Tuleeko sateinen vai paahteinen kesä? Luonnonvoimien vaikutuksia on hankala ennustaa, mutta onnistunut ennakointi ja suojautuminen ovat turvanneet ja pidentäneet mansikoiden satokautta. Samalla kun maataloudessa kehitetään uusia keinoja ilmastonmuutokseen varautumiseksi, hiilinieluista pidetään huolta suojelemalla ja ennallistamalla soita. Nämä ovat vain kaksi esimerkkiä lukuisista toimista, jotka on piirretty Pohjois-Savon ilmastotiekartalle ohjaamaan maakuntaa hiilineutraaliksi.
Toiminta toteuttaa seuraavia ilmastotiekartan toimenpiteitä:
Artikkeli julkaistu Savon Sanomien digiartikkelina 30.10.2023. Lue juttu Savon Sanomien verkosta tästä linkistä (savonsanomat.fi).
Jo kolmannen sukupolven hallinnassa oleva mansikkatila Metsäpellon Mansikat Suonenjoella täyttää pian 70 vuotta. 1950-luvulla perustettua tilaa on kehitetty vuosien varrella – muun muassa kausihuoneviljely aloitettiin jo vuonna 2015 – mutta viime vuosien ilmasto-olosuhteet ovat tuoneet lisähaasteita nykyisille omistajille Jussi Huttuselle ja Pauliina Kovaselle.
– Tuntuu, että sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet: on pitkiä kuumia jaksoja tai sitten sataa koko kesän, ja myös tuulet ovat voimakkaampia. Sään ennakointi on aina ollut epävarmaa, mutta nyt se on vielä epävarmempaa, Pauliina Kovanen pohtii.
Avomaan mansikalla on monta uhkaa kesän aikana. Jos halla ja kylmyys eivät rokota kukintavaiheessa, voi piiskaava rankkasade tai raekuuro viedä sadon. Liian kuuma kesäkausi puolestaan lyhentää satokautta. Tilalla on panostettu satokauden pidentämiseen ja mansikoiden suojaamiseen ennakoivilla toimenpiteillä.
– Olemme rakentaneet kasvutunneleita ja kasvihuoneen, ja suurin osa mansikkatuotannosta on nyt katteen alla. Kate suojaa sateelta, auttaa hieman lämpötilan hallinnassa ja kestää yllättävän hyvin myös tuulta.
Viljelyn monipuolisuus suojaa satoa
Yrittäjät ovat jakaneet riskiä myös eri lajikevalinnoilla ja istutusrytmillä. Näin eri lohkot kukkivat eri aikaan, mikä vähentää muun muassa hallan aiheuttamaa haittaa. Tämän lisäksi myös muita marjalajeja on otettu viljelyyn.
– Meillä on myös vadelmaa ja mustaherukkaa. Mustaherukka ei vaadi mansikkaan verrattuna yhtä paljon viljelytoimenpiteitä eikä rahallisia panostuksia.
Sääilmiöiden lisäksi tuholaiset ja kasvitaudit ovat mansikoiden uhkana, mutta tässäkin monipuolinen viljely antaa suojaa kypsyville marjoille. Avomaalla viljelykierto tekee hyvää maaperälle ja vähentää mansikalle haitallisia tuholaisia.
– Mansikan tilalle istutamme kasveja, jotka parantavat maan kasvukuntoa. Osa pelloista on ollut vuokralaisella rehuviljelyssä, ja tänä vuonna yksi lohko on ollut pölyttäjäpeltona. Kun maan kasvukunto on parempi, ei tarvitse lotrata ravinteita, Pauliina Kovanen kuvailee.
Ennakointitoimenpiteet ovat parantaneet sadon tuottavuutta ja tuplanneet kasvukauden pituuden.
– Kasvukausi on pidentynyt kesä-elokuusta huhti-lokakuuhun. Suomessa alkaa kohta olla Euroopan parhaat kasvuolosuhteet mansikalle.
Tila on mukana hankkeessa, jossa tutkitaan kasvitautien torjuntaa UVC-valorobotin avulla. UVC-valon on tutkittu olevan tehokas muun muassa härmäsienen torjunnassa, ja robotin avulla käsittely hoituisi päästöttömästi.
– Ensi kesänä testaamme, miten robotti liikuttelee UVC-valoa tunnelissa. Kasvutunneleissa voidaan hyödyntää biologista torjuntaa, joka on ympäristöystävällinen tapa ennaltaehkäistä kasvituhoojien aiheuttamia vahinkoja. Mitä vähemmillä panostuksilla saadaan suurempi satotaso, sitä pienempi on hiilijalanjälki.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen ympäristöasiantuntija Minna Kokkonen kertoo, että Metsäpellon Mansikat on yksi erinomainen esimerkki siitä laajasta toteuttajajoukosta, joka tekee käytännön ratkaisuja maakunnan hiilijalanjäljen pienentämiseksi samalla, kun omaa toimintaa sopeutetaan vallitsevassa ilmastonmuutoksessa.
