Melalahden koululla Kuopion Riistavedellä pilotoitiin purkukohteen uudelleenkäyttökartoitus ja esipurku. Toukokuussa 2023 käynnistyneessä Kieppu-hankkeessa pyritään tehostamaan rakennusten purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kehittämään uudelleenkäyttöverkostoa Pohjois-Savossa. Hankkeessa on lähdetty kehittämään toimintamalleja jätteiden määrän ja ympäristökuorman vähentämiseksi. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa ympäristölaskennan asemaa alueellisesti.
Toiminta toteuttaa seuraavia ilmastotiekartan toimenpiteitä:
Rakennuspurkumateriaalit uudelleenkäyttöön Pohjois-Savossa
Uudistunut jätelaki velvoittaa purkumateriaalien entistä tehokkaampaan kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Kieppu-hanke (EAKR 2023-2024) on Elävä säätiön hallinnoima selvitys- ja pilotointihanke, jonka osaltaan pyrkii vastaamaan lain asettamaan velvoitteeseen. Uudelleenkäytön kartoitus ja esipurku tulisi huomioida purkuhankkeiden aikataulutuksessa jo suunnitteluvaiheessa.
Rakennuspurkumateriaalien uudelleenkäyttö on vielä tänä päivänä vähäistä ja osin ongelmallistakin esimerkiksi kustannusten takia. Kieppu-hankkeessa pyritään tunnistamaan rakennusmateriaalivirtoja ja löytämään niille käyttökohteita verkostotyötä kehittämällä. Julkisten organisaatioiden ja eri kokoisten yritysten rakennusten purkuprosesseja kartoittamalla luodaan uudelleenkäyttökartoitusmalli, jossa hyödynnetään ympäristölaskentaa.
– Ympäristövaikutusten näkyväksi tekeminen onkin yksi hankkeen päätavoitteista. Uskon, että on yhteiskunnallisestikin kiinnostavaa selvittää, kuinka paljon luonnonvaroja voidaan säästää uudelleenkäyttämällä rakennuspurkumateriaaleja, kuvailee Kieppu-hankkeen projektisuunnittelija Kaisa Kolkka.
Pilottikohteena Melalahden koulu Riistavedellä, Kuopiossa
Kieppu-hanke toimii yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa, ja uudelleenkäyttökartoitusta päästiin viime kesän aikana pilotoimaan Riistavedellä sijaitsevalla ja purkupäätöksen saaneella Melalahden koululla. Tavoitteena oli tehdä mahdollisimman kattava kartoitus koululla olevista materiaaleista ja tuotteista, arvioida näiden uudelleenkäyttöpotentiaali sekä mahdollistaa uudelleenkäytettävien tuotteiden hyödyntäminen tehokkaasti eri kanavia hyödyntäen.
Kesä-heinäkuun aikana hankehenkilöstö kiersi koulun tiloissa kartoittaen ja kuvaten. Työn tuloksena syntyi listaus, joka kattoi lähemmäs 400 erillistä tuotetta: muun muassa sähkölaitteita, lvi-tuotteita sekä rakennusosia, kuten ovia ja ikkunoita. Kaikista listatuista tavaroista ja materiaaleista lähes puolet, noin 2500 kappaletta, ohjattiin hankkeen kautta esipurettavaksi ja uudelleenkäytettäväksi. Elävä säätiö toimi esipurun toteuttajana ja Kuopion kaupungin Tilapalveluiden mahdollistamana säätiö myös sai ottaa materiaalin käyttöönsä omaan kiertotalous- ja valmennustoimintaansa. Esimerkiksi osa koululta puretuista hyväkuntoisista wc-istuimista voitiin ottaa käyttöön Elävä säätiön omissa yksiköissä. Koululta ohjautui myös kartoituksen aikana ja sen myötä tuotteita edelleen kaupungin omaan käyttöön.
Ympäristöystävällisiä toimintamalleja kehittämässä
Seuraavaksi hankkeessa lähdetään laskemaan rakennuspurkumateriaalien uudelleenkäytön ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, kuinka paljon luonnonvaroja uudelleenkäytöllä voidaan säästää verrattuna uuden vastaavan tuotteen hankintaan. Ympäristölaskennan avulla saadaan näkyväksi uudelleenkäytön hyöty ympäristölle, ja tietoa on mahdollista hyödyntää päätettäessä purettavien materiaalien jatkopolusta.
– Hankkeen aikana on tarkoitus luoda uudelleenkäyttökartoitusmalli, jota yritykset ja organisaatiot voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Toimivassa toimintamallissa huomioidaan tehokkaan uudelleenkäytön vaatima aika ja muut resurssit, kertoo hankkeen projektipäällikkö Pekka Leppämäki.
Olennaisena tavoitteena on tunnistaa ja saattaa yhteen rakennuspurkumateriaalivirtoja hyödyntävä käyttäjäverkosto, jotta yhä laajempien materiaalivirtojen ohjautuminen uudelleenkäyttöön on tulevaisuudessa mahdollista. Pilottikohde paljasti myös keskeisen muutostarpeen koskien purkuprosesseja: jotta uudelleenkäyttöä ja sen edellyttämää esipurkua voidaan tuloksellisesti toteuttaa, on ne aikataulutettava hankkeisiin purkuhankkeita suunnitellessa.
Kieppu-hankkeen seuraavaa mahdollista pilottikohdetta kartoitetaan yhdessä Kuopion kaupungin kanssa. Hankkeen toivotaan löytävän myös muita uudelleenkäytöstä kiinnostuneita yhteistyökumppaneita Pohjois-Savossa.
– Verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä vain yhdessä pystymme tekemään muutosta, kiteyttää Pekka Leppämäki.
Lisätietoja
Pekka Leppämäki, projektipäällikkö
pekka.leppamaki@elava.fi
Kaisa Kolkka, projektisuunnittelija
kaisa.kolkka@elava.fi
Kieppu-hankkeen esittely (hiilineutraalipohjoissavo.fi)
Teksti ja kuvat: Kaisa Kolkka
Jaa julkaisu
