Kuopion pääkirjastolla järjestettiin 3.9.2024 rakentamisen seminaari vähähiilisyydestä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja kiertotaloudesta. Ajankohtainen kokonaisuus veti paikan päälle laajan joukon rakentamisen parissa työskenteleviä, yhteensä noin 80 henkeä. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hanke ja Pohjois-Savon ELY-keskus.
Tilaisuudessa kuultiin tietoa rakentamisen ympäristövaikutuksista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista rakennuskantaan sekä konkreettisia esimerkkejä vähähiilisyyden ja kiertotalouden toteuttamisesta rakennushankkeissa. Osallistujien runsas määrä yllätti tilaisuuden järjestäjät positiivisesti, kun tapahtumatäyteinen syyskuu (hiilineutraalipohjoissavo.fi) polkaistiin todenteolla käyntiin tiistaiaamuna 3.9. Kuopion pääkirjaston sali täyttyi rakentamisen vähähiilisyydestä ja kiertotaloudesta kiinnostuneista ja saliin kannettiin lisää tuoleja vielä hetkeä ennen tilaisuuden aloitusta.
Rakennusalan kiertotalouspotentiaali on vielä hyödyntämättä
Tilaisuuden avasi Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen, joka korosti rakentamisessa tehtävien valintojen vaikuttavan useiden eri sektoreiden ympäristökuormaan, kuten kasvihuonekaasupäästöihin. Uusimpien tilastotietojen mukaan Suomi lukeutuu asukaslukuun nähden materiaalien kulutuksessa kärkipäähän ja kierrätysasteessa heikoimmin suoriutuvien joukkoon muihin Euroopan maihin verrattuna.
Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha muistutti kuulijoita riskeistä, joita ilmastonmuutoksen nopea eteneminen voi aiheuttaa rakennusten toimivuudelle. Useat aiemmin hyvin tai melko hyvin toimineet rakenteet ovat riskialttiita, kun sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Myös talvien sään muuttuminen Suomessa lisää huomattavasti rakenteiden vaurioitumisen riskiä, kun pakkasjaksojen tilalle tulee enemmän pilvisiä vesisadepäiviä tulevina vuosikymmeninä. Pakkasjaksot yleensä estävät mikrobien kasvua rakenteissa ja vastaavasti lämpimämmät sadepäivät lisäävät rakenteiden kosteuskuormaa ja hidastavat niiden kuivumista.
Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen kertoi kuulijoille EU:n taksonomian vaikutuksista rakentamisen toimintaympäristöön. EU:ssa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU on luonut Euroopan vihreän kehityksen ohjelman. Osana ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian avulla määritellään, mitkä toiminnot katsotaan kestäväksi ja näin tuetaan myös kestävää sijoittamista. Anttosen mukaan taksonomiajärjestelmä tuo tulevaisuudessa mukanaan mm. uusia mahdollisuuksia Suomen rakennustuotteiden viennille, Suomessa kun on jo pidempään kiinnitetty huomiota, esim. ovien ja ikkunoiden energiatehokkuuteen.
Vähähiilisempää rakentamista kiertotalouden ja puurakentamisen keinoin
Tilaisuuden toisessa osiossa kuultiin rakentamisen käytännön esimerkkejä Niiralan Kulma Oy:n, Kuopion Tilapalveluiden ja Spolia Oy:n kohteista.
Niiralan Kulma Oy:n, eli tuttavallisemmin “Nikun” rakennuttaja Jari Koiviston mukaan rakentamisen muutos kohti kiertotaloutta on ollut viime aikoina nopeaa. Vielä joitain vuosia sitten asia ei juuri ollut esillä, mutta nykyään kaikissa Nikun hankkeissa on käytössä Kiertotalousasiakirja, jossa määritellään tarkemmin tilaajan hankekohtaiset kiertotalouden vaatimukset.
