kasvihuonekaasupäästöt kulutus

Suomen ympäristökeskus: Suomen kuntien kulutus kestämättömällä tasolla

Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat kaukana kestävästä tasosta, selviää Suomen ympäristökeskuksen (Syke) laskelmista. Syke on laskenut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Edelliskerran tulokset on julkaistu vuoden 2015 vuoden tiedoilla. Pohjois-Savon päästöissä oli nousua.

Pohjois-Savossa asukaskohtaiset kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2019 olivat 9,8 tonnia CO2e. Päästöt sisälsivät 0,1 tonnia nousua vuoteen 2015, jonka tiedoilla edellinen laskelma julkaistiin. Koko maan asukaskohtainen päästötaso oli 9,7 tonnia. Tulokset osoittavat, että tavoitteista ollaan vielä kaukana. Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi henkeä kohden lasketun päästötason tulisi olla noin 2,5 tCO2e vuoteen 2030 mennessä ja laskea 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä.

Kuva: Maakuntien asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt vuonna 2019. Suomen ympäristökeskus 2024.

Kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt sisältävät päästöt kotitalouksien kulutuksesta, kuntien hankinnoista ja investoinneista, sekä yksityisistä asuinrakennusinvestoinneista. Luvuissa ovat mukana sekä tarkastelualueella että tuontihyödykkeiden tuotannossa tarkastelualueen ulkopuolella muualla Suomessa ja ulkomailla muodostuvat suorat ja välilliset kasvihuonekaasupäästöt.

Pohjois-Savon kulutusperäisistä päästöistä vuonna 2019 suurin osa (83%) aiheutui kotitalouksien kulutuksesta, jonka päästöt olivat 8,1 tonnia CO2e. Nousua vuoden 2015 laskentaan oli 0,1 tonnia. Kotitalouksien kulutuksen suurimmat päästöt tulivat vuoden 2015 selvityksen tavoin asumisesta (27 %), liikkumisesta (26 %) ja ruuasta (21 %). Ruuan päästöt olivat laskussa, mutta asumisen ja liikkumisen päästöt kasvoivat. Asumisen, liikkumisen ja ruuan päästöihin vaikuttavat paljon muun muassa asuntojen lämmityksen energianlähteet ja kaukolämmön polttoaineet, liikkumisen käyttövoimat ja joukkoliikenteen saavutettavuus sekä ruokavalion liha tai kasvispainotteisuus. Maaseutualueet eroavat päästöissä jonkin verran kaupunkimaisista alueista. Esimerkiksi liikkumisen päästöt ovat maaseutualueilla isommat, kun taas palvelujen kulutus ja niistä aiheutuvat päästöt ovat kaupunkialueilla suuremmat.

Kuva: Pohjois-Savon kotitalouksien kulutusperäiset päästöt. Lähde: Suomen ympäristökeskus 2024.

Kotitalouksien kulutuksen lisäksi kulutusperäisiin kasvihuonekaasupäästöihin lasketaan kuntien hankintojen päästöt ja investoinnit. Kuntien hankintojen osuus Pohjois-Savon kulutusperäisistä päästöistä oli 13 % ja investointien 4 %. Kuntien hankinnoissa nousua edelliseen selvitykseen oli 8 % ja investoinneissa laskua 20 %.


Jaa julkaisu