Itä-Suomen ilmastokonferenssi järjestettiin 4.2.2026 Kuopiossa lähes 180 osallistujan voimin. Paikalla oli edustajia yli 40 kunnasta eri puolilta Itä-Suomea. Konferenssin tunnelma oli lämmin, rento ja keskusteleva: esitykset herättivät kysymyksiä, tauoilla jatkettiin ajatusten vaihtoa ja esittelypisteillä riitti kuhinaa.
Konferenssin juonsi ammattitaidolla Jussi Eronen (Kreab Oy), joka piti päivän kokonaisuuden hyvin kasassa ja loi tilaa keskustelulle. Tervehdyspuheenvuoron käytti Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti, joka kuvaili Kuopion ja alueen ilmastotyötä osana laajempaa ilmastoturvallisuuden ja ennakoinnin kokonaisuutta. Puheenvuoro toi esiin sen, miten ilmastotyö kytkeytyy alueiden resilienssiin, varautumiseen ja pitkän aikavälin kehittämiseen.
Konferenssi kokosi yhteen kuntien, viranomaisten, yritysten, järjestöjen, oppilaitosten ja nuorten edustajia pohtimaan, miten ilmastotyötä viedään Itä-Suomessa eteenpäin oikeudenmukaisesti, ennakoiden ja käytännönläheisesti.
Päivän puheenvuorot rakentuivat kolmen pääteeman ympärille: oikeudenmukainen vihreä siirtymä, alueiden varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen sekä kuntien ilmastotyön hyvät käytänteet. Lisäksi ohjelmassa kuultiin nuorten aikuisten paneelikeskustelu, joka toi ilmastokeskusteluun vahvan tulevaisuusnäkökulman.
Oikeudenmukainen vihreä siirtymä – ketään ei jätetä jälkeen
Puheenvuoroissa tuotiin esille, että vihreä siirtymä ei ole pelkästään tekninen tai taloudellinen muutos, vaan syvästi yhteiskunnallinen prosessi. Oikeudenmukaisuus nousi keskiöön: miten varmistetaan, että ilmastoratkaisut jakavat hyödyt ja kustannukset reilusti eri alueiden, toimialojen ja ihmisryhmien kesken.
Kangasniemen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen avasi vihreää siirtymää nimenomaan paikallisen hyväksyttävyyden ja demokratian näkökulmasta. Hän toi esiin, että energiamurrokseen liittyy aina ristiriitoja, joita ei voi sivuuttaa, vaan ne on käsiteltävä avoimesti ja tasapuolisesti. Keskeisiä kysymyksiä ovat se, kuka hyötyy ja kuka kantaa haitat, miten vaikutuksia vertaillaan keskenään ja millä tavoin asukkaat ja sidosryhmät otetaan mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Ympäristödialogi nähtiin keinona purkaa vastakkainasettelua ja rakentaa yhteistä ymmärrystä vaikeissakin kysymyksissä.
EU:n ilmastolähettiläs ja TKI-asiantuntija Jyri Wuorisalo (Savonia-ammattikorkeakoulu) laajensi oikeudenmukaisuuden tarkastelua Euroopan ja talousjärjestelmän mittakaavaan. Hän muistutti, että ilmastonmuutos, luontokato ja ympäristöriskit vaikuttavat suoraan talouden toimintaedellytyksiin, huoltovarmuuteen ja ihmisten hyvinvointiin. Vihreän siirtymän sosiaalinen hyväksyttävyys edellyttää ennakointia, avointa viestintää ja ymmärrystä sekä fyysisistä että siirtymäriskeistä. Oikeudenmukaisuus ei synny itsestään, vaan vaatii tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja toimivia vuorovaikutusmenetelmiä.
Yhteisenä viestinä korostui, että vihreä siirtymä onnistuu vain, jos se koetaan reiluksi. Luottamus, avoimuus ja mahdollisuus osallistua ovat ratkaisevia tekijöitä, kun alueet etsivät omiin lähtökohtiin sopivia ilmastoratkaisuja.
Varautuminen ja sopeutuminen – ilmastonmuutos on jo täällä
Konferenssissa muistutettiin, että ilmastonmuutos ei ole vain tulevaisuuden uhka, vaan se vaikuttaa jo nyt alueiden arkeen. Sään ääri-ilmiöt, tulvariskit, kuivuus ja pitkän aikavälin muutokset haastavat niin infrastruktuuria, elinkeinoja kuin kuntien ja yritysten toimintakykyä.
Ilmastoasiantuntija Tuukka Rautio (Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö / Lapin elinvoimakeskus) toi esiin ilmastoriskienhallinnan merkityksen erityisesti yritystoiminnassa ja alueellisessa kehittämisessä. Ennakoiva sopeutuminen on taloudellisesti järkevää: se vähentää tulevia vahinkoja ja tappioita verrattuna reaktiiviseen toimintaan. Sopeutuminen vaatii systemaattista riskien tunnistamista, toimialakohtaista tarkastelua ja investointien suuntaamista ajoissa.
