Pohjois-Savon ELY-keskuksen edustus pääsi nauttimaan etelän lämmöstä ja vieraanvaraisuudesta, kun KiertoKasvu-hanke järjesti benchmarking-matkan pääkaupunkiseudulle, Uudenmaan kiertotalouslaaksoon 3.-4.6.2024.
Quo Vadis, minne matka?
Matkakohteemme nimi, Uudenmaan kiertotalouslaakso, voi olla hieman hämäävä. Ainakin itselläni ensimmäinen mielikuva siitä oli fyysinen, yläkulmasta kuvattu maantieteellinen paikka, “…suurehko, tavallisesti pitkänomainen maanpinnan laskeuma, jota rajoittaa ainakin kahdelta vastakkaiselta sivulta korkeammalla oleva maa…”, kuten Wikipediassa sanan laakso merkitystä kuvataan. Sinne, ainakin kahdelta sivulta kukkuloiden rajaaman maanpinnan laskeuman pohjalle, on kiertotalouden toiminta sitten Uudellamaalla keskittynyt.
Uudenmaan kiertotalouslaakso on kuitenkin ihan jotain muuta kuin ensimmäiset mielikuvani siitä. Uudenmaan kiertotalouslaakso on eri alojen asiantuntijoiden, yritysten, kuntien ja organisaatioiden yhteisö, jonka tarkoitus on viedä yhdessä Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä (www.kiertotalouslaakso.fi). Ja kuten saimme huomata vierailumme aikana, tuossa yhteisössä tehdään ennakkoluulotonta ja uraauurtavaa työtä kiertotaloustoiminnan kehittämiseksi.
Uutta ja vanhaa opittavaa vierailukohteissa
Ensimmäinen vierailukohteemme oli Kuljetusrinki Oy:n Hyötyrinki-kierrätyslaitos Helsingin Tattarisuolla. Siellä tulevaisuus on jo tätä päivää, sillä laitokseen on tehty merkittäviä investointeja huippumoderniin, tekoälyavusteiseen lajittelutekniikkaan ja robotiikkaan.
Kierrätyslaitoksessa jätteet käsitellään esilajitteluvaiheessa sekä robottilajitteluvaiheessa. Esilajitteluvaiheessa sisään tulevat jätekuormat tarkastetaan ja käsitellään manuaalisesti, minkä jälkeen robottilajitteluvaiheessa kolme eri robottikouraa lajittelee linjastolle tulleesta jätemateriaalista eri jakeet ihmisen määrittelemien ohjeiden mukaisesti. Kuljetusrinki Oy:n toimitusjohtaja Markus Närhi kertoi, että robottien yksi koura tekee noin 2000 poimintaa tunnissa, eikä tahti hidastu väsymyksen vuoksi pitkänäkään päivänä. Robotit voivat oppia tunnistamaan ja lajittelemaan kaikenlaisia kuivia materiaaleja ja lajitteluprosessin lopputuloksena syntyy puhdasta ja tasalaatuista raaka-ainetta hyödynnettäväksi kotimaiselle teollisuudelle (www.kuljetusrinki.com).
Toinen tutustumiskohteemme oli Rudus Kierrätyksen toimipiste Vantaan Länsisalmen alueella, missä otetaan vastaan lähialueilla syntyvää betoni- ja tiilijätettä, sekä lentotuhkaa ja puhdasta maa-ainesta kierrätettäväksi.
Suola-aavikkomaisella sorakentällä vietetyn helteisen tuokion aikana saimme tutustua massamääräisesti vaikuttavimpiin lukeutuvan kiertotaloussektorin toimintaan. Henkilökohtaisena yllätyksenä allekirjoittaneelle tuli tieto materiaalien taloudellisesti kannattavasta maksimisiirtoetäisyydestä, joka Rudus Kierrätyksen tuotepäällikkö Arto Asmundin mukaan on vain noin 10 km. Suomi tunnetaan tietysti pitkien välimatkojen maana ja väistämättä mieleeni tulee, että meidän kaikkien olisi nähtävä kiertotaloudella muutakin kuin rahallista arvoa. Toinen keskusteluista mieleen painunut seikka oli se, että betonitehdas ei ilmeisesti lainsäädännöllisistä syistä voi hyödyntää tuotannossaan työmailta jääneen ylijäämäbetonin, täysin käyttökelpoista kiviainesta tai sementtimassaa, jotka voitaisiin erotella kosteasta betonimassasta pesemällä. Ylijäämäbetoni valutetaan sen sijaan Rudus Kierrätyksen toimipisteellä maahan kuivumaan, josta se kovettumisen jälkeen otetaan käyttöön kierrätysmurskeen valmistuksessa.
