Iisalmen kokonaispäästöt vuonna 2023 olivat 122 kilotonnia CO₂-ekv, asukasta kohden laskettuna tämä tekee 6 tonnia CO₂-ekv. Vertailun vuoksi koko maan asukasta kohden lasketut päästöt olivat 5 t CO₂-ekv ja Pohjois-Savon 6,6 t CO₂-ekv asukasta kohden. Hiilidioksidiekvivalentti (CO₂-ekv) kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen summaa, jossa on huomioitu näiden kaasujen yhteenlaskettu ilmastoa lämmittävä vaikutus.
Liikenne edelleen suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde
Iisalmen päästörakenteessa suurimmat päästölähteet ovat liikenne, maatalous ja lämmitys. Liikenteen päästöt ovat tarkasteluvälillä 2007–2023 laskeneet 31,6 %. Eniten päästövähennystä on tapahtunut henkilöautojen osalta, mikä johtunee autokannan uusiutumisesta sekä jakeluvelvoitteesta. Traficomin tilastojen mukaan Iisalmessa oli tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä liikennekäytössä olevista henkilöautoista sähkö- tai hybridiautoja 4 % ajoneuvoista. Sähköistyminen ei siis vielä merkittävästi näy Iisalmen liikenteen päästökehityksessä.
Kuva: Iisalmen päästöjakauma vuonna 2023 Suomen ympäristökeskuksen ennakkotietojen mukaan. Vuoden 2023 lopulliset kuntakohtaiset kasvihuonekaasupäästötiedot julkaistaan ensi keväänä.
Tarkastelujaksolla 2007–2023 maatalouden päästöt ovat laskeneet 5 %. Nousua päästöissä on tapahtunut maaperän käytön (18 %) osalta, muiden sektoreiden osalta päästöt taas ovat laskeneet (epäorgaaniset lannoitteet -10 %, orgaaniset lannoitteet -6 %, eläinten ruoansulatus -6 %, lannankäsittely -6 %, laidunnus -1 % ja muut viljelymaiden päästöt sis. mm kalkitus, urea, kasvijäänteet -15 %). Iisalmelaisten maidontuotantotilojen lukumäärä on Luonnonvarakeskuksen mukaan laskenut vuodesta 2014 vuoteen 2023 lähes puolella (46 %) ja tuotettujen maitolitrojen määrä on laskenut samana ajanjaksona 7 %. Naudanlihan tuotantomäärä on puolestaan noussut 23 %, mikä selittänee osaltaan sitä, että maatalouden päästöissä pudotusta tapahtuu maltillisesti.
Kuva: Iisalmen päästökehitys vuosina 1990 sekä 2005–2022 ja vuoden 2023 ennakkotiedot.
Lämmityssektorilla saatu aikaan merkittäviä muutoksia
Lämmityksen päästöt koostuvat kaukolämmöstä, sähkölämmityksestä, öljylämmityksestä ja muusta lämmityksestä (puu, kaasu, turve, raskas polttoöljy, hiili). Päästöt ovat laskeneet 65 % aikavälillä 2007–2023. Eniten laskua on tapahtunut sähkölämmityksessä (-81 %) sekä kaukolämmössä (-69 %) ja öljylämmityksessä (-62 %). Lämmityksen energiankulutus on puolestaan kyseisellä aikavälillä laskenut 14 % (49 GWh).
Iisalmessa kaukolämmön päästöissä on viime vuosina tapahtunut merkittävää alenemista. Vuoden 2021–2022 aikana kaukolämmön päästöt laskivat 32 %. Tähän ovat vaikuttaneet monet tekijät, joista merkittävimpinä Savon Voiman suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen työ Iisalmen kaukolämmön tuotannossa päätuotantolaitoksella Parkatin voimalaitoksella turpeen käytön vähentämiseksi. Laitokselle on investoitu vajaa kymmenen vuotta sitten myös savukaasupesuri, jolla saadaan talteen otettua savukaasujen lämpöä, mikä vastaa noin 15 % Iisalmen kaukolämmöntuotannosta. Savon Voima Oyj:n ympäristö- ja maankäyttöpäällikkö Sanna Turusen mukaan biopolttoaineiden käytön huoltovarmuutta on parannettu mm. polttoainevarastointimahdollisuuden laajentamisella.
– Hyvin toimineiden laitosten ansiosta ei öljyä ole juurikaan tarvittu käyttää edes varalaitoksissa. Tavoitteena on luopua Iisalmessa turpeen käytöstä vuoteen 2027 mennessä ja investointeja hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi on Savon Voimalla tulossa, Turunen kertoo.
Iisalmi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen pääsemistä ohjaa Iisalmen ilmastosuunnitelma, johon on kirjattu toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi sekä hiilen sitomiseksi. Ilmastotyötä koordinoi Iisalmessa tällä hetkellä kolmivuotinen EAKR-rahoitteinen SISU (Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon) -hanke.
Suomen ympäristökeskus (Syke) laskee kuntien kasvihuonekaasupäästöt vuosittain. Päästöistä lasketaan eri päästösektoreiden hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöt sekä F-kaasut omana kokonaisuutenaan. Lisätietoa päästölaskennoista osoitteesta: https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/
Artikkeli on julkaistu aiemmin Iisalmen kaupungin verkkosivuilla.
Lisätietoja
Kirsi Savolainen, kirsi.savolainen@iisalmi.fi
ilmastokoordinaattori / SISU-hanke
p. 040-5162071