Selvityksissä tarkasteltuja kiertotaloutta koskevia toimenpiteitä olivat maamassojen ja purkumassojen hyödyntäminen, korjaus ja uudisrakentamisen vertailu, kierrätysasteen nosto, biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen sekä hukkalämmön talteenotto. Lisäksi kiertotalousteeman alla on tarkasteltu tieliikenteen käyttövoimamuutoksilla saavutettavia päästövähennyksiä ja vähäpäästöisten betonituotteiden hyödyntämistä rakentamisessa.
Maamassojen hyödyntämisen potentiaalia paikan päällä selvitettiin skenaarioiden avulla
Skenaariotarkastelussa selvitettiin maamassojen hyödyntämisen ilmastovaikutuksia paikan päällä verrattuna niiden kuljettamiseen. Arvioinnissa tarkasteltiin kolmea skenaariota: A) läjitys puuttomalle alueelle, mikä tuottaa noin 720 t CO2e päästöjä, B) läjitys puustoiselle alueelle, mikä tuottaa noin 1 120 t CO2e päästöjä ja C) kuljetus pois alueelta 10 km päähän, mikä tuottaa noin 1 310 t CO2e päästöjä.
Johtopäätöksinä havaittiin, että maamassojen hyödyntäminen paikan päällä on suositeltavaa, kun läjityspaikalla ei ole puita. Päästövaikutukset johtuvat tässä arvioinnissa pääasiassa puuston poistamisesta ja kuljetuksista. Paikan päällä läjitetyt maamassat vähentävät liikenteen päästöjä ja ne voi toimia meluvalleina, vaikka läjityksestä aiheutuu päästöjä mm. työkoneiden käytöstä ja mahdollisesta puuston raivaamisesta. Lisäksi meluvallien maisemointi parantaa hiilensidontaa.
Purkumassojen hyödyntäminen edistää kiertotaloutta ja vähentää ilmastovaikutuksia
Kierrätys tarjoaa taloudellisia ja ympäristöllisiä etuja, kuten alhaisempia kustannuksia ja luonnonvarojen säästöä, mikä tekee hyvästä suunnittelusta ja ennakoinnista tärkeää. Hyvin suunniteltu massakoordinointi voi parantaa kierrätysastetta, kun arvion mukaan suurin osa kustannuksista syntyy materiaalien lajittelusta. Lisäksi kierrätetyn materiaalin hyödyntäminen säästää energiaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä eli materiaalien uudelleenkäyttö on järkevää myös ilmastonäkökulmasta. Esimerkiksi betonin hiilijalanjälki on suuri, jolloin sen uudelleenkäytöllä on iso päästövähennyspotentiaali.
Purkumassojen hyödyntämisen kustannuksia arvioitiin materiaalien lajittelun ja kuljetuksen perusteella. Esimerkiksi Iisalmen Soinlahden koulun purkumassojen kuljetuksen päästöt ovat noin 2,6 t CO2e, ja kokonaiskustannukset noin 46 900 €. Arvioinnissa käytettiin kuljetusajoneuvona 15 tonnin jakelukuorma-autoa.
Vanhan rakennuskannan korjaaminen on usein edullisempaa kuin purkaminen ja uudisrakentaminen
Rakennuksen korjaus- tai uudisrakennusprojektin vaikutuksia arvioitiin sekä määrällisesti päästöjen osalta että laadullisesti kustannusten näkökulmasta. Arvioinnissa selvitettiin esimerkkikohteen kautta, miten korjaus tai purkaminen ja uudisrakentaminen vaikuttavat päästöihin. Laskennassa luotiin kaksi skenaariota: A. Rakennuksen korjaus ja B. Uudisrakennus, jotka toteutettiin Kasurilan koulussa Siilinjärvellä ja Jynkänlahden yläkoulussa Kuopiossa.