Alavan sairaalan esimerkkikohteessa Niiralan kulma Oy muuttaa vanhan sairaalakiinteistön käyttötarkoitukseltaan pääosin vuokra-asuntokäyttöön. Ennen purkutöiden aloitusta Alavasta siirtyy käyttökelpoista talotekniikkaa Nikun muihin kohteisiin ja osa talotekniikan laitteista menee kunnostettavaksi ja uudelleen käytettäväksi nolla_E Oy:lle. Lisäksi Elävä-säätiö on tehnyt tiloissa irtaimistokartoituksen ja hoitanut jälleenmyyntiin kelpaavan irtaimiston huutokauppaamisen eteenpäin säätiön oman Elävä kaupan kautta. Alavan kohteen alkuperäiset arvovalaisimet pyritään palauttamaan remontin jälkeen takaisin kiinteistöön.
Kuopion Kaislastenlahden von Wrightin koulun suunnittelussa arvioitiin ilmasto- ja kiertotalousvaikutuksia jo suunnittelun alkuvaiheessa. Rakennuttajapäällikkö Marko Väätäinen Kuopion kaupungin Tilapalveluilta kertoi, että kaupunki päätti rakennuttaa kyseinen kohteen nimenomaan hirsirunkoisena. Rakennushankkeen yhteydessä tehtyjen vertailulaskelmien perusteella rakennuksen hirsirunko, maalämpö ja aurinkosähkö pienentävät rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä yli 40 % verrattuna perinteisempään betonirakenteiseen ja kaukolämmitteiseen kouluun.
Petri Salmi Spolia Oy:stä avasi purettavien materiaalien uusiokäyttöä rakentamisessa. Spolia Oy on ollut mukana hankkeissa, joissa on pilotoitu esim. tiilien ja muiden muiden rakennustuotteiden uusiokäytön prosessia; inventointia, ehjänä irrotusta, materiaalien testausta, kunnostusta ja edelleen tuotteen saattamista uudelleen käyttöön. Spolia Oy:n tavoitteena on myös hyödyntää purkumateriaalien lisäksi myös rakennusteollisuuden hukkamateriaalia. Materiaalien purkaminen, testaus-, kunnostus- ja muokkaustoiminta sekä uudelleenkäyttö pitäisi jatkossa pystyä keskittämään maantieteellisesti lähemmäs toisiaan. Suomessa ongelmana on usein pitkät kuljetusetäisyydet, jotka kasvattavat kokonaiskustannuksia.
Ilmastotyön eteenpäin vieminen vaatii sitoutumista ja yhteistyötä
Seminaarin loppupuolella saatiin vielä linjoja pitkin yhteys ympäristöministeriöön, jonka erityisasiantuntija Heikki Sorasahi kertoi viimeisimmät terveiset kiertotalouden green deal-sitoumuksesta (ym.fi). Kiertotalouden green deal on eri toimijoille avoin ja vapaaehtoinen strateginen sitoumus, jossa “diiliin” mukaan lähtevät tahot sitoutuvat vähentämään luonnonvarojen käyttöä, asettamaan vaikuttavia tavoitteita ja tekemään vähähiilistä kiertotaloutta edistäviä toimia. Kiertotalouden green dealin virallinen julkistamistilaisuus järjestetään vasta 12.9., joten seminaariyleisöllä oli hieno tilaisuus päästä kuulemaan aiheesta enemmän jo ennakkoon.
Ennen virallisia päätössanoja kuultiin vielä ELY-keskuksen Ville Leinosen esitys rakentamisen kiertotalouden yhteistyöverkoston lähtökohdista Pohjois-Savossa. Yhteistyöverkoston koordinoidun toiminnan edellytyksiä selvitetään edelleen, mutta alustavan kyselyn perusteella toiminta oli herättänyt jo laajaa kiinnostusta.
Tilaisuuden jälkeen SISU-hankkeen ilmastokoordinaattori Tanja Pöyhönen kertasi aamupäivän tunnelmia tyytyväisen oloisena “Voi kyllä sanoa, että tilaisuus oli onnistunut! Saimme paikalle kattauksen hienoja esiintyjiä ja sen myötä myös todella hyvin yleisöä kuulolle näistä tärkeistä asioista. Rakennusalan kestävyyden edistämiseksi tarvitaan yhteistyötä ja keskustelua eri toimijoiden välillä. Toivottavasti tilaisuus toimii laajemman keskustelun avaajana sekä ponnahduslautana rakentamisen ilmastotyön edistämiselle Pohjois-Savossa.”
Lisätietoja
Jaa julkaisu
