Kerroimme vuoden vaihteessa videon muodossa Pohjois-Savon ilmastoverkoston uuden vuoden lupauksista ilmastotyölle. Samalla kannustimme pohjoissavolaisia yksityishenkilöitä ja organisaatioita kertomaan ilmastolupauksistaan vuodelle 2024. Saimme mukavan määrän ilmoituksia, joiden joukosta arvoimme palkittavaksi kolme lupausta. Arvonnan voittajat saavat lahjakortit Kuopion museoon sekä Kahvila Kanttiin, voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.
Arkisia valintoja
Pohjoissavolaisten henkilökohtaisissa lupauksissa näkyi arkiset valinnat erityisesti liikkumisessa, asunnon lämmityksessä ja ruokavaliossa. Useampi ilmoitti sitoutuvansa johonkin kulutushaasteeseen, joka liittyy vaatehankintoihin.
Liikkumisen lupauksia:
- Matkustan maata pitkin.
- En osta autoa.
- Ajan vähäpäästöisellä, vähän kuluttavalla, huolletulla autolla vain kun on tarve.
- Pyöräilen töihin 10 km suuntaansa.
Asunnon lämmitykseen liittyviä lupauksia:
- Käytän maalämpöä
- Poltan kuivia puhtaita klapeja uuneissani.
Ruokavalioon liittyviä lupauksia:
- Teen vain kerran viikossa liharuokaa.
- Käytän lähituottajien tuottamia, myös itse kasvattamiani ja keräämiäni ruokien raaka-aineita.
Suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjälki on pienentynyt 2000-luvulla
Suomalaisten kotitalouksien kulutuksen henkilöä kohden laskettu hiilijalanjälki on pienentynyt 2000-luvulla noin 14–15 t CO2e / asukas >> noin 8 t CO2e / asukas, vaikka kotitalouksien kulutusmenot ovat samanaikaisesti kasvaneet. On arvioitu, että kestävä elämäntapa vaatisi kotitalouksien hiilijalanjäljen globaalin tavoitetason vuonna 2030 olevan 2,5 t CO2e / asukas (Sitra 2019). Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan kotitalouksien kulutuksesta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Suomessa asuminen, ruoka ja liikkuminen aiheuttavat suurimmat kotitalouksien kulutusperusteiset päästöt. Laskennassa on huomioitu myös alueen ulkopuolella syntyvät päästöt, joita aiheutuu esimerkiksi tuontitavaroita hankittaessa. Pohjois-Savossa tuontialueille kohdentuu päästöistä 62 %, mikä on lähellä maan keskiarvoa. Pohjois-Savon kotitalouksien päästöt jakautuvat Pohjois-Savossa seuraavasti:
- Asuminen 26 %
- Ruoka 25 %
- Liikkuminen 21 %
- Tavarat 14 %
- Palvelut 13 %
Tiedätkö mikä on sinun hiilijalanjälkesi? Tee Sitran elämäntapatesti tästä (sitra.fi).
Tiedon jakamista ja osaamisen vahvistamista
Yritysten ja muiden organisaatioiden lupauksissa kuvattiin tavoitteita oman toiminnan kehittämiselle sekä ulospäin näkyvälle toiminnalle. Sisäisessä ilmastotyössä nousi esille energiansäästötoimenpiteet. Eniten lupauksia annettiin sille, että oman organisaation osaaminen, tieto ja tutkimustulokset tulevat aiempaa paremman esille ja hyötykäyttöön kumppaneille ja verkostoille.
Lupauksia organisaation sisäiselle ilmastotyölle:
- Kehitämme organisaatiomme hiilijalanjäljenlaskentaa.
- Jatkamme energiansäästöohjelmaamme ja haemme sinne lisää vaikuttavia toimenpiteitä.
- Edistämme resurssiviisautta materiaalien käytössä, tavoittelemme energian säästöä -7,5 %, vahvistamme ympäristötyön läpinäkyvyyttä.
Lupauksia organisaatiolta ulospäin kumppaneille ja verkostoille:
- Pidämme huolen, että paikallisilla toimijoilla on ajantasainen tieto ilmastoon liittyvissä asioissa. Tavoitteemme on, että ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt eivät yllätä ketään.
- Tarjoamme vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyvää osaamista ihan kaikille.
- Tuomme edelleenkin nurmen viljelyn ja käytön hyviä ympäristövaikutuksia esille tiedepohjaisesti.
- Laajennamme ympäristöyhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.
- Lupaamme kouluttaa ja jakaa tietoa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista. Ja näin luotsata yrityksiä ja yhteisöjä kohti ilmastoterveellisempää tulevaisuutta.
- Nostan toiminnassani esille entistä vahvemmin sen, että ilmasto- ja ympäristöturvallisuus ovat keskeinen osa niin kansallisen kuin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämistä.
Ilmastonmuutoksen torjunta nähdään aiempaa tärkeämpänä vastuullisuuden osa-alueena suomalaisissa pk-yrityksissä
Vastuullisuuden merkitys tunnistetaan kattavasti suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa (pk-) yrityksissä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vastuullisuusbarometrin mukaan kuitenkin vasta puolet 10–250 hengen yrityksistä on asettanut vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä pitää vastuullisuutta merkittävänä asiana omassa liiketoiminnassaan. Vastuullisen toiminnan ensisijaisimpina motiiveina ovat organisaation arvot sekä asiakkaiden odotukset. (EK 2023).
EK:n vastuullisuusbarometriin vastanneista 79 % nosti vastuullisuuden merkittävimpien osa-alueiden joukkoon henkilöstön hyvinvoinnin, työturvallisuuden ja osaamisen kehittämisen. Korkealle sijoittui myös ympäristövastuu: ilmastonmuutos 43 %, luonnon monimuotoisuus ym. ympäristönsuojelu 25 %.
Ymmärrys on lisääntynyt, mutta ilmastoskeptisyyttä ilmenee edelleen
Kun käynnistimme alkuvuodesta 2020 Pohjois-Savon ilmastotyön koordinointihankkeen, tunnistimme, että saatamme kohdata jonkin verran vastustusta ilmastotyön edistämisessä. Alussa ilmenikin jonkin verran kommentointia ja häiriköintiä erityisesti sosiaalisessa mediassa ja verkkosivujen kommentointipalstalla. Nämä kommentit ovat hiipuneet vuosien mittaa ja tällä hetkellä pääosin maakunnan ilmastotyöltä odotetaan kunnianhimoa ja konkreettisia tekoja.
Uuden vuoden ilmastolupausten markkinointikampanja poiki myös muutaman lupauksen ilmastodenialisteilta. Avoimuuden nimissä tässä myös heidän uuden vuoden lupauksensa ilmastolle:
- Mahdollisimman paljon päästöjä, jotta saataisi sitä lämpöä meillekin talveksi.
- En edelleenkään lähde mukaan ilmastohysteriaan. Ihmiset ei voi vaikuttaa ilmaston muutoksiin.
- Lupaan olla ostamatta sähköautoa. (Toimituksen huomio: Tämän voi tulkita myös kritiikiksi sähköautojen akkuihin käytettäviä arvokkaita mineraaleja kohtaan, luonnon monimuotoisuuden puolesta.)