Peruskorjauksessa uusitaan kaikki rakennusosat perustuksia lukuun ottamatta. Päästöt syntyvät käyttö- ja purkutyövaiheista sekä uusien materiaalien hankinnasta. Uudisrakentamisessa vanha rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Purkamisvaiheesta ja työmaatoiminnoista aiheutuvat päästöt sekä uudisrakentamisen eri vaiheista.
Korjauksessa suurin osa päästöistä tulee uusien rakennusosien raaka-aineista, valmistuksesta ja kuljetuksesta. Työmaatoiminnoista aiheutuvat päästöt oletettiin olevan samat kuin uudisrakennustyömaalla. Uudisrakentamisessa päästöt syntyvät nykyisen rakennuksen purkamisesta ja uuden rakennuksen elinkaaripäästöistä.
Korjausrakentamisella on merkittäviä taloudellisia etuja, kuten pitkän aikavälin kustannustehokkuus ja resurssien tehokas hyödyntäminen. Lisäksi korjausrakentaminen tukee paikallista taloutta, mutta se tarvitsee poliittista tukea ja kannustimia kilpailukyvyn parantamiseksi verrattuna uudisrakentamiseen. Purkamiseen ja uudelleenrakentamiseen liittyy usein piilokustannuksia, kuten materiaalihankinnat ja logistiikka, jotka nostavat kokonaiskustannuksia herkästi. Korjaaminen sen sijaan voi säästää näissä vaiheissa. Rakennusten elinkaarikustannuksia tarkasteltaessa korjaaminen on kestävä vaihtoehto.
Korjausrakentamisen ja uudisrakentamisen valinnat vaikuttavat merkittävästi ilmastoon, ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan. Rakennusten korjaaminen voi säilyttää historiallisia ja kulttuurisia arvoja sekä parantaa alueen vetovoimaisuutta. Lisäksi energiatehokkuuden parantaminen voi vähentää peruskorjauksen päästöjä, ja puisten runkomateriaalien käyttö voi merkittävästi pienentää uudisrakennuksen päästövaikutuksia. Tulokset osoittavat, että peruskorjaus voi olla vähäpäästöisempi vaihtoehto kuin uudisrakennus.
| Peruskorjauksen päästövaikutusta voi pienentää esimerkiksi: | Uudisrakennuksen ilmastovaikutuksia voi pienentää esimerkiksi: |
| Kierrättämällä purkumateriaalit | Rakennuspaikan valinta ja perustamistapa |
| Suosimalla hankinnoissa uusiokäytettäviä ja kierrätettyjä materiaaleja sekä vähäpäästöisiätuotteita | Runkorakenteen ja rakennusmateriaalien ilmasto-optimointi |
| Materiaalien kestävyys ja pitkäikäisyys | Tilojen monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus |
| Hankinnoissa on hyvä huomioida myös raaka-aineiden alkuperä ja kuljetusetäisyys – lähellätuotettujen materiaalien päästövaikutus on usein pienempi johtuen lyhyistä kuljetuksista. | Materiaalien kestävyys ja pitkäikäisyys |
| Työmaiden vähäpäästöisyys | Suosimalla kotimaisia, lähellä tuotettuja materiaaleja |
| Tilojen monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus | Käyttämällä kierrätettyjä ja uusiokäytettäviä materiaaleja |
| Energiatehokkuuden parantaminen | Työmaan ja rakentamisen aikaisten työkoneiden vähäpäästöisten polttoaineidensuosiminen |
| Työmaiden vähäpäästöisyys |
Vähäpäästöisten betonituotteiden lisääminen toimenpiteenä kohtalainen
Vähäpäästöisten betonituotteiden osalta arvioitiin tilannetta, jossa vähähiilisen betonin käytön osuus kasvaa kaikesta Pohjois-Savon alueella käytetystä betonista. Betoniyhtiöille toteutettujen tietokyselyjen arvioihin perustuen, vähähiilisen betonin kulutus kaikesta betonista arvioitiin tarkasteluhetkellä olevan 6 prosenttia ja sen osuuden oletettiin kasvavan lineaarisesti 50 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Päästövähennysvaikutusta arvioitiin normaalisti kovettuvan rakennebetonin (C25/30 GWP.REF) sekä vähähiilisen rakennebetonin (C25/30 GWP.70) päästökertoimiin perustuen. Kun vähähiilisen betonin osuuden oletetaan nousevan 6 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, voidaan toimenpiteellä saavuttaa vuosien 2025–2035 välillä päästövähennystä yhteensä 21 kilotonnia CO2-ekvivalenttia. Arviossa betonin kulutuksen määrä pysyy ennallaan ja päästövähennys syntyy, kun vähähiilinen betoni korvaa tavallista betonia.
