”Moni näki alussa vain idean. Tänään tämä talo on totta.” Tuo ajatus kiteytti hyvin tunnelman, kun käytetyn tavaran kauppakeskus Luuppi avasi ovensa Matkuksessa viime perjantaina. Avajaispuheissa toistui viesti, että kyse ei ole vain uudesta rakennuksesta tai kierrätyskaupasta. Luuppi nähtiin konkreettisena osoituksena siitä, miten kiertotalous, vastuullinen kuluttaminen, työllisyys, yhteisöllisyys ja aluekehitys voidaan yhdistää kokonaisuudeksi.
Kuopioon avattu Luuppi on Suomen ensimmäinen käytetyn tavaran kauppakeskus, joka yhdistää tavaroiden uudelleenkäytön, lajittelun, myynnin ja yhteisöllisen toiminnan saman katon alle. Avajaisissa kuultiin inspiroiva kattaus puheenvuoroja, joiden terveisistä tämä teksti on koottu. Käyhän vierailulla Luupissa! Lisätietoja täältä: www.matkus.fi/fi/luuppi .
Mitä maailma tarvitsee meiltä juuri nyt?
Matkuksen kauppakeskusjohtaja Minna Karppinen lähestyi Luuppia merkityksellisen työn näkökulmasta. Hän viittasi keskusteluun työn merkityksellisyydestä ja ajatukseen siitä, ettei työn tarkoitus ole vain itsensä toteuttaminen, vaan myös vastaaminen siihen, mitä maailma ympärillämme tarvitsee.
Karppinen löytää merkitystä omaan työhönsä nimenomaan Luupista. Keskus tuo uudelleenkäytön osaksi tavallista arkea ja rakentaa uudenlaista kuluttamisen kulttuuria paikkaan, jossa ihmiset jo valmiiksi asioivat.
Samalla Luuppi avaa mahdollisuuksia uudenlaiselle yhteistyölle oppilaitosten, yritysten, järjestöjen ja kaupunkilaisten välillä. Karppisen mukaan kyse ei ole vain uudesta palvelusta, vaan alustasta, jonka avulla voidaan yhdessä kokeilla ja rakentaa kestävämpiä toimintatapoja.
Eurooppalainen vastaus globaaleihin haasteisiin
Tilaisuudessa kuultiin videotervehdys ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalta, joka liitti Luupin osaksi laajempaa muutosta. Hän muistutti, että yhteiskunnat etsivät parhaillaan ratkaisuja samanaikaisiin haasteisiin: ilmastonmuutokseen, luontokatoon, luonnonvarojen niukkenemiseen sekä muuttuvaan turvallisuusympäristöön. Multalan mukaan juuri siksi kiertotalouden merkitys kasvaa. Tulevaisuudessa hyvinvointia ei voida rakentaa vain uusien materiaalien varaan, vaan olemassa olevia resursseja on pystyttävä käyttämään aiempaa pidempään ja viisaammin.
Ministeri kuvaili Luuppia eurooppalaisena demonstraatioalustana, jossa näkyvät New European Bauhaus -ajattelun parhaat puolet: ympäristövastuu, käytännön toimivuus, ihmisten hyvinvointi ja alueellinen elinvoima yhdistyvät konkreettiseksi ratkaisuksi. Samalla lainsäädännönkin painopistettä pyritään siirtämään materiaalien pidempään käyttöön ja uudelleenkäyttöön.
Tavaroille pidempi elämä, ihmisille uusia mahdollisuuksia
Karppisen esittämä kysymys sai avajaisissa useita konkreettisia vastauksia.
Jätekukon toimitusjohtaja Arto Ryhänen muistutti, että kiertotalouden tärkein kysymys ei ole se, miten jäte lajitellaan, vaan miten tavarat ja materiaalit pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään. Hänen mukaansa tässä ei ole vielä onnistuttu riittävän hyvin, mutta Luuppi vie kehitystä merkittävästi eteenpäin.
Käyttökelpoiset tavarat eivät päädy jätteeksi, vaan saavat uuden mahdollisuuden uuden omistajan arjessa. Vasta silloin, kun uudelleenkäyttö ei enää ole mahdollista, materiaalit ohjataan kierrätykseen. Luuppi tekee materiaalien arvon näkyväksi tavalla, joka konkretisoi kiertotalouden periaatteet käytännön tasolla.