Rudus on tuotteistanut kierrätetystä tiilestä ja betonista valmistetun murskeen, joka on todennetusti hiilinegatiivinen. Tuotteella on ns. EEJ-status (ei-enää-jätettä) sekä tietysti asianmukainen CE-merkintä, joten se soveltuu maanrakentamiseen, viherrakentamiseen sekä talorakentamiseen. Sen lisäksi, että kierrätetystä materiaalista valmistettu murske säästää neitseellisiä kiviaineksia, se kehittyy ajan mittaan myös kantavuusominaisuuksiltaan luonnonkiveä 15 % – 25 % paremmaksi (www.rudus.fi).
Retkemme toisena päivänä pääsimmekin sitten kiertotalouslaakson toiminnan ytimeen, Uudenmaan liiton tiloihin Helsingin Pasilassa. Isot kiitokset Uudenmaan liiton asiantuntija Pipsa Salolammille esittelystä, joka viimeistään selkeytti allekirjoittaneenkin käsitystä kiertotalouslaakson toiminnasta ja tarkoituksesta. Uudenmaan alueella tapahtuu paljon kehitystä varsinkin rakentamisen kiertotalouden saralla mm. rakennusosien uudelleenkäytön pilottikohteiden, rakennusten käyttötarkoituksen muutosten edistämisen sekä sidosryhmien kiertotalouden Green Deal -toimien kautta.
Oli myös hienoa, että saimme samalla vierailulla kuulla Eeva Jalovaaran tuomat terveiset Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelmalta. Tässä alueellisessa verkostoitumisessa, yhteistyössä, sitoutumisessa ja kokeilukulttuurissa on jotakin, mistä myös meillä Pohjois-Savossa olisi hyvä ottaa mallia alueellista kiertotaloutta kehitettäessä.
Sokerina pohjalla, ennen kotiin lähtöä, pääsimme vielä vierailemaan Fazer Experience Vierailukeskuksessa Vantaalla. Tämäkin vierailu sujui matkamme alkuperäistä henkeä noudattaen, ja saimme kuulla historiikkia siitä, kuinka makeistehdas on jo iät ja ajat toteuttanut hävikin vähentämistä ja kiertotaloutta. Kun yli 100 vuotta sitten joku päätti, että rikkoutuneita konvehteja ei laitetakaan roskiin, vaan niistä luotiin sen sijaan markkinoille uusi tuote, sitä tuskin silloin kutsuttiin kiertotaloudeksi. Se nyt oli vain järkevää ja kekseliästäkin. Sen ajan resurssiviisautta.
Kotiin viemisinä bussilastillinen pohjoissavolaista kiertotalouden asiantuntijuutta
Jäikö matkastamme sitten käteen muuta kuin pari kiloa karkkia? Tekikö tämä matka meistä nyt kiertotalouden asiantuntijoita?
Mielestäni kiertotalous on ehkä enemmän tapa ajatella ja toimia, kuin jokin yksittäinen osaamisen ja asiantuntijuuden osa-alue. Se on myös työkalu, jota me kaikki voimme käyttää työssä ja vapaa-ajalla. Ainakin meissä kaikissa on siis olemassa potentiaali tulla kiertotalouden asiantuntijoiksi. Oli alana sitten esim. koulutus, tki, jätehuolto, puistotoimi, yritysten tukipalvelut, rakentaminen tai jokin muu.
Benchmarking-matkamme aikana saimme hyvien ja innostavien esimerkkien kautta oppia siitä, kuinka kiertotalouden ajatusta voidaan viedä käytäntöön ja tulevaisuudessa osaksi ns. business as usual -toimintaa. Se vaatii monialaista yhteistyötä, tiedon jakamista ja verkostoja, ideointia, innovointia ja innostumista sekä uskallusta kokeilla asioiden tekemistä eri tavalla kuin aikaisemmin.
Loppuun vielä paljon kiitoksia matkan järjestäjille ja vierailumme emännille ja isännille!
Ja kiitos koko matkaseurueelle erinomaisesta reissusta!
Ville Leinonen
Kirjoittaja työskentelee Pohjois-Savon ELY-keskuksessa rakentamisen kiertotalouden parissa.
Save the Date!
Ps. Varaa kalenteriisi 3.9.2024, kokoonnutaan silloin Pohjois-Savon SISU-hankkeen johdolla Kuopioon rakentamisen puhtaan siirtymän ja kiertotalouden äärelle.