Kustannusvaikutusta arvioitiin keskimääräisten kuutiohintojen perustella betoniyhtiöille toteutettujen tietokyselyjen arvioiden pohjalta. Betonien hinnat arvioitiinpysyvän nykyisellä tasolla. Vähähiilisen betonin osuuden lisäämisen kustannusvaikutus on yhteensä 8 062 011 euroa vuosien 2025–2035 välillä. Päästöihin suhteutettuna toimenpide maksaa 384 euroa yhtä CO2-ekvivalenttitonnia kohden.
Vähäpäästöisten betonituotteiden käytön lisäämisellä on merkittäviä ympäristöhyötyjä, mutta lopulliset vaikutukset riippuvat betonin raaka-aineista ja tuotantotavoista. Vähäpäästöisten betonituotteiden käyttö on periaatteessa toteutettavissa laajasti sijainnista riippumatta, mutta suurimpana haasteena on usein korkeammat kustannukset verrattuna perinteisiin betonituotteisiin. Tämä voi hidastaa käyttöönottoa, erityisesti alussa.
Pohjois-Savossa hyvät edellytykset biokaasun tuotannolle
Biokaasun tuotannon ja käytön osalta arvioitiin päästö- ja kustannusvaikutusta Suomen Lantakaasu Oy:n rakenteilla olevan Kiuruveden biokaasulaitoksen sekä tähän Kiuruveden laitokseen liittyvien pienempien Lapinlahden ja Sonkajärven satelliittilaitosten tapauksissa. Arvioinnissa näiden laitosten päästö- ja kustannusvaikutus kohdistettiin kokonaisuudessaan Pohjois-Savolle riippumatta siitä, mistä laitoksilla käytettävä raaka-aine tulee tai missä laitoksen lopputuotokset todellisuudessa käytetään. Laitosten käyttöiäksi arvioitiin 40 vuotta.
Päästövähennysvaikutuksen arviointi perustuu Suomen Lantakaasu Oy:n Kiuruveden biokaasulaitoksen YVA-selostuksen tietoihin. Satelliittilaitosten osalta tietoja arvioitiin Suomen Lantakaasu Oy:n Kiuruveden biokaasulaitoksen tietoihin perustuen, laitosten käsittelykapasiteetteihin suhteutettuna. Kiuruveden biokaasulaitoksen YVA-selostuksessa laitoksen vuotuiseksi käsittelykapasiteetiksi on esitetty 460 000 tonnia. Konservatiiviseen arvioon perustuen yhden satelliittilaitoksen vuotuisen käsittelykapasiteetin arvioidaan olevan 30 000 tonnia.
Päästövähennysvaikutuksen arvioinnissa huomioidaan rakentamisen aikaiset päästöt, hiilinielun ja -varaston menetys sekä toiminnan aikaiset päästöt. Toiminnan aikaisissa päästöissä huomioidaan raaka-aineiden ja lopputuotteiden kuljetuksesta, energiankulutuksesta, kemiakaalien käytöstä, metaanivuodoista sekä jätteistä aiheutuvat päästöt. Päästövähennysten osalta huomioidaan fossiilisen verrokkipolttoaineen valmistuksen ja käytöstä vältetyt päästöt sekä lannan paremmasta maatalouskäytännöistä ja lannan paremmasta käsittelystä vältetyt päästöt. Suomen Lantakaasu Oy:n Kiuruveden biokaasulaitoksen sekä pienempien Lapinlahden ja Sonkajärven satelliittilaitosten yhteenlaskettu päästövähennys niiden 40 vuoden elinkaaren aikana on 1955 kilotonnia CO2-ekvivalenttia.