Elävä Säätiön toimitusjohtaja Erno Kääriäinen puolestaan muistutti, että tavaroiden lisäksi Luupissa nähdään myös ihmiset: ”Joku pöytä on ollut jonkun perheen ruokapöytä, jonka äärellä on eletty elämän monet tärkeät hetket. Nyt se siirtyy toiselle perheelle ja jatkaa elämäänsä uudessa kodissa.”
Kääriäisen mukaan käytetyssä tavarassa on aina enemmän arvoa kuin pelkkä materiaali. Samalla Luuppi luo työmahdollisuuksia, osallisuutta, oppimista ja yhteisöllisyyttä. Elävä Säätiön arvot, vastuullisuus, yhteisöllisyys, rohkeus ja vaikuttavuus näkyvät Luupissa käytännön tekoina.
Myös Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti korosti yhteistyön merkitystä. Hänen mukaansa Kuopiolla on kaikki edellytykset toimia kestävän kehityksen ja kiertotalouden mallialueena, ja Luuppi tukee erinomaisesti kaupungin omia tavoitteita.
Lahti kiitti erityisesti hankkeen taustalla olevaa ennakkoluulotonta yhteistyötä: ”Te olette osa ratkaisua kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.”
Nuoret haastavat aikuiset muuttamaan sanat teoiksi
Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä muistutti, että Luuppi edustaa paljon suurempaa muutosta kuin yhtä kiertotaloushanketta. Kyse on yritysten kilpailukyvystä, liiketoiminnan uudistamisesta, luonnonvarojen kestävästä käytöstä, kulutustottumusten muutoksesta ja koko yhteiskunnan toimintakulttuurin uudistumisesta.
Samat teemat näkyvät myös Pohjois-Savon ilmastotiekartassa, jossa kiertotalous on nostettu yhdeksi maakunnan keskeisistä painopisteistä.
Määttä nosti puheessaan vahvasti esiin nuoret, jotka ovat olleet mukana maakunnan ilmastotyössä. Nuoria on otettu mukaan poikkeuksellisella tavalla tuoreen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman työhön. Määttä kertoi nuorten keskeisen terveisen sopeutumissuunnitelman julkistustilaisuudesta toukokuulta: ”Hienot sanat eivät riitä. Niiden pitää näkyä tekoina.”
Määttä kertoi tunnistavansa saman viestin myös omasta arjestaan: ”Minun nuoret kotona sanovat minulle, että äiti, sinun pitää tehdä enemmän.”
Maakuntajohtajan mukaan nuoret myös näyttävät itse esimerkkiä. Siinä missä aiemmat sukupolvet ovat opetelleet kiertotaloutta, monille nuorille käytettyjen vaatteiden ja tavaroiden ostaminen on jo normaalia arkea. Siksi ilmastotyössä olisi tärkeää kuunnella nuoria entistä enemmän, ei vain tulevaisuuden tekijöinä vaan nykyhetken suunnannäyttäjinä.
Juuri tässä Luuppi on merkittävä. Se tekee näkyväksi sen, mitä nuoret ovat jo pitkään odottaneet: ilmasto- ja kiertotaloustyön muuttumisen strategioista käytännön ratkaisuiksi.
Kuopion opit kiinnostavat myös Eurooppaa
Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen muistutti, että kiertotalous on noussut yhdeksi EU:n keskeisistä kilpailukyky-, omavaraisuus- ja turvallisuuskysymyksistä. Tavoitteena on vähentää riippuvuutta tuontiraaka-aineista, lisätä materiaalien uudelleenkäyttöä ja vahvistaa eurooppalaista kiertotaloutta.
Kataisen mukaan juuri siksi tarvitaan käytännön esimerkkejä, jotka osoittavat, miten kiertotalous toimii arjessa. Hän korosti, että Euroopan parlamentissa valmistellaan jatkuvasti kiertotaloutta edistävää lainsäädäntöä, mutta sääntelyn toimivuus täytyy pystyä varmistamaan käytännössä: ”Tarvitsemme palautetta paikoista kuten Matkus Luuppi, jotta tiedämme, että sääntely toimii käytännössä.”
