Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta Kuopiossa järjestettiin järjestyksessään toinen Puijo Summit. Tapahtumassa haluttiin herättää keskustelua ilmasto- ja ympäristöturvallisuudesta sekä hyvinvoinnin edistämisestä Pohjois-Savossa. Tämän vuoden teemana oli Luonnon kantokyky murenee. Tapahtuman järjestäjät laativat yhdessä julkilausuman, joka rakentuu visiosta ihmisen ja luonnon yhteisestä polusta, nykytilan haasteiden kuvauksesta ja toimenpiteistä, joilla haasteet ratkaistaan.
Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto ja Europe Direct Kuopio järjestivät 9.5.2023 yhteistyössä Puijo Summit -tapahtuman Kuopion kaupungintalolla. Puijo Summit tarttuu luontokatoon eli luonnon monimuotoisuuden ja elonkirjon heikentymiseen tarkastelemalla kaupunki-luontosuhteen muutosta. Summitin tavoitteena on nostaa esiin keskustelua ilmasto- ja ympäristöturvallisuudesta sekä hyvinvoinnin edistämisestä.
Tapahtuman järjestäjät laativat yhdessä julkilausuman, joka rakentuu visiosta ihmisen ja luonnon yhteisestä polusta, nykytilan haasteiden kuvauksesta ja toimenpiteistä, joilla haasteet ratkaistaan. Julkilausumaa päivitetään vuosittain Puijo Summitissa.
Puijo Summitin julkilausuma 16.5.2023
POLKU TULEVAISUUTEEN
Tämä maapallo, maa ja maakunta tarvitsevat enemmän kokonaiskestävyyteen perustuvaa sivistystä. Pohjois-Savossa tahdomme hidastaa luontokatoa ja sopeutua ilmastonmuutokseen edistämällä luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
NYKYTILA
Planeettamme biodiversiteetti vähenee hälyttävällä vauhdilla. Siksi sen luontopääomaa on suojeltava ajattelemalla globaalisti mutta toimimalla paikallisesti. Käynnissä oleva ekologinen sekasorto luo ennennäkemättömiä haasteita ihmiselle. Nykyiset käyttäytymis- ja kulutustottumukset ovat kestämättömiä. Meidän on opittava luopumaan ja kohtuullistamaan. On tyydyttävä vähempään.
MITEN SAAMME MUUTOKSET AIKAAN
Suunnitteluosallisuuden ohella on tärkeää vahvistaa toimintaosallisuutta. Asukkaat tulee nähdä omaan ympäristöönsä vaikuttavina aktiivisina toimijoina. Jatkuvaa vuorovaikutusta tulee vahvistaa. Kaikki ikäryhmät on otettava mukaan. Luonnon monimuotoisuutta ei saa ajatella pelkästään ihmisten tarpeiden kannalta. Luonnolla on itseisarvo.
TOIMENPITEET
Luontokato on maailmanlaajuinen ilmiö, mutta toimenpiteet ja ratkaisut sen torjumiseksi ovat paikallisia. Ekologinen turvallisuus on otettava huomioon kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Parhaiten tämä onnistuu silloin, kun toimijat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja valitsevat yhdessä sopivimmat toimenpiteet. Vaikuttavaan, systemaattiseen ja pitkäjänteiseen toimintaan tarvitaan luottamuksellista yhteistyötä ja tiedonkulkua. Luonto on tuotava takaisin osaksi elämäämme luontoyhteyttä rikastamalla. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi meidän on omaksuttava kunnianhimoisempi suhtautuminen ennallistamiseen. On ymmärrettävä, että vihreä siirtymä on talouskehityksen megatrendi. Luontokadon torjuntaa ei ratkaista yksin suojelulla, vaan mukaan tarvitaan myös markkinatalouden keinoja.
PUIJO SUMMIT
Puijo Summit on vuosittain toukokuussa järjestettävä tapahtuma, joka haluaa herättää keskustelua ilmasto- ja ympäristöturvallisuudesta sekä hyvinvoinnin edistämisestä Pohjois-Savossa. Tämä tapahtuman järjestäjien yhdessä laatima julkilausuma rakentuu visiosta ihmisen ja luonnon yhteisestä polusta, nykytilan haasteiden kuvauksesta ja toimenpiteistä, joilla haasteet ratkaistaan. Julkilausumaa päivitetään vuosittain Puijo Summitissa.
Yhteisellä polulla ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto ja Europe Direct Kuopio.
Sulo Norberg
Olin aikoinani MH/luontopalveluissa tekemässä kestävän kehityksen ohjelmaa ohjaamaan toiminnan kehittämistä kestävyyden suuntaan. Lopulta minulle kaatui siinä vetovastuu ja lopulta jouduin kokoamaan ja kirjoittamaan ohjelman, jouduin siis perehtymään syvällisesti teemaan. Tämä tapahtui Lipposen hallituksen aikoihin, niiden ansiokkaiden linjausmateriaalien pohjanta.
Näitä materiaaleja lukiessani en näe mitään uutta enkä juurikaan konkretiaa. Pelottaa, ollaanko edelleen lähtöpisteessä? Muutokset yhteiskunnallisessa ilmapiirissä ja poliittisessa päätöksenteossa kertovat pikemminkin paluusta jonnekin menneisyyteen.
Teknisen kehityksen puolella onneksi jotain tapahtuu, mutta jos ja kun “kehitys” jää pelkkien markkinavoimien varaan, näytetään joutuvan vain ojasta allikkoon.