[large paragraph]Pohjois-Savon ilmastotiekartan ja Pohjois-Savon kuntiin suunniteltujen ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitu kahdessa selvityksessä. Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) ja Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hankkeissa tilatuissa vaikuttavuusarvioinneissa tarkasteltiin, millä toimilla ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä vähennetään eniten ja kustannustehokkaimmin. Paikallisilla toimilla on keskeinen rooli kansallisten ja kansainvälisten hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Olemme koonneet molemmissa vaikuttavuusarvioinneissa tarkasteltuja toimenpiteitä teemakohtaisesti artikkelisarjaksi. Tässä artikkelissa käymme läpi selvitysten liikennettä käsitteleviä toimenpiteitä.[/large-paragraph]
Liikenne on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde tuottaen Euroopassa noin neljänneksen CO₂-päästöistä, mikä vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen. Suomessa liikenne vastaa noin 20 % päästöistä. Suomen hiilineutraalisuus tavoite on vuoteen 2035 mennessä ja Kuopion osalta vuoteen 2030.
Kevyen liikenteen edistäminen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattaminen
Kevyen liikenteen, eli jalankulun ja pyöräilyn, edistämistä arvioitiin ilmastonäkökulman ja muiden hyötyjen (esim. terveysvaikutukset) mukaan. Tavoitteena on lisätä kevyen liikenteen osuutta ja tukea kävelyn sekä pyöräilyn olosuhteita, mikä tukee päästövähennystavoitteita. Kevyen liikenteen osuuden kasvattaminen tukee myös kansallisia ilmastotavoitteita ja vähentäen yksityisautoilua. Kuopion tavoitteena on saavuttaa 30 % kulkutapaosuus. Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen vähentää hiilidioksidipäästöjä, erityisesti lyhyillä matkoilla. Tämä parantaa ilmanlaatua ja terveyttä erityisesti ruuhkaisilla alueilla. Kansallisten tavoitteiden mukaan päästövähennystarve vuoteen 2030 mennessä on noin 3 miljoonaa tonnia, josta kävelyn ja pyöräilyn osuuden nostolla voidaan vähentää noin 0,4 miljoonaa tonnia. Kuopion henkilöliikenteen päästöt olivat 109 kt CO2e vuonna 2022, ja kevyen liikenteen osuuden kasvu vähentäisi päästöjä merkittävästi.
Kevyen liikenteen suosiminen ja autoilun vähentäminen pienentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä erityisesti taajamissa, mikä vähentää myös parkkipaikkojen tarvetta. Esimerkiksi Keski-Savossa liikenne edustaa 20-30 % kunnan päästöistä.
Liikenneturvallisuuden parantaminen ja infrastruktuurin kehittäminen, esim. erilliset pyöräväylät, ovat tärkeitä keinoja kevyen liikenteen edistämiseksi. Pyöräväylien rakentamisessa on tärkeää huomioida ympäristön viihtyisyys ja viheralueiden läheisyys. Lisäksi kävely- ja pyöräilyreitit parantavat sosiaalista vuorovaikutusta ja alueen viihtyisyyttä.
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutuksia ovat mm. stressin, ylipainon, fyysisen passiivisuuden ja työpoissaolojen väheneminen. On tärkeää, että kevyen liikenteen väylät ovat turvallisia ja, että niitä huolletaan ympäri vuoden. Erityisesti talviolosuhteisen ja liukkauden huomiointi on tärkeää. Kuopion ja Siilinjärven toimet kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseksi tukevat ilmastotavoitteita ja parantavat kansalaisten terveyttä.
Kevyen liikenteen edistäminen tuo ympäristö-, terveys- ja liikenneturvallisuusetuja. Sen tulisi olla keskeinen teema kuntastrategioissa, ja jo pieni muutos päivittäisissä kulkutavoissa voi vaikuttaa merkittävästi päästöihin. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen tuo taloudellisia hyötyjä terveydenhuoltokustannusten vähenemisen ja liikenneturvallisuuden parantumisen kautta. Tämä lisää elinympäristöjen houkuttelevuutta ja paikallistalouden elinvoimaa.
Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuuksien kasvattaminen
Kuopion seudulla on tavoitteenajoukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattaminen 50 %:lla vuoteen 2035 mennessä, mikä on tärkeä osa kestävän liikkumisen strategiaa, joka vähentää yksityisautoilua ja päästöjä sekä parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Kuopion ja Siilinjärven alueella joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen tuo taloudellisia etuja kunnille, ja hyvin suunniteltu joukkoliikenne houkuttelee myös yksityisiä investointeja. Joukkoliikenteen kehittämiseksi tarvitaan merkittäviä investointeja ja maankäytön integrointia, jotta saavutetaan tehokkuus ja vähennetään riippuvuutta yksityisautoilusta. Joukkoliikenteen käyttö vähentää merkittävästi päästöjä verrattuna yksityisautoiluun, ja sen suosiminen edistää puhtaampaa ilmaa, erityisesti päästöttömillä ratkaisuilla. Liikenteen melutason aleneminen, maaperän saastumisen väheneminen ja kohtuuhintaisten liikkumisvaihtoehtojen tarjoaminen edistävät myös yhdenvertaisuutta.
Työmatkaliikenteen kimppakyytien edistäminen vähentää liikenteen päästöjä
Kuopion ja Siilinjärven työmatkaliikenteen kimppakyytien edistäminen tähtää yksityisautoilun vähentämiseen ja ilmastotavoitteiden tukemiseen. Kimppakyydit tarjoavat taloudellisia ja ympäristöllisiä etuja, parantaen asukkaiden elämänlaatua ja sosiaalista vuorovaikutusta. Siilinjärveltä tehdään paljon työmatkoja Kuopioon, mikä luo mahdollisuuden lisätä kimppakyytejä. Kunnat voivat kannustaa niiden käyttöön tukemalla infrastruktuuria ja paikallisia palveluita.
Kimppakyytien avulla voidaan vähentää liikenteen päästöjä merkittävästi, erityisesti lyhyillä matkoilla, joissa kylmäkäynnit lisäävät päästöjä. Kimppakyydit voivat myös helpottaa liikenteen ruuhkaantumista. Kimppakyytien taloudelliset hyödyt näkyvät matkakustannusten ja pysäköintikustannusten säästöinä. Työnantajat hyötyvät vähentyneistä pysäköintitarpeista, mikä vapauttaa maankäyttöä muille tarkoituksille. Kimppakyytien edistäminen on tärkeää liikenteen päästöjen ja kustannusten vähentämiseksi.
Kuntien tulisi edistää kimppakyytien käyttöä, sillä niiden ilmastovaikutukset ovat laajat. Kuntien ja työpaikkojen yhteistyö digitaalisissa työkaluissa, sovelluksissa ja kannustimissa on avainasemassa kimppakyytien käytön lisäämisessä. Esimerkiksi infrastruktuurin ja viestintäkampanjoiden avulla kimppakyytien houkuttelevuutta voidaan parantaa.
Autopaikkanormien päivittäminen joustavammaksi edistää kestäviä liikkumismuotoja
Tieliikenne on suurin päästölähde molemmissa kunnissa. Kuopiossa henkilökunnan autoilun päästöt olivat vuonna 2023 noin 101 kt CO2e, kun taas Siilinjärvellä ne olivat 21 kt CO2e. Keskeisiä arvioinnin teemoja olivat autopaikkanormien toimivuus, vaikutus asukkaille ja mahdollisuus joustavuuteen. Pysäköintipaikkojen saatavuus vaikuttaa yksityisauton valintaan. Kunnat ovat pitkään säännelleet pysäköintivaatimuksia, mutta monet kunnat ovat alkaneet arvioida ja joustaa näistä säännöistä. Kuopiossa pysäköintinormit ovat tiukempia, kun taas Siilinjärvellä ne ovat joustavampia. Arvioinnissa nousi esille, että normien höllentäminen voisi edistää joukkoliikenteen käyttöä ja kestäviä liikkumismuotoja. Yhteiskäyttöautot ja vuoropysäköinti nähtiin mahdollisuutena parantaa pysäköinnin tehokkuutta ja vastata asukkaiden tarpeisiin.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan autopaikat on järjestettävä rakentamisen yhteydessä tai kohtuulliselta etäisyydeltä. Pysäköintipaikkojen määrä määräytyy kaavoituksen perusteella, mikä vaikuttaa yksityisautoiluun ja päästöihin. Vanhojen pysäköintialueiden muuntaminen muuhun käyttöön myös vähentää autojen omistusta. Uusien minimivaatimusten alentaminen ei riitä, joten vanhojen alueiden hyödyntäminen asuin- tai virkistyskäytössä on tärkeää.