Kustannusarvioinnissa huomioitiin laitosten investointi- ja käyttökustannukset, joiden oli ilmoitettu olevan noin 94 miljoonaa euroa. Käyttökustannuksiksi oli arvioitu 20 euroa/MWh. Yhteenlaskettu kustannus elinkaaren aikana on esitettyihin oletuksiin perustuen noin 229 miljoonaa euroa ja kustannusvaikuttavuus 117 euroa/CO2-ekvivalenttitonnia kohden.
Kiertotalouden ja luonnonvarojen käytön näkökulmasta biokaasulaitokset vähentävät neitseellisten luonnonvarojen tarvetta ja sivutuotteena syntyvällä mädätteellä voidaan korvata kemiallisten lannoitteiden käyttöä. Biokaasulaitoksilla on myös vahva sosiaalinen hyväksyntä ja laitokset lisäävät työllisyyttä. Biokaasulaitokset ovat rajallisesti skaalattavissa, sillä skaalautuvuutta rajoittaa esimerkiksi raaka-aineena käytettävän lannan rajallinen saatavuus.
Tieliikenteen käyttövoimamuutokset vähentävä päästöjä tehokkaasti
Henkilöautoihin, pakettiautoihin sekä perävaunuttomiin kuorma-autoihin ja yhdistelmäajoneuvoihin (perävaunulliset kuorma-autot) kohdistuvien valtakunnallisten tieliikenteen toimenpiteiden vaikutukset CO2-ekvivalenttipäästöihin Pohjois-Savossa arvioitiin vuosille 2030 ja 2035 ja toimenpiteiden aiheuttamia päästövähenemiä verrattiin vuoden 2023 päästöihin. Päästövähenemien arviointia varten laadittiin autokanta- ja päästöennusteet käyttövoimittain vuosille 2030 ja 2035.
Liikenteen päästöihin vaikuttavia toimenpiteitä ovat: laki uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä, biokaasun ja sähköpolttoaineiden lisääminen jakeluvelvoitteeseen, hankintatuet täyssähköisille henkilöautoille, sähkö- ja kaasukäyttöisille pakettiautoille sekä sähkö- ja kaasukäyttöisille kuorma-autoille, uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvot, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus (AFIR), etätyö, HCT-kuljetukset ja logistiikan digitalisaatio, kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmat, kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma, uusien kuorma- ja linja-autojen ehdotetut hiilidioksidipäästöjen raja-arvot sekä EU:n tieliikenteen jakelijoiden päästökauppa (ETS2).
Ennusteiden mukaan henkilöautojen CO2-ekvivalenttipäästöt ovat vuonna 2030 noin 90 000 tonnia (noin 40 prosenttia) ja vuonna 2035 noin 135 000 tonnia (noin 60 prosenttia) pienemmät kuin vuonna 2023. Ennusteiden mukaan pakettiautojen CO2-ekvivalenttipäästöt ovat vuonna 2030 noin 15 000 tonnia (noin 42 prosenttia) ja vuonna 2035 noin 21 000 tonnia (noin 59 prosenttia) pienemmät kuin vuonna 2023 ja perävaunuttomien kuorma-autojen CO2-ekvivalenttipäästöt ovat vuonna 2030 noin 18 000 tonnia (noin 33 prosenttia) ja vuonna 2035 noin 21 000 tonnia (noin 39 prosenttia) pienemmät kuin vuonna 2023. Päästöt laskevat kaikilla ajoneuvoilla siitä huolimatta, että niiden liikennesuorite kasvaa. Päästöjen lasku johtuu muutoksissa käyttövoimissa ja moottoripolttoaineiden jakeluvelvoitteen muutoksesta. Selvityksessä ei arvioitu toimenpiteen kustannusvaikutusta.
