Pohjois-Savon ilmastotiekartan ja Pohjois-Savon kuntiin suunniteltujen ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitu kahdessa talvella valmistuneessa selvityksessä. Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) ja Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hankkeissa tilatuissa vaikuttavuusarvioinneissa tarkasteltiin, millä toimilla ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä vähennetään eniten ja kustannustehokkaimmin. Paikallisilla toimilla on keskeinen rooli kansallisten ja kansainvälisten hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa.
Olemme koonneet molemmissa vaikuttavuusarvioinneissa tarkasteltuja toimenpiteitä teemakohtaisesti artikkelisarjaksi. Tässä ensimmäisessä artikkelissa käymme läpi vahvaa ilmastokulttuuria tukevia toimenpiteitä. Vahvalla ilmastokulttuurilla tarkoitetaan ilmastokestävän elämän mahdollisuuksien luomista, ilmasto-osaamisen parantamista, tiedon ja tutkimuksen hyödyntämistä sekä yhteistyötä ilmastotyössä.
Vahvan ilmastokulttuurin teemasta vaikuttavuusarvioinnissa tarkasteltiin tilusjärjestelyjen toteutuksen ja ruokapalveluiden päästöjä vähentävien toimenpiteiden vaikutuksia, yhdyskuntarakenteen tiivistämistä sekä ilmastokoordinaattorin palkkaamista kuntaan.
Tilusjärjestelyillä kustannussäästöjä
Tilusjärjestelyillä tarkoitetaan maatiloilla toteutettavia peltojen tilusjärjestelyjä, joilla peltolohkojen sijaintia ja lohkojen yhtenäisyyttä saadaan lisättyä tilakeskukseen nähden sekä lohkonmuotoja parannettua. Tilusjärjestelyillä voidaan saavuttaa useita etuja: traktoriliikenne pelloille vähenee, työaika tehostuu peltoviljelyssä ja viljelyn siirtokustannukset pienenevät. Myös maatilojen rehuntuotannon ja lannansiirron kustannuksiin voidaan vaikuttaa lohkojen uudelleen järjestelyllä. Samalla tiloilla muodostuva lanta voidaan hyödyntää tiloilla tehokkaammin.
ELY-keskuksen asiantuntija-arvion mukaan Pohjois-Savon tilusjärjestelypotentiaali vuosina 2025–2035 on yhteensä noin 6 000 hehtaaria. Tästä määrästä 11 % arvioitiin olevan turvepeltoja Luonnonvarakeskuksen aineistojen perusteella. Nämä turvepellot oletettiin ennallistettavan tilusjärjestelyjen yhteydessä kokonaisuudessaan.
Selvityksen mukaan Pohjois-Savossa maatalousliikenne voisi tilusjärjestelyjen seurauksena vähentyä 5,0 kilometriä hehtaarilta vuodessa. Maatalousliikenteen vähenemisen lisäksi arvioitiin myös turvepeltojen ennallistamisen päästövähennysvaikutusta. Tilusjärjestelyjen toteuttamisen päästövähennyksen arvioitiin selvityksessä olevan 18 162 CO2t-ekvivalenttia vuodessa, sisältäen maatalousliikenteen vähenemisen ja turvepeltojen ennallistamisella saavutettavat ilmastohyödyt.
Kustannusvaikutuksissa huomioitiin kustannussäästö viljelykustannusten sekä kulkemiskustannusten keskimääräisestä pienentymisestä. Näiden lisäksi kustannusvaikutuksessa on arvioitu tilusjärjestelyistä aiheutuneita kustannuksia. Ennallistamisen kustannuksia ei arvioitu selvityksessä.
Esitettyihin oletuksiin perustuen tilusjärjestelyillä saavutetaan keskimäärin 135 262 euroa säästöä vuodessa. Näin ollen toimenpiteellä saavutetaan 7 euroa säästöä yhtä vähennettyä tonnia CO2-ekvivalenttia kohden. Tilusjärjestelyjen ristikkäisvaikutuksia tarkasteltaessa todettiin, että maatalousliikenteen vähentyessä tilusjärjestelyillä on jonkin verran positiivisia vaikutuksia lähiympäristöön erityisesti ilmanlaadun ja melun näkökulmista. Samalla liikenneturvallisuus maanteillä paranee.
Tilusjärjestelyjen toteutettavuus Pohjois-Savossa on hyvä, sillä alueella on tunnistettu tilusjärjestelypotentiaalia, eikä kyseessä ole uusi toimintatapa. Tilusjärjestelyjen lopullinen toteutettavuus riippuu kuitenkin useista tekijöistä, kuten maanomistajien suostumuksesta, yksittäisten tilusten nykyisestä käytöstä sekä hallinnollisista ja rahoituksellisista edellytyksistä.