Hyviä käytäntöjä ovat pysäköintipaikkojen enimmäisrajoitukset ja niiden vähentäminen tiheillä kaupunkialueilla, joissa on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Pysäköintipaikan saatavuus vaikuttaa autolla liikkumiseen. Kun taas hajautetulla asuinalueella valitaan useimmiten auto liikkumistavaksi julkisen liikenteen yhteyksien puutteiden vuoksi.
Autopaikkanormien päivittäminen voi vähentää merkittäviä kustannuksia, jotka nykyiset vaatimukset aiheuttavat. Yhden autopaikan rakentaminen maan alle maksaa 30 000–70 000 euroa, mikä voi olla jopa 10 % asuinrakentamisen kokonaiskustannuksista. Tämä nostaa asumisen hintaa erityisesti keskusta-alueilla, vaikeuttaen kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta. Vähimmäisvaatimuksiin perustuva pysäköintipolitiikka ei vastaa kysynnän ja tarjonnan markkinaperusteista kohtaamista. Autopaikan rakentamiskustannus on ylimääräinen taakka asukkaille, jotka eivät tarvitse pysäköintipaikkaa. Paikallinen kysyntä huomioiva normi mahdollistaisi vain tarvittavien paikkojen rakentamisen, mikä vähentäisi investointeja ja parantaisi infrastruktuurin kehittämistä.
Pitkällä aikavälillä rakennuskustannusten aleneminen voisi edistää asuntotuotantoa ja hillitä asuntojen hintojen nousua. Joustavampi normi voisi myös mahdollistaa innovatiivisia pysäköintiratkaisuja, kuten yhteiskäyttöisiä paikkoja. Pysäköintimaksujen sopeuttaminen markkinapohjaiseksi lisäisi tehokkuutta ja varmistaisi paikkojen tasapuolisen jakautumisen. Johtopäätöksenä minimipysäköintivaatimusten keventäminen voisi vähentää yksityisautoilua ja päästöjä. Yhdistämällä joukkoliikenteen investoinnit voidaan vähentää autoriippuvuutta ja parantaa maankäytön tehokkuutta.
Julkisen liikenteen runkolinjan vaikutukset
Kuopion seudulla julkisen liikenteen runkolinjojen potentiaali on vielä hyödyntämättä, ja infrastruktuuri on kehitysvaiheessa. Asuinalueiden hajautuminen lisää yksityisautoilun tarvetta, ja julkisen liikenteen osuus on vain 8–10 %. Runkolinjojen kehittäminen voisi parantaa liikkumistottumuksia ja lisätä käyttöastetta, mikä vähentäisi päästöjä.
Kuopion runkolinjaselvitys keskittyy joukkoliikenteen parantamiseen MAL-sopimuksen ja joukkoliikenneohjelman 2030 mukaisesti. Runkolinjaston käyttöönotto on keskeinen tapa houkutella matkustajia ja parantaa palvelutasoa. Tärkeää on myös infrastruktuurin, kuten pysäkkien ja liikennevaloetuuksien, kehittäminen sekä riittävän rahoituksen varmistaminen. Runkolinjat tarjoavat kilpailukykyisiä yhteyksiä henkilöautoille erityisesti tiheästi asutuilla alueilla. Selkeä ja tehokas suunnittelu, bussikaistojen lisääminen ja liikennevaloetuudet parantavat matkustuskokemusta. Runkolinjojen ympärille kaavoitettavat alueet tukevat yhdyskuntarakenteen tiivistämistä.
Julkisen liikenteen menestys perustuu riittävään vuorotarjontaan ja palvelutasoon, ja suosituimmille reiteille tarvitaan lisää vuoroja. Sähkö- ja vetybussit otetaan käyttöön päästöttömän liikenteen edistämiseksi vuodesta 2026 alkaen, mikä vahvistaa runkolinjojen kestävyyttä. Lataus- ja huoltoinfrastruktuuri on myös varmistettava liikennöinnin sujuvuuden takaamiseksi.
