Aamun ilmastohanketreffien kuulumiskierroksella kuultiin puheenvuorot lähes parilta kymmeneltä ilmasto- ja kestävyysaiheiselta hankkeelta. Hankkeiden edustajia oli saapunut paikalle ympäri Pohjois-Savoa. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät ilmastohanketreffit keräävät kasvavissa määrin osallistujia. Kun ilmastohanketreffit pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 2020, mukana oli alle kymmenen hanketta. Alati kasvava osallistujamäärä kertoo, että ilmastohanketreffit on koettu hyväksi tilaisuudeksi kuulla, mitä muissa hankkeissa tapahtuu ja missä löytyisi yhteistyön paikkoja.
Iltapäivällä ohjelmassa oli kestävyysviestinnän ajatuspajasarjan ensimmäinen tilaisuus. Tilaisuuden oivalluttajan toiminut kuopiolainen ilmastotutkija ja tietokirjailija Mira Hulkkonen avasi, miksi ilmastoviestintä kohtaa niin paljon vastarintaa ja miten se voidaan tehdä vaikuttavammin.
Hulkkosen mukaan ilmastoviestinnästä tekee haasteellista muun muassa se, että monimutkainen globaali ympäristöongelma on kivikaudella kehittyneille aivoillemme vaikea käsittää. Suodatamme tietoa erilaisten ajattelun vinoumien kautta, mikä voi johtaa viestin torjuntaan tai valikoituun tulkintaan.
– Ilmastoviestinnän kompastuskivet liittyvät pitkälti ihmismieleen. Arvoilla ja tunteilla on merkittävä rooli. Jos viesti tuntuu epämukavalta tai se koetaan omaa elämäntapaa uhkaavaksi, se voidaan torjua kokonaan. Niinpä viestintä olisi toteutettava tavalla, joka puhuttelee erilaisia yleisöjä.
Myös ilmastosta viestijöiden ja heidän motiiviensa moninaisuus tekee viestinnästä entistä haastavampaa.
– Ilmastoasioista viestivät monet eri tahot – media, tutkijat, poliitikot, järjestöt, yritykset ja tavalliset kansalaiset – joilla kaikilla on omat näkökulmansa ja tavoitteensa. Viestien sisältö voi olla ristiriitaista, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan hahmottamista.
Yksi keskeisimmistä kysymyksistä onkin, kenen viestiin luotetaan ja kuka koetaan ymmärrettäväksi. Ilmastoviestinnän onnistumiseksi on tärkeää rakentaa luottamusta ja löytää puhuttelutapa, joka tuntuu vastaanottajalle merkitykselliseltä.
Hulkkonen jakoi 60-päiselle yleisölle viisi vaikuttavan ilmasto- ja kestävyysviestinnän oivallusta:
- Tuo tieto lähemmäs ja tee siitä ihmisille läheisempää. Kosketa paikallisia asioita ja viesti konkreettisesti. Ihmiset motivoituvat, kun muutos palkitsee arjessa.
- Liitä viestisi tarinaan, jota ihmiset, yritykset ja kaupungit haluavat toteuttaa. Kun tiedosta tulee osa identiteettiä, sen mukaisesti toimiminen on luontevaa.
- Ole empaattinen ja ymmärrä vastaanottajaa. Anna mahdollisuus puhua, oallista, kuuntele ja kohtaa huolenaiheet aidosti.
- Avita kuvittelukykyä: maalaa kuva paremmasta tulevaisuudesta ja nosta esiin vastustamattomia roolimalleja. Ihmisten on helpompi tarttua muutokseen, kun he voivat kuvitella sen vaikutukset ja myös itsensä toteuttamassa sitä.
- Viesti samaistuttavasti ja ymmärrettävästi tutkimustietoon pohjaten. Ihmiset kuuntelevat kaltaisiaan, joten viestijän on hyvä puhua heidän kieltään ja huomioida erilaiset näkökulmat.
Lopuksi Hulkkonen korosti, että ilmastotyössä myös pienet onnistumiset ansaitsevat juhlistamista.
– Positiivinen palaute vahvistaa ihmisten sitoutumista ja uskoa siihen, että muutos on mahdollinen, hän sanoi.
Hulkkosen oivalluttamisen jälkeen ajatuspajan osallistujat pääsivät itse miettimään kestävyysviestinnän ydinviestejä omille kohderyhmilleen ja keinoja ydinviestin vaikuttavaan lähettämiseen. Ajatuspajojen sarjoista tullaan keräämään Pohjois-Savon maakunnan kestävyysviestinnälle yhteiset ydinviestit.
Kestävyysviestinnän ajatuspajasarja jatkuu 18. maaliskuuta, jolloin oivalluttajaksi saapuu Olli Seuri. Hän on Uusi Juttu -julkaisun perustaja, päätoimittaja ja journalistiikan dosentti (YTT). Hän on taustaltaan politiikan toimittaja, joka on juontanut useita ajankohtaisohjelmia ja ollut mukana kirjoittamassa tietokirjoja Totuuden jälkeen (2018) ja Portinvartijat (2023). Lue lisää tilaisuudesta ja ilmoittaudu täällä.
Jaa julkaisu
