Ilmastotyön etenemistä seurataan 45 indikaattorin avulla, joista valittuja ns. lippulaivaindikaattoreita seurataan tiekartan painopisteiden yhteydessä verkkosivuilla. Vuosittain laaditaan lisäksi laajempi seurantaraportti, joka löytyy materiaalipankista. Ilmastotyön kehitystä ja tiekartan seurantatietoja esiteltiin ensimmäisen kerran viidessä artikkelissa tiekartan painopisteiden mukaan vuonna 2023. Nyt on aika julkaista artikkelisarja uudelleen päivitetyillä tiedoilla. Tässä artikkelissa esitellään Yhteistyöllä ilmastoturvallisuutta ja luonnon monimuotoisuutta -painopisteen seurantatietoja.
Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan kasvi- ja eläinlajien kirjoa, lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua sekä erilaisten elinympäristöjen moninaisuutta. Monimuotoinen luonto tuottaa meille kaikille elintärkeitä palveluja, joita kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Luonnon köyhtymisen myötä sen kyky tuottaa ekosysteemipalveluita heikkenee ja voi paikoin romahtaa kokonaan. Monimuotoisuus auttaa luontoa sietämään muuttuvaa ilmastoa sekä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia luontoriskejä.
Lippulaivaindikaattorit: Yhteistyöllä ilmastoturvallisuutta ja luonnon monimuotoisuutta
 |  |
| Luontoarvoiltaan arvokkaat maatalousalueet | Kuolleen puuston keskitilavuus metsämaalla |
| Indikaattori kertoo luontoarvoiltaan arvokkaiden maatalousalueiden pinta-alan. Laskennassa huomioidaan luonnonlaitumien ja -niittyjen, pysyvien laitumien sekä maatalouden ympäristötukien erityistukien kattama pinta-ala. | Indikaattori ilmentää metsien monimuotoisuuden edellytyksiä. Indikaattori ilmaisee kuolleen puuston keskitilavuutta metsämaalla. Luku on keskiarvo mainittujen vuosien ajalta. |
| 11 783 ha (2023) | 6,1 m3/ha (2019-2023) |
| -28 % (2022-2023) | +27 % (verrattuna vuosiin 2014-2018) |
Painopisteen toimenpiteiden etenemistä ja tavoitteiden kehittymistä seurataan myös alla olevien indikaattorien avulla.
Painopisteen muut indikaattorit
| Indikaattori | 2013 | 2016 | 2019 | 2022 | muutos |
|---|---|---|---|---|---|
| Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus kokonaispinta-alasta (%) | – | 1,9 | 2,0 | 2,2 | +16 % |
| Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta (%) | – | 2,0 | 2,2 | 2,4 | +20 % |
| Pintavesien ekologinen tila (vähintään hyvässä ekologisessa tilassa olevien vesistöjen suhteellinen osuus kaikista järvistä ja joista) (%) | 77 | – | 75 | – | -3 % |
| Ennallistettujen soiden pinta-ala (ha/v) | 163 | 41 | 25 | 221 | |
| Hoidon piirissä olevien perinnebiotooppien pinta-ala (ha) | – | – | – | 2591 |
– = Tietoa ei ole muodostettu tai inventoitu.
Esimerkkejä toteutuksesta
Selvitys ilmastonmuutoksen vaikutuksista Maaveden ja Sysmä-Paron vedenkorkeuksiin ja virtaamiin
Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ELY-keskusten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteishankkeessa aloitettiin selvitys ilmastonmuutoksen vaikutuksista Maaveden ja sen alapuolisten vesistöjen (mm. Sysmä-Paro, Jokijärvi ja Joroisvirta) vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä vesistön tilaan ja käyttöön. Selvityksen tavoitteena on parantaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista Maavedellä ja sen alapuolisella Sysmäjärven vesistöreitillä. Selvityksessä pyritään löytämään Maaveden säännöstelylle sopeutuva juoksutusohje, jolla voitaisiin vähentää tulvasta ja kuivuudesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia vesistöreitillä.
Maaveden säännöstelyllä on vaikutuksia alapuolisen Sysmäjärven reitin vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Paikalliset asukkaat ja mökkeilijät ovat olleet huolestuneita etenkin Sysmän ja Paron vedenkorkeuksista, joiden koetaan laskevan haitallisen alas etenkin loppukesästä. Ilmastonmuutos lisää pitkien kuivakausien riskiä kesällä, joten ongelman odotetaan pahenevan tulevaisuudessa. Maaveden nykyinen säännöstelylupa on peräisin 1970-luvulta, jolloin lumimäärät talvella olivat suuria ja tulvat esiintyivät pääsääntöisesti keväällä. Säännöstelyohjeen muuttamisen vaikutuksia arvioidaan vesistöjen virkistyskäytön lisäksi erityisesti vesiluonnon ja tulva- ja kuivuusriskien kannalta.