Julkisen liikenteen runkolinjat ovat keskeisiä liikenteen päästöjen vähentämisessä ja kestävämmän liikenteen edistämisessä, sillä ne mahdollistavat suuren ihmisjoukon tehokkaan siirtämisen. Tämä on erityisen tärkeää tiheästi rakennetulla alueella, jossa liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä. Runkolinjat parantavat joukkoliikenteen energiatehokkuutta verrattuna yksityisautoiluun, ja niiden tehokkuus voi lisätä käyttäjämääriä ja vähentää matkustajakohtaisia päästöjä. Hyvin suunnitellut runkolinjat, kuten omat kaistat ja liikennevaloetuudet, lisäävät houkuttelevuutta ja vähentävät viivästyksiä.
Liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen vaikuttavat toisiinsa, kuten liikenteen vaikutukset maankäyttöön ja liikkumistarpeisiin. Huonosti suunnitellut ratkaisut voivat kuitenkin lisätä päästöjä. Hajautunut yhdyskuntarakenteen kehitys lisää liikkumistarpeita ja päästöjä, mutta runkolinjat voivat edistää kestävää matkustamista tiiviiden alueiden välillä. Runkolinjojen tehokkuus paranee, kun ne integroidaan muihin kestävän liikenteen muotoihin, kuten kävelyyn ja pyöräilyyn. Liityntäpysäköinti ja turvalliset pyörätelineet lisäävät runkolinjojen houkuttelevuutta. Runkolinjat tukevat myös liikenteen sähköistämistä ja vähäpäästöisten teknologioiden käyttöönottoa, kuten sähköbusseja, mikä voi parantaa ilmanlaatua ja vähentää päästöjä.
Joukkoliikenteen runkolinjoilla on laaja vaikutus talouteen, ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen. Ne mahdollistavat kestävän liikennejärjestelmän, joka vähentää ruuhkia ja parantaa keskusta-alueiden saavutettavuutta sekä tukevat taloudellista kasvua. Runkolinjat tukevat joukkoliikenteen kannattavuutta tiiviissä yhdyskuntarakenteessa. Nopeus vaikuttaa liityntämatkojen pituuteen; nopeille linjoille pyöräillään jopa 4 kilometriä, kun taas hitaammille vain 2–3 kilometriä. Runkolinjat edistävät taloudellista tehokkuutta työvoiman liikkumisen ja yritysyhteistyön kautta. Julkisen liikenteen runkolinjat tarjoavat tehokkaan keinon liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja on tärkeää kehittää joukkoliikennettä maankäytön kanssa samanaikaisesti, jotta saavutetaan kestävä liikennejärjestelmä. Runkolinjaston onnistuminen edellyttää investointeja infrastruktuuriin, palvelutason parantamista ja kansalaisten sitoutumista.
Latauspisteverkon laajentaminen vastaamaan sähköautoilun kysyntää
Liikenteen sähköistäminen on keskeinen ratkaisu päästöjen vähentämiseksi, missä sähköautoilla on keskeinen rooli. Suomessa niiden suosio on kasvanut valtion tukien ja latausverkoston ansiosta. Vuonna 2023 sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli 32 %. Vuonna 2022 bensiiniautojen keskimääräiset CO₂-päästöt olivat 125,7 g/km ja dieselautoilla 177,9 g/km. Sähköauton päästöt riippuvat sähkön tuotantotavasta, ja niiden ajonaikaiset päästöt voivat olla vain noin 12 g CO₂/km.
Kuopiossa siirrytään kohti päästötöntä julkista liikennettä, ja tavoitteena on täydellinen päästöttömyys vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on laajentaa latauspisteverkostoa vastaamaan sähköautoilun kysyntää. Sähköautojen osuus henkilöautoista on Kuopiossa 3,5 % ja Siilinjärvellä 2,6 %. Vuoden 2024 alussa Kuopiossa oli 98 julkista latauspistettä ja Siilinjärvellä 11. Latauspisteiden rakentaminen on liikennöitsijöiden vastuulla, ja kilpailutuksilla pyritään sujuvoittamaan prosessia. Sähköbussien käyttökustannukset ovat alhaisemmat pitkällä aikavälillä, vaikka hankintahinta on korkeampi.
Sähköautojen valmistus aiheuttaa aluksi enemmän päästöjä, mutta niiden käytön aikana alhaisemmat päästöt tasapainottavat tämän eron. Arvioiden mukaan sähköautot saavuttavat polttomoottoriautojen elinkaaripäästöt noin 50 000 kilometrin ajon jälkeen. Sähköautoilla voidaan saavuttaa jopa 70 % pienemmät päästöt verrattuna polttomoottoriautoihin 15 vuoden aikana. Sähköauton CO₂-päästöt Suomessa ovat arvioiden mukaan 26–35 g CO2e/km, mikä perustuu puhtaamman sähköntuotannon kehitykseen. Sähkön päästöt ovat laskeneet 77 % vuodesta 2010 vuoteen 2022, mikä parantaa sähköautoilun ympäristöystävällisyyttä.
