Järjestyksessään viides Puijo Summit nosti esiin vesien merkityksen uudella tavalla: vesi ei ole vain luonnonvara tai ympäristökysymys, vaan keskeinen osa hyvinvointia, aluetaloutta, turvallisuutta ja jopa geopoliittista kehitystä. Tapahtuman puheenvuoroja yhdisti ajatus siitä, että veden ja ihmisen välinen suhde on murroksessa – ja tämä murros vaatii sekä uusia ratkaisuja että syvempää ymmärrystä.
Vesi osana hyvinvointia ja kaupunkien kehittämistä
Veden merkitys hyvinvoinnille nousi vahvasti esiin. Vesistöjen äärellä oleminen, niin sanottu blue health, on keskeinen osa suomalaista elämänlaatua ja identiteettiä.
Samalla korostui, että vesiteemat on tuotava entistä vahvemmin osaksi kaupunkisuunnittelua. Esimerkiksi Kuopiossa kehitetään viherrakenteen ja veden roolia kaavoituksessa, ja tavoitteena on tehdä veden kiertokulusta näkyvää ja ymmärrettävää.
Keskeisiä nostoja olivat:
- veden pidättäminen paikallisesti – hulevesien hallinta ja imeytys
- viherrakenteen integrointi osaksi kaavoitusta
Ajatus veden kierrosta konkreettisena osana arkiympäristöä nähtiin tärkeänä keinona lisätä ymmärrystä ja sitoutumista sekä elinympäristöjen viihtyisyyttä.
Vesien tila heikkenee monin paikoin – muutokset ovat hitaita mutta vakavia
Useissa puheenvuoroissa nostettiin esiin vesistöjen tilan heikkeneminen. Esimerkiksi Suomen järvien tummuminen on lisääntynyt pitkällä aikavälillä, ja taustalla on useita tekijöitä:
- metsätalous ja ojitukset
- turvemaiden käsittely
- ilmastonmuutos ja valuma-alueiden muutokset
Tummuminen ei ole pelkkä visuaalinen muutos, vaan sillä on laajoja vaikutuksia vesiekosysteemeihin, kalakantoihin ja virkistyskäyttöön. Huolestuttavaa on myös se, että vaikutukset ovat pitkäkestoisia: menneiden vuosikymmenten toimet näkyvät vesistöissä edelleen, eikä muutoksia saada nopeasti korjattua.
Ihmisen vaikutus näkyy myös mikrotasolla
Vesien tilaa haastavat myös mikromuovit ja muut vaikeasti hallittavat saasteet. Esiin nousi muun muassa:
- autonrenkaista irtoava mikromuovi, joka kulkeutuu vesistöihin
- muovin käyttö arjessa, jota on toistaiseksi vaikea täysin korvata
Keskeinen kysymys on, miten kuormitusta voidaan vähentää ilman, että arjen toimivuus kärsii. Tämä korostaa tarvetta kiertotalouden ratkaisuille ja uusien materiaalien kehittämiselle ja käyttöönotolle.
Vesikysymykset kytkeytyvät myös globaaliin turvallisuuteen
Summitissa tarkasteltiin vettä myös laajemmasta, kansainvälisestä näkökulmasta. Puheenvuoroissa nousi esille mm. seuraavaa:
- veden merkitys kasvaa globaalisti
- kilpailu resursseista voi kiristyä
- maailmalla puhutaan jo “vesisodista”
Samalla muistutettiin, että myös Suomessa veden käyttöön liittyy jännitteitä, vaikka ne ovat eri mittakaavassa. Vesi yhdistää – mutta voi myös jakaa, ellei sen käytöstä sovita kestävästi.
Luontosuhde ratkaisee, miten toimimme
Yksi tapahtuman vahvimmista teemoista oli ihmisen luontosuhde. Luonnosta vieraantuminen ja sukupolvien välinen muutos siinä, mitä pidetään “normaalina” luonnon tilana, vaikeuttavat ympäristöhaasteisiin tarttumista.
Samalla kuitenkin todettiin, että:
- ihmiset ovat valmiita suojelemaan vettä ja luontoa
- muutos edellyttää konkreettisia kokemuksia ja suhdetta luontoon
- luontokasvatuksella on oleellinen rooli pitkällä aikavälillä
Ilman henkilökohtaista suhdetta veden ja luonnon arvo jää helposti etäiseksi.
Ratkaisut löytyvät yhteistyöstä ja valuma-alueiden tarkastelusta
Keskeinen viesti oli tarve tarkastella vesistöjä kokonaisuuksina. Yksittäisten toimenpiteiden sijaan tarvitaan:
- valuma-alueisiin perustuvaa suunnittelua
- eri toimijoiden – kuntien, maanomistajien, yritysten ja tutkimuksen – yhteistyötä
- ennallistamistoimia ja luonnonhoitoa
Ennallistaminen nähtiin myös mahdollisuutena: se tuottaa paitsi ympäristöhyötyjä myös taloudellista arvoa.
Muutos on väistämätön – ja se on jo käynnissä
Monessa puheenvuorossa korostui ajatus, että olemme tilanteessa, jossa vesisuhteen muutos on pakko tehdä. Muutokset tapahtuvat usein hitaasti ja viiveellä, mutta niiden suunta on selvä.
Keskeisiä huomioita olivat:
- rakenteelliset muutokset (esim. metsätalous) ovat välttämättömiä
- päätöksenteossa tarvitaan pitkän aikavälin näkökulmaa
- pelkkä reagointi ei riitä – tarvitaan ennakoivia toimia
Samalla muistutettiin, että hyvät käytännöt ovat jo olemassa – niitä pitää vain skaalata ja ottaa laajemmin käyttöön.
Toivoa on, mutta se vaatii tekoja
Puijo Summitin kokonaisviesti oli samaan aikaan realistinen ja toiveikas. Haasteet ovat monimutkaisia ja pitkäkestoisia, mutta ratkaisuja on jo kehitteillä.
Keskeinen terveinen tapahtumasta on, että vesi yhdistää luonnon, ihmisen ja talouden – ja siksi sen tulevaisuus ratkaisee myös meidän tulevaisuutemme suunnan.
Kiitos puhujat ja järjestäjät!
Juonto ja avaus
- Aino-Maria Savolainen, viestintäasiantuntija – Savonia-ammattikorkeakoulu
- Aleksi Eskelinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja – Kuopion kaupunki
Puheenvuorot
- Jenni Räinä, kirjailija
- Taru Peltola, professori (luontokulttuurien tutkimus) – Itä-Suomen yliopisto
- Ringa Luostarinen, suunnittelija – Itä-Suomen elinvoimakeskus
- Laura Härkönen, erikoistutkija – Suomen ympäristökeskus
- Tuomo Soininen, tutkijatohtori – Itä-Suomen yliopisto
- Maaret Väänänen, ohjelmapäällikkö – ympäristöministeriö
- Krista Mikkonen, kansanedustaja
- Kati Vähäsarja, yhteisöpalveluiden päällikkö – Kuopion kaupunki
- Juha-Pekka Pitkänen, tieteellinen johtaja – Solar Foods Oy
Paneelikeskustelu: ”Veden voima!”
- Sampsa Vilhunen, ohjelmajohtaja (meret ja sisävedet) – WWF Suomi
- Tiina Osmala, hankepäällikkö – Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry
- Jyri Wuorisalo, EU:n ilmastolähettiläs / keskusteluttaja – Savonia-ammattikorkeakoulu
Viidennen Puijo Summit -tapahtuman järjestivät Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kaupunki, Europe Direct – Kuopio viestintäpiste sekä Itä-Suomen elinvoimakeskus.
Jaa julkaisu