Pohjois-Savon ilmastotiekartan päätavoitteeksi on asetettu hiilipäästöjen ja hiilen sitomisen tasapaino eli hiilineutraali maakunta vuoteen 2035 mennessä.
– Ilmastotiekarttaan on koottu tavoitteet ja toimenpiteet, jotka vievät kohti päätavoitetta. Ilmastotiekartalla keskitytään paitsi päästöjen vähentämiseen, myös sopeutumisen ja varautumisen keinoihin. Esimerkiksi maanviljelyn osalta tämä tarkoittaa maakunnallisesti omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamista sekä ilmastokestäviä kasvivalintoja ja uusien rikkakasvien ja tuholaisten torjumista, Kokkonen sanoo.
Hän painottaa, että ilmastotiekartan tavoite saavutetaan laajalla, eri sidosryhmien yhteisellä toiminnalla.
– Yrityksille vastuullisuus ja ilmastotyössä mukana oleminen on myös kilpailuetu. Me julkisella sektorilla pyrimme näyttämään esimerkkiä ja kokoamaan toimia sekä toimijoita yhteen.
Valtakunnallisessa Helmi-ohjelmassa ennallistetaan ja suojellaan arvokkaita luonnon helmiä
Ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat viljelykasvien lisäksi esimerkiksi suoalueisiin. Suot varastoivat jopa 30 prosenttia maaperän hiilestä, minkä vuoksi niistä on pidettävä huolta. Vuonna 2021 käynnistyneen Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita. Luonnonsuojelun asiantuntijat Sonja Taralainen ja Nelma Aunio vastaavat Pohjois-Savon ELY-keskuksessa soiden suojelun ja ennallistamisen käytännön toimenpiteistä.
– Ilmastonmuutos on yksi osatekijä, mutta myös monet muut tekijät vaikuttavat soiden tilaan, ja eri suotyypit reagoivat eri tavalla. Esimerkiksi aapasoilla rahkasammal runsastuu ja muuttaa kasviyhteisön lajisuhteita, ja pohjoisessa palsasoiden kummut alkavat sulaa, Taralainen kuvailee.
Soiden suojelemiseksi perustetaan pysyviä suojelualueita, jotka joko jäävät maanomistajille tai valtio voi ostaa ne suojelutarkoituksiin. Pohjois-Savossa kiinnostusta on ollut jo 2 400 hehtaarin verran, mutta paljon on vielä tehtävää. Prosessi alkaa yhteydenotolla maanomistajiin.
– Puhelinkeskustelussa kerron ohjelmasta ja tiedustelen maanomistajan kiinnostusta suojeluun. Mukaan lähteminen on maanomistajille vapaaehtoista. Rahoitus suojelualueiden perustamiseen tulee ympäristöministeriöltä.
Prosessi on maanomistajille vaivaton
Soiden ennallistamisessa suon vesitalous pyritään palauttamaan muun muassa patoamalla ja täyttämällä ojia. Lisäksi voidaan esimerkiksi lisätä korpiin lahopuuta ja poistaa letoilta rahkasammalta. Toimenpiteet rahoitetaan luonnonsuojelulain mukaisella tuella.
– Jos maanomistaja on kiinnostunut ennallistamisesta ja suo soveltuu ennallistamiskohteeksi, luonnonsuojelulain tuki kattaa lähtökohtaisesti kaikki käytännön toimenpiteet suunnittelusta seurantaan ja myös jatkotoimiin, Aunio taustoittaa.
– Toivomme maanomistajilta kiinnostusta ja aktiivisuutta suojelua ja ennallistamista kohtaan. Arviointi tehdään aina maastossa, jolloin kokonaisuus hahmottuu paremmin. Toiveena olisi, että jos alueella on useampia maanomistajia, kaikki lähtisivät mukaan. Näin koko suoalue saadaan mukaan, Taralainen korostaa.
Helmi-ohjelman lisäksi ensi vuonna käynnistyy Priodiversity LIFE -hanke, jossa panostetaan luontokadon torjumiseen. Pohjois-Savossa keskitytään erityisesti soiden, pienvesien ja metsien ennallistamiseen. Minna Kokkonen kertoo, että hanke on valtakunnallisesti merkittävä, ja se tukee maakunnallisen ilmastotiekartan tavoitetta ja toimia.
– Tiivis yhteistyö eri toimijoiden kanssa on keskeistä hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa ja luontokadon pysäyttämisessä. Monen tasoisia toimenpiteitä tarvitaan kaikilla sektoreilla ja toimialoilla.
Jaa julkaisu
