Uusiomaarakentaminen vähentää tarvetta käyttää arvokkaita neitseellisiä kiviaineksia. Kun jäteainesta hyödynnetään uudelleen, materiaalitehokkuus pienentää ympäristöhaittoja ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Kiertotaloudessa luonnonvarojen kestävä käyttö on aina etusijalla.
Kuopion Mölymäellä sijaitseva ammattikoulu tuli tiensä päähän vuonna 2023. Rakennus päätettiin purkaa, ja työmaalla kertyi purkujätteenä valtava määrä betonia. Betonimurske ei päätynyt suoraan jätekeskukselle, vaan se käytettiin maarakentamiseen. Sopiva kohde löytyi aivan vierestä.
”Mölymäen jalkapallokentän ja tenniskenttien rakentamiseen hyödynnettiin betonimursketta yhteensä noin 24 000 tonnia”, rakennuttaja Janne Kumpulainen taustoittaa. Hän toimi Mölymäen rakennusvaiheessa urakoitsijan vastaavana työnjohtajana.
”Purkumateriaalin käyttäminen aivan äärellään onnistui vähäisellä määrällä kuljetuskalustoa, joten autoilusta aiheutuneet päästöt pysyivät minimaalisina”, Kumpulainen lisää.
Ilmastokestävässä maarakentamisessa on keskeistä, että luonnon kiviaineksia korvataan erilaisilla uusiomateriaaleilla – niin kuin Mölymäellä. Tämä säästää arvokkaita neitseellisiä luonnonvaroja ja tuo useimmiten myös kustannussäästöjä.
Uusiomateriaalien edut tiedostetaan Kuopiossa. Kuopion ilmasto- ja resurssiviisausohjelmassa kiertotalous ja luonnonvarojen vastuullinen käyttö on yksi kärkiteemoista. Kaupungin tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä rakennus- ja purkujätettä käytetään rakennuskohteiden materiaalina vähintään 70 prosenttia.
Suomessa uusiomateriaaleja on hyödynnetty maarakentamisessa 1980-luvulta lähtien. Kuopiossa ensimmäinen betonimurskeella toteutettu kohde valmistui vuonna 2016. Uusiomaarakentamisen suosio on lisääntynyt vähitellen, kertoo rakentamiskoordinaattori Eija Hartikainen.
Hän toimii Kuopion kaupungin yhteyshenkilönä uusiomateriaaliasioissa, ja hänen työnkuvaansa kuuluu myös rakennuttajan tehtäviä.
”Kuopion katurakentamisen rakennussuunnitelmissa on määritelty uusiorakenteet neitseellisille vaihtoehdoille. Jos rakennuskohteessa voidaan käyttää uusiomateriaaleja, valmiit suunnitelmat helpottavat työtä”, Hartikainen sanoo.
Kuopion Mölymäellä ja Savilahdessa lupaavia näyttöjä uusiomaarakentamisesta
Uusiomaarakentamisessa voidaan käyttää hyödyksi ylijäämämaata, lievästi pilaantunutta maata, vanhojen maarakenteiden materiaaleja sekä erilaisia teollisuuden sivutuotteita. Ne toimivat joko sellaisenaan tai maarakenteiden osana. Niillä on mahdollista korvata neitseellisiä kiviaineksia kokonaan tai parantaa niiden alkuperäisiä ominaisuuksia.
Uusiomateriaaleja ovat esimerkiksi lento- ja pohjatuhka, rengasleikkeet, vaahtolasimurske, tiili-, asvaltti- ja betonimurske, hiekotussepeli, muu kiviaines ja louhe”, Hartikainen listaa. Jätelain perusteella lähtökohtaisesti kyse on jätteistä, joiden hyödyntäminen vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen luvan tai MARA-asetuksen mukaisen ilmoitusmenettelyn.
Mölymäen ohella betonimursketta on hyödynnetty katurakentamisessa Kuopion Savilahdessa, jossa purettiin Puolustusvoimien vanhoja kiinteistöjä. Lisäksi lento- ja arinatuhkaa tuotiin kohteeseen Kuopion Energian voimalaitokselta.
Jotta jätemateriaaleista ei aiheudu haittaa ihmisen terveydelle tai muunlaista vaaraa ympäristölle, maarakentamiselle on MARA-asetuksessa asetettu erityisiä vaatimuksia:
– Jäteaines ei saa sisältää tiettyjä haitallisia aineita, eikä haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus saa ylittää määritettyjä raja-arvoja.
– Jäteaines ei saa joutua muuhun ympäristöön eikä kosketuksiin pohjaveden kanssa. Jätettä sisältävien rakenteiden etäisyys käyttövedestä tai kaivosta pitää olla vähintään 30 metriä.
– Jäteainesta käytetään maan tasaukseen vain kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellinen määrä. Jäteainesta sisältävä rakenne täytyy aina peittää tai päällystää.
– Jätettä sisältävän rakenteen paksuus voi olla enintään 150 senttiä.