Latausverkoston rakentaminen ja ylläpito vaatii usein julkisia investointeja, jotka voivat vaihdella latauspisteiden tyypin ja sijainnin mukaan. Peruslatauspisteet ovat yleensä edullisempia, kun taas pikalatausasemat vaativat suurempia investointeja. Latausverkoston laajentaminen luo uusia työpaikkoja erityisesti sähköalalla, rakentamisessa ja logistiikassa, samalla kun se edistää älykkään sähköverkon kehitystä. Sijoittamalla latauspisteitä palvelualojen läheisyyteen voidaan parantaa taloudellista toimintaa ja lisätä palveluiden käyttöä. Parempi latausinfrastruktuuri vähentää kuluttajien epäilyksiä sähköautoista ja edistää myyntiä. Julkiset kannustimet tukevat sähköautojen käyttöönottoa ja kasvattavat uusiutuvien energialähteiden investointeja. Kunnat voivat saada tukia sähköautojen latausverkoston laajentamiseen kansallisilta ja EU:n rahoitusohjelmilta. Tuki voi kattaa merkittävän osan hyväksyttävistä kustannuksista ja edistää vähäpäästöistä liikennettä.
Latausverkoston laajentaminen voi parantaa energiantuotannon hajauttamista ja sähköverkon vakautta. Latauspisteisiin voidaan liittää aurinkopaneeleja tai muita uusiutuvia energiaratkaisuja, mikä tukee hajautettua tuotantoa. Älykäs latausinfrastruktuuri mahdollistaa sähköautojen integroimisen energiajärjestelmään kuormituksen tasaamiseksi ja uusiutuvan energian hyödyntämiseksi. Latausverkoston laajentaminen voi myös edistää älykkään teknologian kehitystä, kuten dynaamisia hinnoittelumalleja ja IoT-ratkaisuja. Laajempi latausverkosto tukee myös muiden liikennemuotojen, kuten rahtiliikenteen ja joukkoliikenteen sähköistämistä. Sähköajoneuvot ovat hiljaisempia kuin polttomoottoriajoneuvot, mikä vähentää meluhaittoja tiheästi asutuilla alueilla. Laaja latausverkosto voi lieventää toimintasädeahdistusta ja tehdä sähköautoilusta houkuttelevampaa erityisesti maaseudulla, edistäen liikenteen tasa-arvoa.
Sähköautojen latausverkoston laajentaminen on tärkeää sekä paikallisen kysynnän että ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kuopion seudun lähtökohta on hyvä, mutta latauspisteiden määrää on lisättävä, jotta sähköautoilu yleistyy ja päästöjä vähennetään. Infrastruktuuri-investoinnit ovat keskeisiä sähköautojen ja kestävän liikenteen kehittämisessä. Latausverkoston saavutettavuus vaikuttaa sähköautojen käyttöön. EU:n ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset, kuten AFIR-asetus, tarjoavat selkeät puitteet verkoston kehittämiselle ja pitkäjänteiselle suunnittelulle.
- Latauspisteitä tulisi lisätä alueille, joilla on suurin käyttäjäpotentiaali.
- Pikalatauspisteiden määrää on kasvatettava pääväylillä.
- Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö mahdollistaa tehokkaan infrastruktuurin rakentamisen.
- Lainsäädännön vaatimukset tukevat suunnittelua ja verkoston saavutettavuutta.
- Joukkoliikenteen sähköistämisen tarpeet on huomioitava latausverkoston suunnittelussa.
- Säännöllinen seuranta varmistaa investointien tehokkuuden ja kestävän kehityksen tukemisen.
Pohjois-Savoon laadittiin ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuusarvioinnit Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) ja Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hankkeissa. HIPOVA -hankkeessa teetettyyn Pohjois-Savon ilmastotiekartan vaikuttavuusarviointiin voi tutustua materiaalipankissa. SISU -hankkeessa teetetyn Kuntien ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuusarvioinnin voi lukea täällä.
Jaa julkaisu