Selvityksen mukaan tilusjärjestelyt ovat kustannustehokas tapa vähentää ilmastopäästöjä ja tilausjärjestelyjen avulla voidaan jopa saavuttaa kustannussäästöjä.
Kasvisruuan lisääminen ja ruokahävikin vähentäminen tuovat monia hyötyjä
Ruokapalveluiden päästöjen vähentämisen osalta HIPOVA -hankkeessa tilatussa selvityksessä arvioitiin toimenpidettä, jossa julkisissa ruokapalveluissa lisätään kasvisruoan osuutta ja ruokahävikin määrä pienenee. Kasvisruoan osuutta voidaan lisätä julkisissa ruokapalveluissa esimerkiksi ottamalla käyttöön kasvisruokapäiviä, monipuolistamalla kasvisvaihtoehtoja ja pienentämällä lihan osuutta annoksissa. Myös kasviproteiinien hyödyntäminen tukee muutosta. Ruokahävikkiä voidaan vähentää seuraamalla ja raportoimalla sen määrää, viestimällä asiakkaille hävikin vaikutuksista sekä tarjoamalla joustavia annoskokoja. Ylijäämäruokaa voidaan hyödyntää myös uusina aterioina tai lahjoittaa eteenpäin.
Pohjois-Savon julkisissa ruokapalveluissa tarjottavien annosten määrää arvioitiin paikallisen ruokapalvelutuottaja Servican vuoden 2023 vuosikertomukseen perustuen. Vuonna 2023 Servica on tarjonnut Pohjois-Savon alueella päivittäin 41 500 ateriaa, eli vuosittain tarjottavien aterioiden määrän oletettiin olevan noin 15 147 500 kappaletta. Samanaikaisesti ruokahävikin arvioitiin pienenevän 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä välillä.
SISU-hankkeen selvityksessä perehdyttiin erityisesti kouluruokailun ilmastovaikutuksiin. Pohjois-Savossa on noin 24 000 oppilasta, jotka syövät kouluvuoden aikana noin 4,5 miljoonaa ateriaa. Kouluruoan ilmastovaikutuksien pienentämisellä voi siis olla merkittävä vaikutus. Hävikin määrä kouluruokailussa on suuri verrattuna muuhun ruokailuun, minkä takia siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Ympäristövaikutusten lisäksi hävikkiruoalla on merkittävät taloudelliset vaikutukset, sillä siihen käytetyt eurot ovat hukkaan heitettyjä.
Kuopion kaupunki ja Servica ovat arvioineet yhden kouluissa ja päiväkodeissa tarjottavan aterian päästöiksi 9,93 kg hiilidioksidia vuonna 2022. Tämän oletettiin olevan myös ruokapalvelujen päästö. Tavoitetasoksi annoskohtaiselle hiilidioksidipäästölle määriteltiin Kuopion green deal -sopimuksessa vuodelle 2035 6,75 kg hiilidioksidia. Ruokahävikin pienenemisellä ja green deal -tavoitetasoon pääsemisellä voitaisiin saavuttaa Servican tarjoamissa ruokapalveluissa 53 kilotonnin CO2-ekvivalentin päästövähennys vuodessa.
Kouluruoan ilmasto-optimointia tutkittiin kuntaesimerkkien avulla. Esimerkiksi Iisalmessa yhden kasvisruokapäivän lisääminen pienentäisi viikoittaisia kouluruokalounaiden päästöjä 0,2 t CO2e ja viiden kasvisruokalounaan lisääminen puolestaan 0,9 t CO2e. Ilmasto-optimoidulla ruokalistalla voitaisiin Iisalmessa vähentää päästöjä noin 35 t CO2e vuosittain. Ruokien ilmasto-optimointi vähentää myös hävikiksi päätyvän ruoan hiilijalanjälkeä.
Arvioinneissa ei saatu merkittäviä kustannuseroja kasvis- ja sekaruoan välille, mutta aineistosta huomattiin, että kuntien välillä kouluaterioiden kustannuksissa oli suuria eroja. Tämä voi johtua erilaista hankintasopimuksista. Kirjallisuudesta on kuitenkin havaittu, että kasvisruuan määrää lisäämällä on mahdollista saada kustannussäästöjä, sillä kasvisruoat voivat vähentää erityisruokavalioiden tarvetta ja erityisesti palkokasvit ovat usein edullisempia kuin lihatuotteet.
