Pohjois-Savon ilmastopäästöt laskeneet noin kolmanneksen vuosina 2007–2020 - Maakunnallisen ilmastotiekartan seurantatiedot koottu ensimmäistä kertaa

Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 32 % vuosien 2007–2020 välisenä aikana. Kokonaisuudessaan maakunnan ilmasto- ja kiertotaloustyö etenee toivottuun suuntaan. Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä vaatii edelleen päämäärätietoista työtä.

Pohjois-Savon ilmastotiekartan hiilineutraaliustavoitteen etenemistä seurataan kasvihuonekaasupäästötietojen avulla. Seurantatiedot osoittavat, että Pohjois-Savon kuntien kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet kolmanneksella vuodesta 2007 vuoteen 2020 mennessä. Suurin yksittäinen tekijä päästöjen laskuun on ollut fossiilisen energian osuuden pieneneminen energiantuotannossa. Pohjois-Savon merkittävimmät päästölähteet ovat maatalous (34 % kokonaispäästöistä), tieliikenne (24 %) ja kaukolämmitys (11 %).

Pohjois-Savon ilmastotiekartan seurannassa käytettävät päästötiedot pohjautuvat Suomen ympäristökeskuksen julkaisemaan HINKU-laskentaan. HINKU-laskentamenetelmä ei sisällä päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä. Alueella tuotetusta tuulisähköstä lasketaan päästökompensaatio vuosittaisen sähkön päästökertoimen mukaisesti.

Seurannan tavoitteena on tuoda esiin tehdyn ilmastotyön vaikuttavuutta

Maakunnallisen ilmastotyön seurannan tavoitteena on koota yhteen maakunnassa tehtyjä ilmastotoimia ja tuoda esiin niiden vaikuttavuutta. Seurantatietojen avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva siitä, miten Pohjois-Savon ilmasto- ja kiertotaloustyö etenee sekä tunnistaa tähän työhön liittyviä haasteita, jotka vaativat erityistä huomiota.

– Maakunnallisena tavoitteenamme on edistää hiilineutraaliutta ja mahdollistaa ilmastonkestävää arkea. Säännöllisesti toteutettavan seurannan avulla näemme, etenemmekö oikeaan suuntaan, ja voimme myös tuoda esiin Pohjois-Savossa tehtävää vaikuttavaa ilmastotyötä. Lisäksi pyrimme jatkossa seurannan avulla tarkastelemaan maakuntamme ilmastotyön tilannetta suhteessa muihin maakuntiin. Toivomme, että tämä samalla myös kannustaa kaikkia pohjoissavolaisia mukaan ilmastotyöhön, kuvailee ilmastotiekartan seurantaa kehittänyt Pohjois-Savon ELY-keskuksen koordinoiman Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen ympäristöasiantuntija Hanne Siikström.

Kasvihuonekaasupäästötietojen lisäksi tiekartan seurannassa käytetään myös muita indikaattoreita, jotka osaltaan kuvaavat maakunnan ilmastotyön etenemistä. Pohjois-Savon ilmastotiekartan seurantatiedot koottiin nyt ensimmäistä kertaa. Jatkossa ilmastotiekartan seurantatiedot raportoidaan vuosittain Pohjois-Savon ilmasto-, kiertotalous- ja biotalousryhmälle sekä maakunnan yhteistyöryhmälle. Seurannassa seuraavana toimena on toteuttaa maakunnan ilmastotyön verkkosivuille visuaalinen ja helppokäyttöinen seurantajärjestelmä, jolla maakunnallisen ilmasto- ja kiertotaloustyön eteneminen tehdään näkyväksi kaikille maakunnan toimijoille, asukkaita myöten.

Pohjois-Savon ilmastotiekartta ohjaa maakunnallista ilmastotyötä

Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi Pohjois-Savon ilmastotiekartan ja sen toimeenpano- ja seurantasuunnitelman vuonna 2021. Ilmastotiekartta on ohjelma, joka ohjaa maakunnan toimijoita kohti hiilineutraaliutta ja kestävyyttä vuoteen 2035. Ilmastotiekartassa on viisi painopistealuetta: vahva ilmastokulttuuri, kiertotaloudella kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä, kasvavat hiilinielut ja -varastot, puhdasta energiaa reilusti sekä yhteistyöllä ilmastoturvallisuutta ja luonnon monimuotoisuutta. Pohjois-Savon tavoitteena on olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi ilmastotiekartan toimenpiteissä on huomioitu myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen.

Ilmastotiekartan seurantatiedot koottiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen koordinoimassa Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeessa. Hanke tukee maakunnan ilmasto- ja kiertotaloustyötä ajalla 1.11.2021–31.8.2023. Hanketta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta sekä Pohjois-Savon liiton kehittämisrahastosta.