Pohjoissavolaiset reagoivat energiakustannusten nousuun rajoittamalla sähkönkulutusta, tinkimällä ruoka- ja liikkumiskustannuksista sekä vaihtamalla pienempään asuntoon.
Energiakriisi aiheuttaa kotitalouksille, kunnille sekä yrityksille uusia taloudellisia haasteita. Kriisi vauhdittaa inflaatiota sekä nostaa energian hinnan ennätyslukemiin. Energiaköyhyys uhkaa yhä useampia suomalaisia pakottaen myös pohjoissavolaisia järjestelemään raha- ja asumisasioitaan uusiksi. Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kyselyn mukaan pohjoissavolaiset kokevat energiakustannusten nousun heikentävän mielialaa ja asettavan tiukkoja rajoitteita kulutuskäyttäytymiseen. Energiaköyhyydellä tarkoitetaan vaikeutta ylläpitää tai tyydyttää perustarpeita energian kustannusten takia.
Energiaköyhyys Suomessa on tähän asti ollut Euroopan matalinta tasoa. Energiaköyhyyden riskiryhmää Suomessa kasvattavat kuitenkin ikääntyvä rakennuskanta ja väestö, kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset sekä muuttotappioalueilla rahoitusmekanismien puute. Erityisen riskialttiita ovat maaseudulla haja-asutusalueilla suurissa sähkö- tai öljylämmitteisissä taloissa asuvat, joilla myös välttämätön auton käyttö nostaa energiakustannuksia.
Energiaköyhyydessä yli 10% tuloista menee lämmitykseen
Iso-Britannian virallisen määritelmän mukaan kotitalous elää energiaköyhyydessä, mikäli sen tuloista yli 10 prosenttia kuluu asunnon riittävän lämmityksen ylläpitämiseen. Energiaköyhyys on alkavan talven lisääntyvä uhka Suomessa. Jo lokakuussa 2022 Asiakastieto tiedotti lisääntyneistä maksuhäiriömerkinnöistä sähkölaskujen osalta. Huoli energiakustannusten noususta näkyy vastauksissa EKOTEKOja sekä Hiilineutraali Pohjois-Savo –hankkeiden laatimassa asukaskyselyssä.
Olen joutunut laittamaan sähkön käytön niin minimiin kuin voin. Vaikuttaa mielialaan ja jaksamiseen paljon. Joudun muuttamaan pienempään asuntoon asumis- ja elinkustannusten nousun vuoksi, kertoo pohjoissavolainen vastaaja anonyymissa kyselyssä marraskuussa 2022.
Tuoreita tilastoja energiaköyhyyden laajuudesta Suomessa ei ole
Ympäristöministeriön selvityksessä vuodelta 2015 arvioitiin että Suomessa on 60 000–100 000 energiaköyhyyden riskiryhmiin kuuluvaa omistusasunnossa asuvaa kotitaloutta. Selvityksessä arvioitiin, että mikäli energian reaalihinnan parin prosentin vuotuinen kasvu toteutuu ja energiaköyhyyden riskiryhmässä olevien reaaliansiot eivät kasva, energiaköyhyydestä voi Suomessa tulla olennaisesti vakavampi ongelma. Vuoden 2015 jälkeen koetun useamman taloudellisen, ympäristö- ja geopoliittisen kriisin jälkeen tilanne lienee nyt varsin toinen.
Energian hinnan kasvu viimeisen vuoden aikana on ylittänyt monen talouden sietorajan, etenkin kun kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa. Tuoreita tilastoja energiaköyhyyden laajuudesta Suomessa ei ole, mutta etenkin omakotitaloissa asuvien eläkeikäisten ja lapsiperheiden energiamenojen osuus nettotuloista uhkaa nousta tänä vuonna yli 10 %, joka on määritelty energiaköyhyyden rajaksi.
Kova talvi on tulossa. Sähkölaskun loppusumma tulee olemaan kaikkineen siirtomaksun kanssa noin 800 € kuukaudessa. Tämä yhdistettynä kammottaviin polttoainekustannuksiin, jotka meille kasvukeskusten ulkopuolella asuville ovat käytännössä pakollisia, sekä ruokakustannusten kasvuun, tulee ajamaan meidän keskituloisenkin perheen taloudellisiin vaikeuksiin, kuvailee hankalaa tilannetta pohjoissavolainen vastaaja anonyymissa kyselyssä.
Energiaköyhyydestä kuullaan ja keskustellaan 23.11.2022 Varkaudessa
Energiaköyhyydestä ja sen vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön keskustellaan keskiviikkona 23.11.2022 klo 16.30-19.00 Navitas Taitotalolla Varkaudessa. Tilaisuutta voi seurata myös striimin kautta.
Tilaisuuden alustajina toimivat Mari Martiskainen Sussexin yliopistosta sekä Johanna Kirkinen Energiavirastosta. Alustusten jälkeen aiheesta keskustelevat paneelissa Leppävirran kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Aholainen, Savonia-amk:n energiatekniikan tutkimus- ja kehityspäällikkö Jarno Ruusunen, Savon Voiman liiketoimintajohtaja Juha Räsänen sekä Wartalo Kodit Oy:n toimitusjohtaja Jukka Koskinen. Paneelin vetäjänä toimii Saara Karkulahti Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen projektipäällikkö.
Koko ohjelma ja ilmoittautumiset Pohjois-Savon ilmastotyön verkkosivuilla: https://hiilineutraalipohjoissavo.fi/energiakoyhyys-tilaisuus-varkaudessa-ja-live-striimina-23-11-2022/
Tilaisuuden järjestävät Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n EKOTEKOja -hanke, Pohjois-Savon ELY-keskuksen Hiilineutraali Pohjois-Savo -hanke sekä Savonia-ammattikorkeakoulun Varkauden energiatekniikan yksikkö.
Lisätietoja
Saara Karkulahti, Hiilineutraali Pohjois-Savo -hanke
Pohjois-Savon ELY-keskus
saara.karkulahti@ely-keskus.fi
050 390 2765
Jaana Oikarinen, EKOTEKOja -hanke
Kehittämisyhdistys Mansikka ry
jaana.oikarinen@mansikkary.fi
044 491 6086
Taustaksi
Kuva 1: Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu suhteessa muiden hintojen nousuun vuosina 2016-2022
Kuva 2: Erilaisissa elämäntilanteissa olevien energiamenojen osuus nettotuloista vuosina 2018-2022
Lähteet
- Ympäristöministeriön raportteja 21 | 2013: Selvitys energiaköyhyydestä, Kotitalouksien energiakustannukset. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41424/YMra21_2013_Selvitys_energiakoyhyydesta_FINAL.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 6 | 2015: Pienituloisen omistusasujan energiaköyhyys Energiaköyhyyden jatkoselvitys liittyen asuntojen lämmitysremontteihin ja energiakuluihin
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/153653/YMra_6_2015.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Pellervon Taloustutkimus (PTT), ASUMISMENOT 2022: https://www.omakotiliitto.fi/files/9738/Asumismenot_2022_julkaisu_-_PTT_-_Veera_Holappa.pdf
Jaa julkaisu
