetään kemiallisia kasvinsuojeluaineita ja keinolannoitteita sekä hyödynnetään esimerkiksi viljelykiertoa ja biologista typensidontaa.
Julkisilla hankinnoilla voidaan ohjata muutosta
Aura Lamminparras Pro Luomu ry:stä käsitteli julkisten ruokapalveluiden roolia kestävän ruokajärjestelmän rakentamisessa. Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä 25 prosenttia julkisten keittiöiden elintarvikehankinnoista olisi luomua.
Ruokapalveluissa luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää monin tavoin. Keinoja ovat esimerkiksi kotimaisen ja lähiruoan suosiminen, kasvisten käytön lisääminen, ruokahävikin vähentäminen sekä resurssiviisaat toimintatavat.
Lamminparras haastoi myös kuntapäättäjiä pohtimaan, onko kunnissa asetettu selkeitä tavoitteita kestävälle ruoalle ja seurataanko niiden toteutumista yhtä järjestelmällisesti kuin muidenkin strategisten tavoitteiden.
Suuretkin ruokapalvelut voivat edistää vastuullisuutta
Tilaisuudessa kuultiin myös Servica Oy:n näkökulmia vastuulliseen ruokapalvelutoimintaan. Servica on alueen merkittävin ruokapalvelutoimija, joka valmistaa päivittäin noin 37 000 ateriaa erilaisiin julkisiin palveluihin. Kunta-asiakkaille tuotetaan päivittäin noin 25 000 ateriaa, ja toimintaa pyörittää yli 500 työntekijän organisaatio.
Puheenvuorossa konkretisoitui se, kuinka suuresta kokonaisuudesta julkisessa ruokahuollossa on kyse. Vuoden aikana valmistetaan esimerkiksi 90 000 kiloa perunoita, 43 000 kiloa kalakeittoa ja 100 000 kiloa erilaisia kiusauksia. Jokaisella raaka-ainevalinnalla, reseptillä ja toimintatavalla on vaikutusta sekä ympäristöön että talouteen.
Servica on asettanut kunnianhimoisia vastuullisuustavoitteita vuoteen 2030. Tavoitteena on vähentää oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2023 tasosta, pienentää ruokalistojen hiilijalanjälkeä neljänneksellä sekä puolittaa ruokahävikki. Vastuullisuusohjelmassa korostuvat ilmasto- ja resurssiviisaan toiminnan lisäksi huoltovarmuus, luotettavat kumppanuudet sekä ihmisten hyvinvointi.
Myös kotimaisuus näkyy vahvasti hankinnoissa. Vuonna 2025 tuoreen lihan, maidon, perunan sekä leipomotuotteiden kotimaisuusaste on 100 prosenttia. Kaikkien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on 80 prosenttia, ja kaikki käytettävät puurohiutaleet ovat sekä kotimaisia että luomua.
Servica osoittaa hyvin sen, kuinka julkiset ruokapalvelut voivat toimia samalla sekä vastuullisuuden edistäjinä että tärkeinä markkinoina paikallisille ja kotimaisille tuottajille. Vaikka luomun osuus kaikesta Servican käyttämästä ruoasta on vielä alle prosentin, nähtiin hankinnoilla olevan merkittävä rooli kestävän ruokajärjestelmän kehittämisessä pitkällä aikavälillä.
Pohjoisesta kasvua luomuhedelmistä
Päivän yrittäjäpuheenvuoron piti Panu Hiekkala yrityksestä Pohjolan Hedelmät. Yritys on rakentanut liiketoimintaansa pohjoisessa kasvatettujen luomuomenoiden ja -päärynöiden ympärille. Tila sijaitsee Jännevirralla.
Tilan noin 6 000 hedelmäpuusta nautitaan hedelmiä sellaisenaan, mutta niistä jalostetaan myös muun muassa mehuja, smoothieita, hilloja ja soseita. Tuotteita toimitetaan sekä kuluttajille että suurkeittiöihin, ja esimerkiksi osa tuotteista päätyy Servican kautta päiväkoteihin.
Yrityksen kilpailuetu rakentuu puhtaiden raaka-aineiden, pohjoisen kasvupaikan sekä lisäaineettomien tuotteiden varaan. Tulevaisuudessa tavoitteena on kasvattaa yhteistyötä suurkeittiöiden kanssa ja selvittää myös ruokaviennin mahdollisuuksia.
Ruokajärjestelmä rakentuu yhteistyöstä
Päivän keskusteluissa nousi toistuvasti esiin yksi yhteinen teema: kestävä ruokajärjestelmä ei synny yhden toimijan ratkaisuilla. Tarvitaan yhteistyötä viljelijöiden, ruokapalveluiden, yritysten, päättäjien ja kuluttajien välillä.
Pohjois-Savossa luomu nähdään yhtenä keinona vastata samanaikaisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, huoltovarmuuden vahvistamiseen sekä kestävien hankintojen edistämiseen. Samalla keskustelu muistutti siitä, että ruokaturva ja kotimainen ruoantuotanto ovat kysymyksiä, jotka koskettavat meitä kaikkia.
Kiitos erityisesti Savonia-amk:n asiantuntijat hienosta päivästä ja mahdollisuudesta liittyä seuraan!
Katso lisää täältä: https://www.luomuravintola.fi/kohtiluomutavoitetta
Jaa julkaisu