Selvityksen pohjalta ELY-keskus voi käynnistää padotus- ja juoksutusselvityksen laatimisen Sysmäjärven reitille sekä tarvittaessa hakea muutosta nykyiseen säännöstelylupaan. Myös luvanhaltija (Savon Voima Oyj) voi hakea muutosta lupaan.
Metsäpalovarautuminen pelastuslaitoksilla 2025
Ilmastonmuutoksen myötä metsäpalojen riskit ovat kasvaneet myös Suomessa. Metsäpalovarautuminen pelastuslaitoksilla 2025 -hankkeen päätavoitteena oli vahvistaa ja kehittää pelastustoimen varautumista, resurssien reaaliaikaista hallintaa ja haavoittuvuuksien tunnistamista metsäpaloissa sekä vaara- ja suoja-alueiden määrittelyä.
Hankkeessa hyödynnetiin paloherkkyyskarttoja ja leviämismallinnusta, joita on luotu MELLEVÄ-, MAST- ja MARISKA-hankkeissa. Hankkeessa kehitettäväksi valitut kohteet valikoituivat aiemmissa Pelastusopiston hankkeissa Pelastajan työvälineet ja suojavarusteet metsäpaloissa sekä Kalajoen Raution metsäpalo 2021 esiinnousseista pelastuslaitosten haavoittuvuuksista ja niiden kehittämistarpeista.
Hankkeessa
- Avustettiin pelastuslaitoksia metsäpalojen torjuntasuunnitelmien teossa, ottaen huomioon eri pelastuslaitosten erityistarpeet
- Kartoitettiin valtakunnallisesti yhtenevä kalustohallinnan järjestelmä -> resurssoinnin parantaminen metsäpaloissa
- Koottiin ja analysoitiin tutkimuksissa esille nousseet varautumisen, ennaltaehkäisyn, pelastustoiminnan ja tiedottamisen kehityskohteet ja arvioitiin metsäpalokoulutustarve
- Tuotettiin uutta koulutusmateriaalia ja ohjeistusta hankkeen kokonaisuuksista
Hanketta toteuttivat Pelastusopisto ja Suomen metsäkeskus. Hankkeen toteutusaika oli 1.1.2023-31.12.2024.
Toteutettavat ilmastotiekartan toimenpiteet
Ilmastotyön seuranta-aineistot
Ilmastotiekartan laaja seurantaraportti koostetaan aina keväisin. Seurantaraporteissa nostetaan esille toteutettuja hyviä ilmasto- ja kiertotaloustyötä edistäviä hankkeita ja käytännön tekoja. Tutustu seurantaraportteihin materiaalipankissa (hiilineutraalipohjoissavo.fi).
Ilmastotiekartan toimenpiteiden etenemistä voi seurata ilmastotiekartan sivulla (hiilineutraalipohjoissavo.fi).
Aikaisemmin julkaistut seuranta-artikkelit
Pohjois-Savon ilmastotyön seuranta osa 1: Vahva ilmastokulttuuri
Pohjois-Savon ilmastotyön seuranta osa 2: Kiertotaloudella kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä
Pohjois-Savon ilmastotyön seuranta osa 3: Kasvavat hiilinielut ja -varastot
Pohjois-Savon ilmastotyön seuranta osa 4: Puhdasta energiaa reilusti
Lähteet
| Indikaattori | Lähde |
|---|---|
| Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus kokonaispinta-alasta ja maa-alasta | Luonnonvarakeskus 2023; Tilastotietokanta (Metsien suojelu) |
| Luontoarvoiltaan arvokkaat maatalousalueet | Luonnonvarakeskus 2023; Tilastotietokanta (Maaseutuohjelman indikaattorit) |
| Kuolleen puuston keskitilavuus metsämaalla | Luonnonvarakeskus 2023; Tilastotietokanta (Metsätilastot: Metsävarat) |
| Pintavesien ekologinen tila | Suomen ympäristökeskus ja Pohjois-Savon ELY-keskus 2022 |
| Ennallistettujen soiden pinta-ala | Metsähallitus, Metsäkeskus, Tornator Oyj 2023 |
| Hoidon piirissä olevien perinnebiotooppien pinta-ala | Pohjois-Savon ELY-keskus 2023 |
Jaa julkaisu