Vähäpäästöiset käyttövoimat parantavat ilmanlaatua ja melua. Käyttövoimamuutosten sosiaalinen hyväksyttävyys vaihtelee ja tähän vaikuttavat muun muassa ajoneuvojen hankintahinnat. Negatiiviset vaikutukset ovat mahdollisia erityisesti sähköautojen akkujen tuotantoon liittyen.
Hukkalämmön talteenotto kohtalaisen kustannustehokas toimenpide
Hukkalämmön talteenoton osalta on arvioitu päästö- ja kustannusvaikutusta tilanteessa, jossa alueen suurimpien energia- ja teollisuuslaitosten on oletettu käynnistäneen hukkalämmön talteenotto.
Pohjois-Savon viidelle merkittävälle energia- ja teollisuusalan toimijalle toteutettiin tietokyselyt, joissa tiedusteltiin vuosina 2025–2035 suunnitteilla olevia hukkalämmön talteenottoon liittyviä investointeja. Alueen suurimmiksi energia- ja teollisuuslaitoksiksi tunnistettiin Kuopion Energia, Savon Voima, Riikinvoima, Stora Enso sekä Yara Suomi. Toistaiseksi vain yhdellä toimijalla hukkalämmön talteenottoon liittyvät suunnitelmat olivat niin pitkällä, että niistä oli saatavilla tarkempia arvioita vaikuttavuusarvioinnin lähtötiedoksi. Muiden toimijoiden hukkalämpöpotentiaalia arvioitiin Afryn Energiatehokkuusdirektiivin mukainen selvitys hukkalämmön potentiaalista ja kustannushyötyanalyysi tehokkaasta lämmityksestä -selvityksen tietoihin perustuen. Päästö- ja kustannusvaikutusta arvioitiin 15 vuoden ajanjaksolle.
Päästövähennysvaikutuksen arvioinnin lähtöoletuksena oli, että hukkalämmön talteenoton investointi vähentäisi energia- ja teollisuusalan toimijasta riippuen turpeen, polttoöljyn tai puupolttoaineen käyttöä. Hukkalämmön talteenottoa pitkälle suunnitellut energia- ja teollisuusalan toimija arvioi, että hukkalämmön talteenotto vähentäisi päästöjä 2 200 tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa. Kun päästövähennysvaikutus suhteutetaan 15 vuoden elinkaaren ajalle, päästövähennysvaikutus yhteensä kaikille laitoksille on 113 270 tonnia CO2-ekvivalenttia.
Kustannusvaikutusta arvioitiin tietokyselyllä saatuun tietoon perustuen. Tämän perusteella hukkalämmön talteenoton investoinnin kokonaiskustannus olisi noin miljoona euroa ja vuotuinen käyttökustannus noin 100 000 euroa. Muille tarkasteluun sisällytettyjen kohteiden osalta kustannusvaikutuksia arvioidaan tämän yksittäisen yhtiön tietoihin perustuen. Hukkalämmön talteenoton 15 vuoden elinkaaren aikana kustannusvaikutusta kertyy yhteensä 8,6 miljoonaa euroa. Näin ollen toimenpiteen kustannusvaikuttavuus on 76 euroa CO2-ekvivalenttitonnia kohden.
Hukkalämmön ristikkäisvaikutusten todettiin selvityksessä olevan kaiken kaikkiaan positiiviset. Se vähentää luonnonvarojen käyttöä, edistää huoltovarmuutta, luo työpaikkoja ja on sosiaalisesti hyväksyttyä.
