opinnäytetyö vaikuttavuus viestintä

Opinnäytetyö: Systemaattisuus ja koordinaatio ovat Pohjois-Savon ilmastotyön viestinnän vahvuuksia

Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen laajan ja pitkäaikaisen vaikuttavuuden menestystekijöiksi tunnistettiin suunnitelmallinen viestintä ja vahva koordinointi. Sidosryhmien kokemuksia hankeviestinnästä tutkittiin Lapin ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä.



Viestinnällä on merkittävä rooli ilmastotyön vaikuttavuuden tukemisessa. Pohjois-Savossa haluttiin selvittää, mitkä ovat valtakunnallisestikin huomioidun alueellisen ilmastotyön viestinnän vaikuttavuuden ainekset. Merkittävimmiksi tekijöiksi nousivat edelläkävijyys ja merkittävyys, systemaattisuus ja koordinaatio, vaikuttavuutta vahvistava viestintä, asiantuntijaverkoston vahvistuminen sekä ilmastotoimiin aktivoiminen. Opinnäytetyössä haastateltiin Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen toteuttajaorganisaation sekä sidosryhmiin kuuluvien tutkimuslaitoksen, yritysten kehittämispalveluiden, oppilaitoksen, edunvalvontajärjestön, kuntatoimijan ja luottamushenkilöiden edustaja.

Toimijoiden oman roolin hahmottaminen, yhteistyö ja merkityksellisyys korostuvat

Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen sidosryhmien kokemukseen perustuen maakunnallisen ilmastotyön viestinnässä saavutettiin vaikuttavuuden tavoitteet verkostoyhteistyön, ilmastokulttuurin ja yhteisen ymmärryksen osalta. Sen sijaan viestinnän vaikuttavuuden yhteyttä tavoitteisiin positiivisista ilmastovaikutuksista ja lisääntyvistä resursseista ei pystytty sidosryhmien kokemana yksiselitteisesti osoittamaan. Hankkeen viestinnällä on kuitenkin pystytty välillisesti vaikuttamaan myös edellä mainittuihin tavoitteisiin pääsyyn systemaattisuudella, koordinoinnilla ja aktivoimalla ilmastotoimiin.

Suunnitelmallisesti johdettu viestintä toi merkityksellisyyttä alueelliseen ilmastotyöhön, ja yhteinen ymmärrys ilmastotoimista auttoi kokonaiskuvan hahmottamisessa sekä omien toimien kohdentamisessa. Sidosryhmien mukaan hankkeen viestintä on onnistunut tuomaan esiin, mitä ilmastoasiat tarkoittavat alueella, ja minkälaisia toimenpiteitä ilmastotoimien edistämiseen tarvitaan. Viestinnän avulla voitiin edistää avointa vuorovaikutusta ilmastotyössä ja yhteistyötä alueellisten toimijoiden välillä, mikä laajensi toiminnan vaikuttavuutta ja sitoutti yhteisiin tavoitteisiin.

Merkittävimmät viestinnän vaikuttavuuden ilmentymät ja myötävaikuttajat

Edelläkävijyys ja merkittävyys

Haastateltavat pitivät yhtenä osoituksena hankkeen viestinnän vaikuttavuudesta pohjoissavolaisen ilmastotyön saamaa valtakunnallista tunnustusta. Hankkeen nähtiin olevan merkittävä ei pelkästään Pohjois-Savon alueella vaan valtakunnallisestikin. 

Systemaattisuus ja koordinaatio

Hankkeen viestinnän systemaattisella johtamisella on saavutettu asetetut tavoitteet ja luotu pohja pidemmälle aikavälille ulottuvalle vaikuttavuudelle. Haastateltavat kokivat systemaattisuuden tuovan merkityksellisyyttä ilmastotyöhön: yhteinen ymmärrys auttaa kokonaiskuvan hahmottamisessa sekä omien toimien kohdentamisessa.

Vaikuttavuutta vahvistava viestintä

ELY-keskuksella koettiin olevan ilmastotyön neutraalin ja faktoihin pohjautuvan viestinnän tekijänä erityinen merkitys. Asia- ja ratkaisukeskeinen sekä osallistava tekeminen ja viestintä puhutteli sidosryhmiä. Hankkeen sidosryhmissä koettiin, että viestinnällä voidaan vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin ja yksilöön päätöksentekijänä. Toisaalta koettiin epävarmuutta siitä, pystyykö viestinnällä vaikuttamaan laajempaan systeemitason muutokseen.