Pelastuslaitoksen näkökulmaa avasi kehittämispäällikkö Heidi Huuskonen (Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Etelä-Karjalan hyvinvointialue). Hän korosti, että ilmastonmuutokseen varautuminen on arvopohjaista työtä, jossa turvallisuus, inhimillisyys ja yhteistyö kietoutuvat yhteen. Pelastustoimen ja kuntien rooli korostuu erityisesti arjen varautumisessa, poikkeustilanteisiin valmistautumisessa ja eri toimijoiden ja toimintojen yhteensovittamisessa.
Puheenvuoroissa painotettiin, että sopeutuminen ei ole irrallinen lisä, vaan olennainen osa kestävää aluekehitystä. Ennakoiva varautuminen lisää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja tukee samalla elinvoimaa muuttuvissa olosuhteissa.
Ilmastotyön hyvät käytänteet kunnissa – arjen teot ratkaisevat
Kuntien ilmastotyön esimerkit osoittivat, että konkreettisilla teoilla on merkitystä. Puheenvuoroissa jaettiin kokemuksia siitä, miten ilmastotavoitteet voidaan kytkeä osaksi kunnan strategiaa, päätöksentekoa ja arjen toimintaa.
Erityisenä esimerkkinä nostettiin Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hanke, jossa on kehitetty ja koottu kunnille käytännön työkaluja ilmasto-ohjelmien toteuttamiseen, sopeutumiseen, ilmastojohtamiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Hankkeen tulokset osoittavat, että ilmastotyö etenee parhaiten silloin, kun kunnissa on selkeä vastuunjako, toimivia verkostoja ja tukea käytännön tekemiseen.
Hyvien käytänteiden joukossa esiteltiin myös projektipäällikkö, ilmastoasiantuntija Saara Karkulahden (Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke, Itä-Suomen elinvoimakeskus) puheenvuorossa esiin nostettu Horisontin maalaajat -konsepti. Kyseessä on koulujen käyttöön tarkoitettu ilmasto- ja tulevaisuustyöskentelyn materiaalikokonaisuus, joka tukee lasten ja nuorten osallistumista ja tulevaisuusajattelua. Materiaali on kuntien vapaasti hyödynnettävissä ja tarjoaa konkreettisen välineen ilmastokasvatuksen ja sopeutumistyön tueksi.
Puheenvuorojen yhteinen viesti oli selkeä: ilmastotyö juurtuu arkeen vain, jos se tehdään ymmärrettäväksi, osallistavaksi ja käytännönläheiseksi. Kunnat eivät ole yksin, vaan oppiminen ja vaikuttavuus syntyvät yhdessä tekemällä ja kokemuksia jakamalla.
Nuorten aikuisten paneeli – tulevaisuuden ääni nykyhetkessä
Nuorten aikuisten paneelikeskustelu toi konferenssiin vahvan ja henkilökohtaisen näkökulman ilmastotyöhön. Keskustelussa ilmastonmuutos näyttäytyi sekä huolena että toimintaa vauhdittavana voimana. Nuoret kuvasivat, miten ilmastokysymykset vaikuttavat arjen valintoihin, tulevaisuuden suunnitelmiin ja luottamukseen yhteiskuntaa kohtaan.
Paneelissa korostui tarve merkitykselliselle osallistumiselle. Nuoret eivät halua olla vain kuulijoita, vaan aktiivisia toimijoita, joiden näkemykset otetaan vakavasti päätöksenteossa. Osallisuus nähtiin keinona vahvistaa toivoa ja sitoutumista yhteisiin ilmastotavoitteisiin.
Keskustelussa nousi esiin myös ristiriita kiireen ja pitkäjänteisyyden välillä. Ilmastotoimia tarvitaan nyt, mutta muutoksen on oltava kestävää ja oikeudenmukaista. Nuoret peräänkuuluttivat rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka kantavat yli vaalikausien.
Paneelin viesti oli selkeä: tulevaisuuden ratkaisut syntyvät vain, jos eri sukupolvet keskustelevat keskenään ja rakentavat yhteistä suuntaa. Nuorten ääni ei ole irrallinen lisä ilmastotyössä, vaan olennainen osa sen uskottavuutta ja vaikuttavuutta.
Lämmin kiitos kaikille mukana olleille! Itä-Suomen ilmastokonferenssi osoitti, että ilmastotyö Itä-Suomessa on monipuolista, kunnianhimoista ja ennen kaikkea yhteistä. Päivän keskustelut ja kohtaamiset vahvistivat käsitystä siitä, että kestävä tulevaisuus rakentuu yhteistyöllä, luottamuksella ja käytännön teoilla. Seuraava, järjestyksessään jo viides Itä-Suomen ilmastokonferenssi järjestetään ensi vuonna Joensuussa.
Jaa julkaisu
