Pohjois-Savon ELY-keskus tuotti alueen kunnille riskikortit, jotka tuovat ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen käytännön tasolle. Ilmastokriisin merkit ovat näkyvissä, nyt on aika kääriä hihat. Lisätietoa tarjoilee kaikille avoin Pohjois-Savon ilmastofoorumi 16.11. Kuopiossa.
Artikkeli julkaistu Savon Sanomien digiartikkelina 9.10.2023.. Lue juttu Savon Sanomien verkosta tästä linkistä (savonsanomat.fi).
– Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee kotipihallemme. Se ei ole vain sanahelinää kansainvälisissä konferensseissa. Se näkyy ja tuntuu ympäristössä, täällä Pohjois-Savossakin, sanoo Jyri Wuorisalo, projektipäällikkö sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan asiantuntija Savonia ammattikorkeakoululta.
Muutokset elinympäristössämme tarkoittavat muutoksia elinkeinotoimissamme. Ilmaston lämpenemisen takia viljelylajikkeemme vaativat päivitystä. Metsätaloudelle/teollisuudelle tärkeät kuusipuut harvenevat, sillä ne eivät tulevaisuudessa saa riittävästi routaa talven suojaksi.
Luontokato, saastuminen, luonnonvarojen liikakäyttö, globaalit terveyskriisit, pandemiat sekä ihmisten aiheuttamat kriisit, kuten Ukrainan sota ja sen laajat vaikutukset ympäristöön ja luonnonvarojen käyttöön asettavat lukuisia maailmanlaajuisia haasteita.
– Elämme monikriisiaikaa, ja tämän käsitteen ymmärtäminen on tärkeää. Koskaan aiemmin ei ole ollut näin montaa kriisiä yhtä aikaa, ja me emme tiedä näiden yhteisvaikutuksia. Siitä syystä tulevaisuuden skenaariot voivat äkisti muuttua.
Muutoksessa piilee ristiriitaisuuksia, mutta ne on ratkottava. Viljelysmaiden rinnalle tuleville aurinkokennopelloille löytyy tilaa ja yhteispeliin on sopeuduttava.
– Meidän on yksinkertaisesti pakko muuttaa tapaamme elää. Kriisi avaa mahdollisuuden uudistaa elinkeinoa ja elintapojamme. Yrityselämässä muutos voi johtaa kokonaan uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Kiertotalous on ainoa vaihtoehto kestävälle toiminnalle. Tätä kehitystä rahoittajat ohjaavat jo nyt.
Wuorisalo muistuttaa, että muutos tapahtuu kaikkialla maailmassa yhtaikaa. Voimme siis ottaa oppia toinen toisiltamme ja yhdessä kehitellä teknologioita muutoksen hallinnan avuksi.
Pohjois-Savon kuntien riskit kartoitettu, kunnille yksilölliset riskikortit käytännön ilmastotyöhön
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjois-Savon alueella on nyt selvitetty. Tavoitteena on auttaa kuntia lakisääteisessä ilmastotyössään. Varautumisen ja sopeutumisen käytännön toimenpiteet tehdään kuntatasolla.
Konsultti Ramboll Finland Oy yhdessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen, alueen kuntien sekä sidosryhmien kuten oppilaitosten kanssa kartoitti ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjois-Savon alueella. Kesällä valmistunut riskikartoitus on yksi Pohjois-Savon maakunnan ilmastotiekartan käytännön toimista, joita koordinoi Hiilineutraali Pohjois-Savo -hanke.
– Tarkastelimme viiden ilmiön; sateisuus, myrskyt, talviolosuhteiden muutos, lämpötilan nousu ja luontokato – vaikutuksia alueen kunnissa niin elinkeinotoimen, kunnan palveluiden kuin myös aivan kuntalaisen tasolla, kertoo ympäristöasiantuntija Minna Kokkonen Pohjois-Savon ELY-keskukselta.
Riskianalyysin pohjalta alueen kunnille laadittiin kuntakohtaiset riskikortit avuksi ilmastotyöhön. Jokaiselle kunnalle yksilöidyissä korteissa tarkastellaan riskien ohella kehityskohtia ja suositellaan toimenpiteitä kunnan elinkeinorakenne huomioiden.
– Esimerkiksi Kiuruvedellä riskit painottuvat maatalouteen ja muuhun viljelystoimintaan. Kaupungeissa kuten Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa huomiot keskittyivät esimerkiksi infran toimintavarmuuteen ja kaupunkisuunnitteluun.
Kun riskit on tunnistettu, Kokkonen toivoo riskikorttien innostavan jatkojalostamaan havaintoja käytäntöön.
Ilmastotyö osaksi kuntien arkea
Toukokuussa startannut suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) tuo kunnat ja seutukunnan ilmastoyhteistyöhön. Kuntalähtöinen SISU-hanke tukee kuntien työtä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja kuntaan sopivien ilmastotoimien vakiinnuttamisessa sekä hyödyntää työssään ELY-keskuksen laatimia riskikortteja.
Kuntien ilmastonmuutostyön tueksi maakuntaa kiertää viisi ilmastokoordinaattoria.
– Ilmastokoordinaattorit osallistuvat kuntien arkeen, ja auttavat jokaista tarpeiden mukaan. Osassa kuntia lakisääteinen ilmastotyö on jo aloitettu ja suunnitelmia viedään käytäntöön, kun taas osassa kuntia työ on vasta alkamassa, projekti- ja viestintävastaava Stella Siitonen kertoo.
Siitonen nostaa tärkeimmäksi tavoitteeksi ymmärryksen kasvattamisen. Hän on juuri valmistelemassa marraskuisen ilmastofoorumin työpajaan sisältöä.
– Tarkoituksena on käsitellä pienryhmissä sopeutumis- ja varautumisteemoja, kuntakohtaiset riskikortit keskustelujen herättelijöinä.
Siitonen onkin huomannut, että riskikortit auttavat kuntia konkretisoimaan ilmastomuutostyötä.
– Pohdintaan nousevat usein toimenpiteet erilaisiin kriisitilanteisiin liittyen. Esimerkiksi jos sadevesi tulvii rakennuksiin, kuka vastaa vesien pumppaamisesta pois?
Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja mahdollisuuksista Pohjois-Savon ilmastofoorumiin 16.11.203 Kuopioon, Sokos hotel Puijonsarveen (Pohjois-Savon ilmastofoorumi 16.11.2023: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – hyvinvointia ja turvallisuutta – Hiilineutraali Pohjois-Savo).
Luvassa monipuolinen kattaus ilmastonmuutosasiaa eri asiantuntijoiden ja yritysten näkökulmista sekä myös työpajoja. Puhujina muun muassa EU:n ilmastosopimuslähettiläs ja Suomen Punaisen Ristin ilmastoasiantuntija Pekka Reinikainen sekä Pohjois-Pohjanmaan ELYn johtava ilmastoasiantuntija Maaria Parry. Ilmoittaudu maksuttomaan tilaisuuteen 3.11. mennessä!
Jaa julkaisu