Asiantuntijaverkoston vahvistuminen

Hankkeen verkostosta on löytynyt kumppaneita ilmastoasioista keskustelemiseen ja yhteyksiä uuden oppimiseen. Sidosryhmissä tuotiin esille kumppaneiden hyöty myös hyvien kokemuksien ja käytäntöjen jakamiseen. Tilaisuuksiin osallistumisen koettiin olevan yksi merkittävimmistä asiantuntijaverkoston vahvistumisen tekijöistä. Hankkeen kautta on saatu näkyvyyttä tiedolle, jota voi soveltaa myös muissa yhteyksissä. Toisaalta ei ollut varmuutta siitä, ovatko yritykset hyötyneet verkostossa liikkuvasta tiedosta.

Ilmastotoimiin aktivoiminen

Hanke on ollut luomassa organisaatioille painetta osallistua ilmastotoimiin, ja sen koettiin olleen hyvä herättelijä. Yhteinen tekeminen ja tavoite kannusti tarttumaan toimeen. Vaikuttavuutta erityisesti lisänneenä viestintäkeinona mainittiin hankkeessa tuotetut lyhyet case-videot maakunnassa tehdyistä ilmastoteoista. Ryhmäpaineesta viestimisen koettiin lisänneen sitoutumista. Viestinnällä on pystytty välittämään ajatus, että nyt on aika toimia, koska toimenpiteiden vaikutukset ovat hitaita.

Pääsääntöisesti sidosryhmissä koettiin, että yritykset ovat lisänneet omaa ilmastotyötään hankkeen seurauksena, mutta sitä on vaikea todentaa. Hanke on mahdollistanut erilaisia kokeiluja, ja sidosryhmissä on lähdetty tekemään toimenpiteitä kunnille laadituissa ilmastonmuutoksen riskikorteissa esiin tulleiden haasteiden ratkaisemiseksi. Sidosryhmien yhteinen tavoitteellinen toiminta ja oikeiden tahojen kokoaminen maakunnallisen ilmastotyön äärelle nähdään tärkeänä ilmastotoimiin aktivoimisessa.

Rohkealla viestinnällä heräteltiin toimimaan

Hankkeella on ollut vaikutusta ilmastomyönteisyyden paranemiseen maakunnassa. Hankkeen ennakkoluulottomaan ja virkamiesviestinnän rajoja rikkoneeseen viestintään on sisällytetty ilmastopolitiikan tukea aikaansaavia ja motivoivia tunteita. Kiinnostusta on herätetty sidosryhmien mukaan visuaalisuudella sekä hyvien käytäntöjen ja esimerkkien jakamisella. Huolta on herätetty ilmaston tilannekuvaa välittämällä, ja toivon tunteita ovat aikaansaaneet ilmastotiekartta- ja riskikorttityöskentely.

Sidosryhmät toivoivat viestinnän olevan jatkossakin voimaannuttavaa, vaikuttavaa ja toivoa ruokkivaa, perusteltua ja kansantajuista. Tätä tukemaan opinnäytetyön tuloksista tiivistyi kymmenen kohdan vinkkilista (kuva) hyvistä käytänteistä ilmastohankeviestinnän tekijöille. ”Monipuoliset viestintäkanavat, rohkeat kokeilut, ihmisten osallistaminen ja positiivisen viestin vahvistaminen ovat keinoja lisätä ilmastohankkeiden viestinnän vaikuttavuutta”, toteavat opinnäytetyön tekijät Tiina Alasirniö ja Mari Haikonen.

Kuva: Hyvät, vaikuttavuutta tukevat ilmastoviestinnän käytänteet. Kuvan saa isommaksi klikkaamalla.

Teksti: Tiina Alasirniö ja Mari Haikonen

Kirjoittajat ovat opiskelleet Lapin ammattikorkeakoulussa ennakointia ja kehittämistä. Teksti perustuu Alasirniön ja Haikosen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen viestinnän vaikuttavuus sidosryhmien kokemana (Theseus.fi).


Jaa julkaisu

Lisää kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *