Vihreä siirtymä, energiamurros, fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinta – nämä kaikki näkyvät jo kuluttajien arjessa. Etenkin kiinteistöjen omistajat, joiden toiminta perustuu yleishyödyllisiin palveluihin maaseudulla, ovat pinteessä kiinteistöjen kohoavien käyttökustannusten myötä.
Suomen Kotiseutuliiton mukaan Suomessa on noin 2500 seurantaloa, jotka edustavat eri aikakausien arkkitehtuuria, vanhimmat 1800-luvulta. Talot ovat toimineet kouluina, nuoriso- ja raittiusseurojen, maamiesseurojen sekä työväenyhdistysten kokoontumistiloina.
Kylätoimijoiden sekä muiden yhdistysten toiminta on pandemian aikana hiljentynyt ja lisäksi perinteinen yhdistystoiminta on menettänyt suosiotaan. Yhdistyksiin on hankala saada sitoutuneita toimijoita ja aktiiviset toimijat ovat ylikuormittuneita. Kylätalot ovat edelleen kuitenkin paikoillaan ja tarjoavat tilaa harrastamiseen sekä yhteisöllisyyteen.
Kylätalojen energiaselvityksistä tietoa tulevista korjaustarpeista
Kehittämisyhdistys Mansikka ry toteuttaa EKOTEKOja ympäristön ja ilmaston parantamiseksi – Kohti hiilineutraalia Pohjois-Savoa Mansikan alueella -hankkeen, jonka tavoitteena on mm. vähentää alueen ilmastopäästöjä lisäämällä uusiutuvan energian ratkaisujen käyttöönottoa.
Hankkeen aikana on selvitetty yhdessä kylätoimijoiden kanssa alueen yhteisten tilojen kuten kylätalojen ja harrastustilojen lämmitysmuodot, sähkönkulutus ja energiatehokkuus. Lisäksi selvitettiin vaihtoehtoiset lämmöntuotantotavat sekä omavaraisen sähköntuotannon mahdollisuudet sekä kustannukset.
Mukaan energiaselvityksiin saatiin 9 kyläyhdistystä tai seuraa Mansikka ry:n alueelta. Kohteet joihin ProAgrian asiantuntija energiaselvityksen laati, ovat pääasiallisesti yli 100 vuotta vanhoja kylätaloja. Vaikka rakennukset eivät pääsääntöisesti enää ole samassa käytössä kuin alun perin, niiden kulttuurihistoriallinen arvo ja merkitys kyliemme yhteisöille on edelleen merkittävä.
Energiaselvityksissä tuli esille monenlaisia haasteita sekä parannuskohteita. Vanhojen talojen eristys, ikkunat ja ovet ja ilmastointiasiat nousivat monessa kohteessa myös energiatehokkuuden kannalta järkeviksi korjauksiksi. Mietittiin myös tilojen käyttöä ja jatkuvan lämmityksen tarvetta.
Yhteisiä tiloja lämmitetään mm. suoralla sähkölämmityksellä, ilmalämpöpumpuilla ja öljyllä. Vanhin kohteista löydetty öljykattila oli vuodelta 1972. Sanomattakin on selvää, että näissä kohteissa energiajärjestelmiä on uusittava, jos tilat halutaan pitää käyttökunnossa.
Palautteen perusteella kylätoimijat hyötyivät selvityksistä ja saivat tarpeellista tietoa rakennusten kunnosta, energiankäytöstä sekä energiajärjestelmien muutostöihin haettavia tarjouksia varten. Jatkuvaa lämmitystä vaativissa tiloissa maalämpöön siirtyminen öljystä näytti kannattavimmalta. Energiaselvitysten avulla toimijat voivat suunnitella tulevat toimenpiteet ja hakea tukea.
Kylätalojen tulevaisuus
Pandemia vähensi yhteisten tilojen käyttöä, toimintojen joutuessa tauolle. Vanhojen talojen säilyvyyden kannalta on energiajärjestelmien muutokset pakkopaikka, johon yhdistykset ja yhteisöt joutuvat nyt pinnistelemään muutenkin hiljentyneen toimintansa lisäksi.
Rahoituksen löytyminen yhteisiin tiloihin voi olla monelle kylätoimijalle hankalaa. Käytännössä tarvittavat korjaus- ja muutostyöt myös energiajärjestelmien osalta, voivat vaatia toiminnan uudelleenjärjestämistä ja miettimistä; innovaatiota mihin kaikkeen tiloja voidaan käyttää ja ennen kaikkea siihen periaatepäätökseen halutaanko vanhaa säilyttää ympäristössämme ja millä ehdoin.
Projektipäällikkö
Jaana Oikarinen
Mansikka ry
Hankkeen aikana energiaselvitykset tehtiin: Sorsakosken kyläyhdistyksen talo – Seurala, Partio Unnukan Sampola, Länsi-Saamainen-Reinikkalan kyläyhdistyksen talo, Mustinmäen kyläyhdistyksen talo, Kotalahden kyläyhdistyksen talo, Kotalahden metsästysseuran talo, Kärkkäälän kyläyhdistyksen talo, Kirin talo (Iisvesi) ja Länsi-Vesannon nuorisoseurantalo.
Jaa julkaisu