Kierrätysasteen nosto toisi päästövähennysten lisäksi kustannussäästöjä
Kierrätysasteen osalta arvioitiin toimenpidettä, jossa kotitalouksien yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee. Valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan perustuen arvioinnissa oletettiin kokonaisjätekertymän pysyvän muuttumattomana vuosien 2023–2035 välillä. Yhdyskuntajätteen kertymän oletettiin olevan 115 657 tonnia vuodessa, perustuen asukaslukuun.
Pohjois-Savon paikallisen jäteyhtiö Jätekukon asiantuntija-arvion perusteella oletettiin, että kierrätysaste saadaan nostettua asteittain 55 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tämänhetkisenä kierrätysasteena pidettiin 41 prosenttia.
Päästövähennysvaikutuksen arviointi perustuu Salmenperän selvitykseen: Yhdyskuntajätteen kierrätyksen lisääminen Suomessa. Kyseisestä selvityksestä saatiin tietoa siitä, kuinka koko Suomen yhdyskuntajätteen keräyksen, kierrätyksen ja käsittelyn päästöt muuttuisivat, mikäli kierrätysaste nousisi nykytilan 41 prosentin kierrätysasteesta 55 prosenttiin. Selvityksestä saatiin myös tieto koko Suomen yhdyskuntajätteen määrästä, jolloin koko Suomea koskevat kasvihuonekaasupäästötiedot saatiin suhteutettu jätemäärään perustuen. Tähän perustuen arvioitiin yhdyskuntajätteen keräyksen, kierrätyksen ja käsittelyn kasvihuonekaasupäästöjen pienenevän noin 57 t CO2-ekvivalenttia yhtä jätetonnia kohden, kun kierrätysasteen oletetaan nousevan 41 prosentista 55 prosenttiin. Koska tämän kierrätysasteen muutoksen arvioidaan tapahtuvan vuosien 2023–2035 välillä, tarkoittaisi se tällöin noin 4,4 t CO2-ekvivalenten päästövähenemää vuodessa yhtä jätetonnia kohden. Pohjois-Savon 115 657 tonnin yhdyskuntajätekertymällä tämä tarkoittaisi yhteensä 5557 kilotonnin CO2-ekvivalentin päästövähennystä, mikäli yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousisi asteittain 41 prosentista 55 prosenttiin vuosien 2025–2035 välillä
Kustannusarvioinnissa huomioitiin jätteen käsittelystä sekä keräyksestä saavutettavat kustannussäästöt sekä viestinnästä, valvonnasta, jäteasemien toiminnasta sekä sääntelystä aiheutuneet lisäkustannukset. Arvio perustui samaan Salmenperän selvitykseen. Kyseisestä selvityksestä saatuihin tietoihin perustuen arvioitiin kierrätysasteen nostamisella saavutettavan 2,5 euron säästö yhtä jätetonnia kohden. Koska kierrätysasteen muutoksen arvioidaan tapahtuvan vuosien 2023–2035 välillä, tarkoittaisi se tällöin noin 0,2 euron kustannussäästöä vuodessa yhtä jätetonnia kohden. Pohjois-Savon 115 657 tonnin yhdyskuntajätekertymällä tämä tarkoittaisi 243 800 euron kustannussäästöä. Päästöihin suhteutettuna tämä tarkoittaa toimenpiteen tuottavan 0,04 euron säästön yhtä CO2 ekvivalenttitonnia kohden.
Kierrätysasteen nousu on ristikkäisvaikutuksiltaan positiivinen toimenpide, joka vähentää ilmastopäästöjä, säästää luonnonvaroja ja tukee kiertotaloutta. Toimenpide on myös laajasti toteutettavissa.
Yhteenveto HIOPVA -hankkeessa selvitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta
Pohjois-Savoon laadittiin ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuusarvioinnit Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) ja Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hankkeissa. HIPOVA -hankkeessa teetettyyn Pohjois-Savon ilmastotiekartan vaikuttavuusarviointiin voi tutustua materiaalipankissa. SISU -hankkeessa teetetyn Kuntien ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuusarvioinnin voi lukea täällä.
Jaa julkaisu