Kasvisruoan osuuden nostamisella julkisissa ruokapalveluissa voidaan vaikuttaa useisiin ekologisiin näkökulmiin, mutta todelliset vaikutukset riippuvat ratkaisevasti minkälaisia raaka-aineita lopulta käytetään, missä ja miten ne tuotetaan sekä mistä ne kuljetetaan. Yleisellä tasolla kasvisruoka kuluttaa vähemmän luonnonvaroja kuin eläinperäisen ruoan tuotanto. Kasvisruoan osuuden kasvattamisella ja erityisesti punaisen lihan korvaamisella ruokavaliossa on tutkitusti terveyshyötyjä. Toimenpiteen sosiaalinen hyväksyttävyys kuitenkin vaihtelee merkittävästi. Kouluissa kasvisruoan lisäämisellä on myös ruokakasvatuksellinen merkitys, sillä kouluissa nuoret pääsevät maistamaan erilaisia makuja ja koostumuksia kuin kotiruoassa. Kouluruokaloissa pyritään myös aktiivisesti opettamaan nuoria olemaan heittämättä ruokaa hävikkiin. Hävikin vähentäminen on tärkeä osa ruokakasvatusta ja tähän voidaan kannustaa tekemällä maistuvia kouluruokia ja järjestämällä maistatustilaisuuksia joihin oppilaat osallistuvat aktiivisesti.
Ilmastokoordinaattorin palkkaaminen
Ilmastokoordinaattorin palkkaamista kuntiin arvioitiin ilmasto- ja kustannusvaikutusten kannalta. Ilmastokoordinaattori tehostaa kuntien ilmastotyötä etenkin kunnissa, joissa resurssit ovat niukat ja aika menee viranomaistyöhön. Ilmastotyöhön keskittyvä henkilö pystyy antamaan panoksensa päästövähennysten etsimiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Ilmastokoordinaattori pystyy seuraamaan aktiivisesti kunnan ilmastotyön etenemistä esimerkiksi päästövähennysten tai muiden indikaattoreiden osalta. Ilmastokoordinaattorin palkkauksella voi olla myös positiivisia talousvaikutuksia, sillä esimerkiksi energiansäästö ja vaikkapa aiemmin mainittu hävikin vähentäminen voivat olla ilmastokoordinaattorin työpöydällä. Lisäksi ilmastokoordinaattorilla voi olla paremmin aikaa perehtyä erilaisten rahoitushakujen aikatauluihin ja kriteereihin, jolloin ulkoista rahoitusta voi saada paremmin. Ilmastokoordinaattori voidaan myös palkata usean kunnan yhteiseksi resurssiksi, josta on kertynyt kokemusta nyt SISU-hankkeessa ja esimerkiksi Vihdin ja Kirkkonummen yhteisestä ilmastokoordinaattorista.
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on ollut kaupunkisuunnittelun puhuttuja aiheita lähihistoriassa. Se saa paljon kannatusta, mutta myös vastustusta. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tarkoittaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittamista lähelle toisiaan alueille, joilla on hyvät edellytykset jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöön. Tiiviillä yhdyskuntarakenteella voidaan saavuttaa päästövähennyksiä etenkin liikkumisen sektorilla. Toisaalta taas ilmastonmuutokseen sopeutuminen voi kärsiä tiiveydestä.
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen säästää käyttämätöntä tilaa metsiksi ja muiksi viheralueiksi. Etenkin metsien kaadon välttäminen rakentamisen tieltä on arvokkaassa asemassa ilmastonmuutoksen hillintätyössä. Lisäksi tiiviillä alueilla yhdyskuntainfran kuten vesihuollon tai tiestön ylläpito on suhteellisesti halvempaa kuin haja-asutusalueella. Uuden rakentamisen ohjaaminen jo valmiille alueille tarkoittaa, että uutta infrastruktuuria ei tarvitse rakentaa niin paljon, mikä säästää kunnan ja sitä myötä asukkaiden varoja. Joukkoliikenne voi hyötyä tiiviistä yhdyskuntarakenteesta, kun yhä useampi ihminen saavuttaa linjat.
Tiivistämisessä on myös varjopuolia, sillä se voi heikentää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja altistaa hulevesitulville ja kuumuudelle helteiden aikana. Tiiviissä yhdyskuntarakenteessa on vähemmän tilaa viheralueille, mikä saattaa vaikuttaa alueen viihtyisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin. Myös melun kokemus saattaa lisääntyä ja myös ilmansaasteet.
Yhdyskuntarakentamisen tiivistäminen tuleekin suunnitella yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa, jotta suunnitellut alueet saadaan palvelemaan mahdollisimman monia tarpeita. Asumisen viihtyisyyden ylläpito, joukkoliikenteen saavutettavuus ja viheralueiden riittävyys tulee sovittaa yhteen niin, että tiivistäminen tuo mahdollisimman paljon positiivisia vaikutuksia. Negatiivisia vaikutuksia pystytään taklaamaan hyvällä suunnittelulla.
Tutustu HIPOVA -hankkeessa teetettyyn Pohjois-Savon ilmastotiekartan vaikuttavuusarviointiin materiaalipankissa.
Jaa julkaisu
