Työ- ja elinkeinoministeriö antoi eri tuotannonaloille ja niitä edustaville organisaatioille tehtäväksi päivittää sektorikohtaiset vähähiilitiekartat 2024 kesään mennessä. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) ja Ruotsinkielisten maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton (SLC) tavoitteena oli päivittää vuoden 2020 vähähiilisyystiekartta valittujen kolmen kokonaisuuden osalta. Nämä kokonaisuudet ovat EU CAP -politiikka eli EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja sen muutokset, maatalouden hiilimarkkinat sekä maatalous osana energiantuotantoa. Tiekartan taustatyöstä vastasi Luonnonvarakeskus (Luke).
Vähähiilisyystiekartan päivityksessä luotiin kolme skenaarioita vuoteen 2035 ja 2050 jokaisen kolmen kokonaisuuden osalta: perusskenaario (WEM), joka toteutuu nykyisillä politiikka- ja ohjauskeinopäätöksillä, tavoitteellinen lisätoimiskenaario 1 (WAM1), jossa määritellään lisätoimenpiteitä tukemaan Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja kunnianhimoinen lisätoimiskenaario 2 (WAM2), jossa esitetään edellisiä pidemmälle meneviä politiikkatoimenpiteitä. Kaikissa skenaarioissa toimenpiteet ovat samat, mutta niitä tehdään eri laajuudessa.
WAM skenaarioissa viljelijöillä on pääsy hiilimarkkinoille, ennallistamisasetus tuo kannustimia turvemaille ja energiamurros etenee vauhdilla. Kaikkien hahmoteltujen toimenpiteiden tuli olla kestäviä tuotannollisesta näkökulmasta, eli ne eivät voi vaarantaa kansallista ruokaomavaraisuutta. Keinojen tulee olla kestäviä myös taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti. Toimenpiteiden takana on oltava jokin ansaintalogiikka, joka kannustaa toimijoita.
Maatalous päästöjen lähteenä
Maatalous on tällä hetkellä suuri päästökokonaisuus maankäyttösektoreineen. Maatalouden osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tulee kasvamaan tulevaisuudessa muiden sektorien päästöjen vähetessä. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisuuteen kuuluvat ns. maataloussektorin eli maataloustuotannosta aiheutuvien dityppioksidin (N2O) ja metaanin (CH4) päästöt, joita oli kaikkiaan noin 6,075 Mt CO2 ekv. vuonna 2022 (Tilastokeskus 2024). Lisäksi maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisuuteen kuuluvat maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat hiilidioksidipäästöjä maatalouden kivennäismailta ja turvemailta n. 8 Mt CO2 ekv., sekä maatalouden energian käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, vajaa 1 Mt CO2 ekv. Yhteensä maatalouden kokonaisuuteen kuuluvia kasvihuonekaasupäästöjä on noin 15 Mt CO2 ekv.
Maataloudessa päästöjen vähentäminen on erityisen vaikeaa, eikä missään EU-maassa maatalouden päästöjä olla saatu vähennettyä merkittävästi. Suomessakaan maatalouden kasvihuonekaasupäästöt eivät ole olennaisesti muuttuneet viimeisten vuosien aikana. Lannoituksesta ja eläimistä peräisin olevia typpidioksidi- ja metaanipäästöjä on hankala vähentää tuotantoa vähentämättä, eivätkä turvepeltojen päästöt olennaisesti laske ilman lisätoimia, vaikka pellot otettaisiin pois käytöstä. Maataloudessa tarvitaankin kokonainen paletti erilaisia ilmastoratkaisuja.
Kuva: Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen jakauma taakanjakosektorille (maatalous ja polttoaineet) ja maankäyttösektorille (LULUCF) vuonna 2023 pikaennakkotietojen mukaan. (Lähde: Ilmastovuosikertomus 2023, Ympäristöministeriö)
EU:n CAP politiikka ja vähähiilisyys
Maataloustukia maksetaan Suomessa yhteensä noin 1,7 miljardia vuosittain. Uuden CAP-ohjelmakauden (2023–2027) merkittävä ero vanhaan, on ekojärjestelmä, joka muodostaa keskeisen osan maatalouden ilmastotoimenpiteistä. Sen kautta maksetaan n. 86 miljoonaa euroa vuosittain. Luonnonvarakeskus arvioi, että nykyisen ohjelmakauden tuet ehtoineen tarjoavat pieniä ja kohtalaisia kannustimia vähennystoimenpiteisiin.
Hiilimarkkinat maatalouden toimenpiteiden mahdollistajana
Tiekartassa tarkasteltiin EU:n laajuisille hiilimarkkinoille ja jakeluvelvoitteen joustomekanismiin osallistumisen vaikutusta maatalouden päästökehitykseen. Ilmastotiekartan päivityksessä maatalous on jätetty perusuran WEM-skenaariossa ulos hiilimarkkinoilta. WAM1- ja WAM2-skenaariossa maataloudella on mahdollisuus osallistua hiilimarkkinoille skenaariosta riippuen maltillisesti tai reippaasti. Vähennyspotentiaalin selvityksessä pyrittiin vastaamaan kysymykseen, miten maatalous toisi päästövähennyksiä tarjolle. Päästövähennyspotentiaaliltaan tärkeimmät toimet ovat kivennäismaiden hiiliviljely ja heikkosatoisten turvepeltojen muuttaminen pysyvästi tai lähes pysyvästi kosteikoiksi
Energiamurroksen skenaariot
Maatalouden energiankäyttö on pysynyt lähes samana vuodesta 2010. Maatalouden energiankäytöstä noin puolet kuluu lämmitykseen, kolmannes työkoneiden käyttövoimaksi ja loput sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Vähähiilisyystiekartan mukaan tehokkaimpia päästövähennystoimia maataloudessa olisivat nestemäisiä polttoaineita hyödyntävien laitteiden, koneiden ja prosessien energiatehokkuuden kehittämiseen. Esimerkkeinä mainitaan muun muassa perinteistä keveämpi maanmuokkaus, viljan lämminilmakuivauksen säätäminen ja logistiikan kehittäminen. Aurinkovoimaa tiloille on rakennettu enemmän kuin vuoden 2020 tiekartassa arvioitiin 2035 rakennettavan, mutta tulevaisuudessa aurinkovoiman vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen nähtiin melko vähäisenä, kun ostosähköä korvataan omalla tuotannolla. Ostosähkön keskimääräinen päästökerroin on ollut laskussa viime vuosina, mikä vaikuttaa aurinkoenergiainvestointien päästövähennyspotentiaaliin. Selvityksessä tarkasteltiin myös biokaasun tuotantoa osana maatalouden päästövähennystoimia.
Lisätietoja
Jaa julkaisu