Kataisen mukaan Luuppi ei ole vain paikallinen hanke, vaan samalla oppimisympäristö koko Euroopalle. Se osoittaa, miten tuotteiden elinkaarta voidaan pidentää, luonnonvaroja käyttää viisaammin sekä yhdistää ympäristöhyödyt, työllisyys ja alueellinen elinvoima.
Hän muistutti myös, että EU:n lähes 3,5 miljoonan euron LIFE-rahoitus oli tunnustus hankkeen poikkeuksellisesta potentiaalista. Kataisen mukaan Suomi voi olla kiertotalouden edelläkävijä, mutta siihen tarvitaan juuri tällaisia käytännön esimerkkejä, jotka tekevät kiertotaloudesta näkyvää ja helposti saavutettavaa jokaiselle.
Muutetaanko samalla koko talousjärjestelmää?
Avajaisten päätöspuheenvuoron käyttänyt EU:n ilmastolähettiläs Timo Huhtamäki nosti keskustelun kaikkein laajimpaan mittakaavaan: ”Täällä avajaisissa me ei olla vain avaamassa kierrätyskauppaa, vaan me ollaan muuttamassa talousjärjestelmää.”
Huhtamäen mukaan todellinen muutos syntyy silloin, kun kulttuurinen muutos ja toimivat rakenteet kohtaavat toisensa. Luuppi tarjoaa juuri tällaisen yhdistelmän.
Hän nosti esiin myös avajaispäivänä julkaistun Savon Sanomien pääkirjoituksen, Luuppi opastaa katsomaan tavaroita toisin, jossa tarkasteltiin kriittistä kuluttamista ja tavaroiden arvostamista uudesta näkökulmasta. Huhtamäen mukaan kyseessä oli poikkeuksellisen merkittävä hetki. Hän arvioi, että ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin alueen suurin media nostaa pääkirjoituksessaan keskiöön ajatuksen siitä, että kaikkea ei tarvitse ostaa uutena ja että kuluttamisen tapoja voidaan tarkastella kriittisesti. Huhtamäen mukaan juuri tällaiset kulttuuriset muutokset kertovat siitä, että kiertotalous on siirtymässä marginaalista osaksi valtavirtaa.
Parhaimmillaan kiertotalous ottaa ratkaisevan harppauksen eteenpäin silloin, kun ihmisten asenteet muuttuvat samaan aikaan kuin yhteiskunnan rakenteet. Luuppi tarjoaa konkreettisen paikan, jossa tämä muutos voi tapahtua.
Huhtamäki kuvasi hanketta aidoksi win-win-win-ratkaisuksi:
- taloudellinen hyöty, kun raha jää kiertämään alueelle
- sosiaalinen hyöty, kun toiminta luo työllisyyttä ja osallisuutta
- ympäristöhyöty, kun neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee
Huhtamäen mukaan Luuppi toimii ennen kaikkea tapojen muuttamisen alustana: ”Ollaan ensisijaisesti tapojen muuttamisen bisneksessä.” Se tekee vastuullisesta valinnasta helpon ja houkuttelevan. Ajatus second hand first ei jää puheeksi, vaan muuttuu käytännön mahdollisuudeksi jokaiselle kävijälle.
Enemmän kuin talo
Luuppi on paljon muutakin kuin rakennus, kierrätyskeskus tai kauppapaikka. Se on osoitus siitä, mitä syntyy, kun yritykset, julkinen sektori, järjestöt, EU ja kansalaiset rakentavat yhdessä uudenlaista toimintamallia. Luuppi on paikka, jossa kiertotalous näkyy arjen valintoina, työllisyytenä, oppimisena, yhteisöllisyytenä ja alueellisena elinvoimana.
Ja kuten useampi puhuja avajaisissa totesi: nyt ei testata vain yhtä rakennusta tai palvelua. Kuopiossa rakennetaan mallia, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle Pohjois-Savon ja Suomen rajojen ulkopuolellekin.
Jaa julkaisu
