Miten varaudutaan tulevaisuuden eri tahtisiin turvallisuusympäristön muutoksiin? Miten yhdistetään ilmastonmuutokseen varautuminen ja kokonaisturvallisuuden vahvistaminen yrityksissä ja kunnissa?
Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Pohjois-Savon liiton Kokonaisturvallisuuden klusterin, Pohjois-Savon ELY-keskuksen HIPOVA-hankkeen ja Savonia-ammattikorkeakoulun Ilmastokriisi-hankkeen yhteisessä tilaisuudessa, joka keräsi tiistaina 26.11. lähes 80 osallistujaa hotelli Puijonsarveen Kuopioon.
Direktiivit velvoittavat yrityksiä
Varautumista säännellään entistä tehokkaammin EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivin (NIS2) ja resilienssidirektiivin (CER) tullessa voimaan. Velvoitteet eivät tule vain suurille yrityksille, vaan direktiivien velvoitteet ulottuvat myös isoon joukkoon PK-yrityksiä erilaisten alihankintaketjujen kautta.
“Lainsäädäntö luo lopulta vain minimitason ja asettaa perusvaatimukset kriittisiksi arvioitujen toimijoiden varautumiselle. Kaikissa yrityksissä on syytä kehittää varautumista oma-aloitteisesti ja omista tarpeista käsin”, muistutti EK:n Markku Rajamäki.
Huoltovarmuuden kannalta on entistä enemmän huomiota saanut viime aikoina kriittisten kohteiden suojaaminen. Aihetta valotti valtakunnan tasolla Atte Kokkinen Huoltovarmuuskeskuksesta.
“Keskeistä kohteiden suojaamisessa on toimijoiden oma valppaus. Kun jotakin epäilyttävää ilmenee, ilmoitetaan sekä viranomaisille että omille verkostokumppaneille”, evästi Kokkinen.
Arjen haasteena osaamisen varmistaminen
Kuopion Veden, Lapinlahden Veden ja ELY-keskuksen vesihuollon valvonnan asiantuntijat kuvasivat laadukkaan ja toimintavarman vesihuollon välttämättömyyttä. Suojautuminen on arkista, mutta haasteet monipuolistuvat.
Toimintaympäristö on muuttunut aivan olennaisesti, kun verrataan viisivuotiskautta ennen koronaa ja koronan jälkeen. Kaukana ovat ajat, kun vesilaitoksen päällimmäisiä murheita olivat arkipäiväiset, inhimillisistä erehdyksistä tai poikkeavista sääoloista johtuvat käyttökatkokset.
Jo koronakriisi toi varautumisen pöydälle aivan uusia asioita, kuten henkilöstön varaamisen kriittisiin tehtäviin ja varaosahuoltovarmuudesta huolehtimisen.
Sota Euroopassa synkentää uhkakuvia entisestään.
“Osaamisen varmistaminen on yksi keskeisiä haasteita. Pitkäaikaisten työntekijöiden eläköityessä merkittävä määrä tietoa lähtee organisaatiosta. Uusien osaajien kouluttamiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota”, totesi Lapinlahden veden hallituksen puheenjohtaja Ossi Martikainen.
Ilmastoriskit paremmin hallintaan
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjois-Savossa vuoteen 2050 saakka kuvasi Ilmatieteen laitoksen Tero Mielonen. Näihin muutoksiin varautuu muun muassa Voimatel Oy oman ennakointi- ja varautumistyönsä kautta.
Logistiikka ja liikennejärjestelmät ovat kriittinen osa Suomen huoltovarmuutta ja varautumista. Ylä-Savon mittava biokaasun tuotanto yhdistää tilojen alkutuotannon teollisen mittakaavan energian tuotantoon. Tämä tuo potentiaalia myös suomalaiseen vetytalouden ekosysteemiin. Tätä uutta kehityskokonaisuutta avasivat Pohjois-Savon liiton maakuntainsinööri Patrick Hublin, Valion Robert Harmoinen ja Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen.
Päivän lopuksi futuristi Elina Hiltunen johdatteli yleisön miettimään kolmea tulevaisuuden avainta, jotka ovat ennakointi, innovointi ja kommunikointi.
“Tapahtumapäivä antoi hyvää potkua ensi vuoden aluekehitystyöhön, kun valmistelemme Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmaa, järjestämme ympäristödialogien sarjan, Kokonaisturvallisuuden klusteri laajenee sekä maakuntaohjelman valmistelu etenee. Ennakointi, erilaisten tulevaisuuksien hahmottaminen ja joukkoistaminen toimivat laadunvarmistajina ohjelmatyössä”, kuvailee Saara Karkulahti, Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti -hankkeen projektipäällikkö Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.
Lisätietoja
Jaa julkaisu