Olennaista on siis selvittää huolella etukäteen, että kohde soveltuu varmasti uusiomateriaalien käyttöön. Käytännössä rakennuttaja hakee kohteelle ennakkoon ympäristöluvan tai MARA-luvan. Kun lupa-asiat ovat kunnossa, rakennuskohteessa päästään konkreettisesti työn touhuun. ”Mölymäen ammattikoulun betonimurskeesta eroteltiin ensin pois raudat ja muut epäpuhtaudet, minkä jälkeen se siirrettiin lopulliseen rakennuskohteeseen. MARA-lupaan vaadittiin purkujätteestä myös tiettyjä laboratoriotutkimuksia”, Kumpulainen mainitsee.
Kiertotalousajattelu tukee kestävää maarakentamista nyt ja tulevaisuudessa
Maarakentamisessa uusiokäytetyn jätteen määrä taittui Pohjois-Savossa laskuun, kun verrataan vuosia 2023 ja 2024. Hartikaisen mukaan ennakkoluuloiset asenteet, niukat resurssit ja riittävien tutkimustulosten puute saattavat vielä hankaloittaa uusiomateriaalien hyödyntämistä isossa mittakaavassa.
”Kunhan tutkimustuloksia saadaan lisää, uusiomateriaalien käytölle voi avautua paljon uusia mahdollisuuksia. Kaikki lähtee aina tilaajan tahtotilasta”, Hartikainen toteaa.
Suomessa UUMA on kansallinen yhteistyöfoorumi, joka edistää uusiomaarakentamista ja yhdistää infra- ja maarakentamisen alan keskeiset toimijat. Nykyinen UUMA5-ohjelma pyrkii vaikuttamaan uusiomaarakentamiseen entistäkin vahvemmin ja tekemään siitä valtavirtaa. Kuopiossa on oma UUMA:n ohjausryhmä, joka edistää uusiomaarakentamista kaupungin tasolla.
Kokonaisvaltainen kiertotalousajattelu näkyykin Kuopiossa jo monella sektorilla – myös rakentamisessa. Tavoitteena on tukea kestävää kehitystä ja käyttää materiaaleja viisaasti, mikä parantaa samalla paikallisten yritysten kilpailukykyä ja säästää kustannuksia.
Tulevaisuudessa luonnon kiviainekset voivat olla kortilla. Rajallisten resurssien lisäksi niiden louhiminen maaperästä aiheuttaa aina ympäristöhaittoja, kuten päästöjä, melua, pölyä ja tärinää. Luonnonmukainen maisema muuttuu väistämättä. Viksu Kuopio -ohjelmassa todetaankin osuvasti: ”Kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä, jotta luonnon kantokyky ei murene ja ekologinen jälleenrakennus voi alkaa.” Siksi uusiomateriaalit ovat Kuopion infran suunnittelussa ja rakentamisessa jatkossa ensisijainen vaihtoehto.
Suljettujen materiaalikiertojen suosiminen kannattaa, kun uusia investointipäätöksiä tehdään kestävän tulevaisuuden puolesta.
Käytännön askelmerkit uusiomaarakentamiseen:
1. Tarkista etukäteen, voiko kohteessa ylipäätään käyttää jäteainesta apuna maarakentamisessa. Selvitä jäteaineksen uusiokäytön plussat ja miinukset.
2. Huomioi uusiomaarakentamiselle määritetyt erityisvaatimukset, jotta materiaaleista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle. Huolehdi lupa-asiat kuntoon.
3. Pyri löytämään soveltuva uusiomateriaali mahdollisimman läheltä rakennuskohdetta. Näin kuljetuksesta aiheutuvat päästöt saadaan minimoitua.
| Jätteiden hyödyntämistä maanrakentamisessa ohjaavat jätelaki, ympäristönsuojelulaki ja MARA-asetus Jätelaki neuvoo noudattamaan niin kutsuttua etusijajärjestystä: 1. Vähennetään syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. 2. Jos jätettä syntyy, se käytetään ensisijaisesti uudelleen ja toissijaisesti kierrätetään. 3. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte hyödynnetään muuten, esimerkiksi energiana. 4. Jos jätteen hyödyntäminen ei ole enää mahdollista, se loppukäsitellään. Ympäristönsuojelulaki edellyttää ympäristölupaa jätteiden hyödyntämiseen maarakentamisessa, mutta Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (MARA-asetus) mahdollistaa tietyn jätteet hyödyntämisen ilmoitusmenettelyllä ilman ympäristölupaa. Tämä edistää kiertotaloutta mahdollistamalla esimerkiksi betonimurskeen, tuhkien, tiilimurskeen, asfalttimurskeen, valimohiekan ja renkaiden hyödyntämisen väylien, kenttien, teollisuuspohjien ja metsäautoteiden rakennekerroksissa, kunhan laatuvaatimukset ja ilmoitusvelvollisuudet täyttyvät. |
Lähteitä:
Artikkeli ja kuvat: Murrosmedia
Maarakentamisessa hyödynnetyn jätteen määrä
Ilmastotiekartan indikaattorit -artikkelisarjassa tutustumme Pohjois-Savon ilmastotiekartan indikaattoreihin ja niiden toteutumiseen käytännön esimerkkien kautta. Tässä artikkelissa teemana on maarakentamisessa hyödynnetty jäte.
Jaa julkaisu
