Kansallinen pyöräilyviikko 2.-11.5.2025

Pääteema: Pyöräily kuuluu kaikille

Kestävien liikkumismuotojen edistämisen avulla rakennetaan vihreää siirtymää ja samalla lisätään ihmisten liikettä ja vastataan liikkumattomuuden kasvavaan haasteeseen. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että kansallinen 30 prosentin lisäystavoite kävely- ja pyörämatkoihin saavutetaan. Tästä syystä katseet tulee kääntää myös niihin pyöräilyinnokkuuteen vaikuttaviin tekijöihin, jotka voivat jäädä vähemmälle huomiolle, kuten katujen käytön yhdenvertaisuuteen. Kaikkien tulisi kokea itsensä tervetulleiksi liikenteessä.

Yhdenvertaisuutta liikenteeseen – pyöräilyä eri väestöryhmien tarpeista käsin

Tarkastellaan hetki liikenteessä liikkumista yhdenvertaisuuden kautta. Pyöräily nimittäin kuuluu kaikille. Vai onko sittenkin niin, että vilkaisu lähimmälle vilkasliikenteiselle kadunpätkälle todistaa ihan toista? Pyöräilyn suosion kasvua määrittävät myös eriarvoisuuteen liittyvät tekijät, jotka liittyvät muun muassa ikään, sukupuoleen ja sosiaaliseen asemaan. Kun asetumme vaikkapa lapsen tai liikuntaesteisen saappaisiin, voimme todeta, että liikkuminen ei olekaan tasa-arvoista. Yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikkumiseen eri liikenneympäristöissä tarvitaan niin lapsille, ikäihmisille kuin esimerkiksi pyöräilyä vasta aloittaville – iästä riippumatta.

Pyöräily kuuluu kaikille: Lapsille, ikäihmisille, liikuntaesteisille, maahanmuuttajille

Pyöräilyviikko 2025 juhlistaa kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikkua pyörällä Pyöräily kuuluu kaikille -teemalla. Yhdenvertainen liikenne huomioi eri tasoiset ja ikäiset liikkujat ja kannustaa fiksuun, toisensa huomioivaan liikennekäyttäytymiseen. Jos liikennettä tarkastellaan liikenteen kokemattomimpien ja erävarmimpien näkökulmasta, se yleensä soveltuu kaikille.

Lapset voivat oppia liikunnalliseen elämäntapaan ja kestäviin arkiliikuntarutiineihin jo potkupyörän satulassa. On harmillista, jos potkupyöräilyä ei liikenteen turvattomuuden takia pystytä ottamaan osaksi arkirutiineja. Rauhallisia liikenneympäristöjä tarvitaan varhaiskasvatusiän jälkeen kouluiässä harrastus- ja koulumatkoilla. Kun liikenneympäristö on riittävän turvallinen ja sujuva itsenäisesti pyöräileville lapsille, on se sitä myös ikäihmisille. Pyöräilyn saavutettavuutta voi pohtia myös liikuntaesteisen tai maahanmuuttajien näkökulmasta. Suomalaiset ovat pyöräilleet kautta historian: Esimerkiksi sotien aikaan naiset kokivat vapauden löytäessään pyöräilyn. Nyt saman vapauden ovat löytäneet ainakin jotkut maahan muuttaneet, kun ovat todenneet pyöräilyn edulliseksi ja itsenäisyyttä lisääväksi tavaksi liikkua.

Yhdenvertaisuudesta täydelliseen liikenteeseen? 

Liikenteen käyttö tuskin muuttuu hetkessä yhdenvertaiseksi, eikä tule täydelliseksi tulevaisuudessakaan. Me kaikki voimme vaikuttaa tähän arjessa liikkuessamme. Pidämme vaan mielessä, että pyöräily ja katujen käyttö kuuluvat kaikille! Pyöräilyn ja jalankulun yksi vahvuus on siinä, että kommunikaatio ja vuorovaikutus on mahdollista suoraan ihmiseltä ihmiselle. Pienilläkin eleillä ja kommunikaatiolla (suuntamerkki, nyökkäys, käden ojennus, tervehdys, hymy, kiittäminen) voi olla suuri merkitys.

Sallivan ja houkuttelevan liikennekulttuurin rakentamisessa tarvitaan meitä kaikkia, koska pyöräily kuuluu kaikille!